Maanjäristys

Maanjäristyksen aikana ja jälkeen etsitään loukkaantuneita, annetaan ensiapua ja järjestetään kriisiapua.

Lue lisää työstämme maailmalla
Maanjäristyksen mittaaminen

Magnitudi on maanjäristyksen voimakkuutta kuvaava suure, joka ilmaistaan useimmiten Richterin asteikolla. Sen kehittivät Kaliforniassa 1930-luvulla Charles Richter ja Beno Gutenberg.

Maanjäristyksen yltäessä kuuteen Richterin asteikolla alkavat seuraukset olla tuhoisia etenkin tiheästi asutuilla alueilla.

Maanjäristyksiä ei voi estää, mutta niiden aiheuttamia vaurioita voidaan vähentää:

  • kehittämällä varoitusjärjestelmiä
  • maankäytön ja rakentamisen säädöksillä
  • siirtämällä yhteisöjä turvallisemmille alueille
  • koulutuksilla ja tiedotuskampanjoilla.

Maanjäristyksen iskiessä paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoiset aloittavat etsintä- ja pelastustyöt. Tehokkainta on turvautua paikalliseen apuun, sillä ulkomailta lennätetyt pelastustiimit saapuvat usein liian myöhään. Vakavimmin loukkaantuneet on saatava sairaalahoitoon 48–72 tunnin aikana loukkaantumisesta. Jos hoitoon saattaminen vie kauemmin, ovat henkeä pelastavat kirurgiset operaatiot hyvin haastavia.

Maanjäristyksen jälkeen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liitto aloittaa avun koordinoinnin välittömästi. Ensisijalla on ensiavun, väliaikaismajoituksen, puhtaan veden ja käymälöiden sekä perusterveydenhuollon järjestäminen. Maanjäristysalueella tarjotaan myös henkistä tukea sekä pyritään yhdistämään toisensa kadottaneita perheenjäseniä.

Maanjäristykset ovat seurausta maapallon peruskallioon varastoituneen jännitysenergian äkillisestä purkautumisesta. Maa tärähtelee, ja pahimmassa tapauksessa järistys romahduttaa rakennuksia, teitä ja siltoja ja repii maan pinnan auki. Järistyksiä aiheuttavaa jännitystä varastoituu kallioperään nopeammin mannerlaattojen liitosalueilla kuin niiden sisäosissa.

Nykytietämyksen mukaan maanjäristyksiä ei voida ennustaa, vaan ne iskevät yllättäen. Maanjäristysten ennakointi on mahdollista, mutta tarkkaa aikaa tai edes vuotta ei pystytä ilmoittamaan. Suurta maanjäristystä seuraavat usein jälkijäristykset. Niiden esiintymistä on vaikea ennustaa, ja pahimmallaan niitä voi olla satoja. Jälkijäristysten pelon aiheuttama stressi on voimakas.