- Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tunnus ei enää suojaa puolueettomia avustustyöntekijöitä kuten ennen, sanoi Punaisen Ristin kansainvälisen avun apulaisjohtaja Päivi Laurila Radio Suomen haastattelussa maanantaina.

Useissa maailman kriisipesäkkeissä työskennellyt anestesialääkäri Päivi Laurila kertoi Ajantasa-ohjelmassa erityisesti terveydenhoidon henkilökunnan kohtaamasta väkivallasta tai sen uhasta konfliktialueilla. Laurila on koulutukseltaan anestesialääkäri ja pitkän linjan avustustyöntekijä.

Laurilan mukaan turvattomuuden lisääntyminen johtuu osittain kansainvälisten sotien ja maiden sisäisten aseellisten kriisien monimutkaistumisesta. Konfliktien osapuolet tuntevat huonosti sodan oikeussääntöjä, jos lainkaan.

Uhrien ja siviilien oikeus suojeluun ja hoitoon määritellään Geneven sopimuksissa, jotka ovat syntyneet kansainvälisen Punaisen Ristin aloitteesta.

Miten avustustyöntekijöitä suojellaan?

Päivi Laurilalla on kokemusta muun muassa Sudanista, Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Ruandasta, Ugandasta ja Afganistanista sekä Pakistanista.

Tien päällä Laurilaa kohti on ammuttu, aseistetut joukot ovat pysäyttäneet hänet ja vaatineet haavoittuneen toverinsa evakuoimista. Sairaalaa, jossa hän ollut hoitamassa potilaita, on tulitettu.

– Punaisen Ristin avustustyöntekijät eivät kulje aseellisissa saattueissa. Toiveena on, että turvallisuustyö tapahtuisi niin laaja-alaisesti, ettei se kohdistuisi ainoastaan avustustyöntekijöihin, vaan kaikkiin siviileihin, kertoo Laurila.

Laurilan mukaan avustusoperaatiot koordinoidaan erittäin tarkasti ja erityisesti kenttämatkat suunnitellaan yksityiskohtaisesti. Työskentelypaikat suojataan ja merkitään järjestön suojaavin tunnuksin. Lisäksi tiedotetaan mahdollisimman tehokkaasti, että rakennelman sisällä työskentelevät ihmiset eivät ole aseilla varustettuja.

Mikä on turvallisuuden hinta?

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen avustustyöntekijöistä ei makseta lunnasrahoja. Suojeluraha on myös poissuljettu vaihtoehto.

Kuluja syntyy rakennelmien suojaamisesta, siirtäminen ja suunnitelmien peruuntumisesta.

– Turhista kuolemista, sairastumisista, loukkaantumisista ja invalidisoitumisista tulee suurin lasku, jota maksavat sotilaat ja siviilit, Laurila sanoo.

–Myös paikallinen terveydenhoidon henkilökunta maksaa kovaa hintaa. He kuolevat tai vahingoittuvat, eivätkä ehkä voi käydä töissä, koska pelkäävät itsensä ja perheensä puolesta. Ihmiset jäävät ilman hoitoa, kun he muuttavat väkivaltaa pakoon.

Minkälaisia neuvottelukumppaneita konfliktien osapuolet ovat?

Punainen Risti on sitoutunut työskentelemään kaikkien osapuolten kanssa puolueettoman terveydenhuollon turvaamiseksi.

– Jos puheyhteys saadaan, voidaan neuvotella konfliktin osapuolten kanssa siitä, ettei meitä vastaan hyökätä, kertoo Päivi Laurila.

Valtiollisten toimijoiden kanssa viestin vieminen läpi komentolinjan on astetta helpompaa. Oppositioryhmillä ei ole yhtä selkeää komentorakennetta. Pahimpia ovat äärimmäisen arvaamattomat roistoryhmät, joiden motiivina on vain puhdas oman edun tavoittelu.