Miljardi ihmistä asuu slummeissa vailla suojaa katastrofeilta

Miljardi ihmistä maailmassa asuu huonokuntoisissa asumuksissa vaarallisilla alueilla liian lähellä tulvivia vesiä, rannikoilla, tulivuoren kupeessa, maanjäristysherkillä alueilla, maanvyörymille alttiilla rinteillä ja vailla puhdasta vettä, sanitaatiota tai jätehuoltoa. Heillä ei ole mitään suojaa myrskyjä, tulvia tai kuumuutta vastaan. Päinvastoin, heidän elinympäristönsä tekee heidät entistä alttiimmiksi luonnonuhkien vaikutuksille.

50 000 ihmistä voi milloin tahansa kuolla maanjäristykseen tai 100 miljoonaa ihmistä joutua tulvien keskelle, arvioi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton tuorein Maailman katastrofiraportti.

Liiton World Disasters Report 2010: Focus on urban risk julkaistiin 21. syyskuuta 2010. Raportti keskittyy tänä vuonna kaupunkialueiden riskeihin.

Tuhot kaupungeissa pahenevat

Maailmassa asuu ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kaupungeissa kuin maaseudulla. Entistä useampi ihminen asuu suurkaupunkien slummeissa tai muuten puutteellisissa, tiheään asutuissa oloissa. Kuten Haitin tammikuinen maanjäristys osoitti, katastrofien aiheuttamat tuhot ovat monikertaiset kehitysmaiden kaupungeissa. Haitissa kuoli 230 000 ihmistä ja lähes 1,5 miljoonaa ihmistä menetti kotinsa.

Jopa puolet matalan ja keskitulon maiden kaupunkien asukkaista asuu oloissa, joissa ei ole mitään infrastruktuuria eikä terveydenhuolto- ja pelastuspalveluita.

Riskit uhkaavat kasvaa edelleen. Kun nyt miljardi ihmistä asuu ylikansoitetuissa ja puutteellisissa kaupunkioloissa, määrä nousee 1,4 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Afrikassa, jota pidetään alkeellisten maaseutuolojen mantereena, asuu kaupungeissa jo nyt enemmän väkeä (412 miljoonaa) kuin Pohjois-Amerikassa (286 miljoonaa), katastrofiraportti muistuttaa. YK:n mukaan maailman väestönkasvu tapahtuu tulevina vuosikymmeninä lähes yksinomaan matalan ja keskitulon maiden kaupungeissa.

UNHABITAT:n ennusteen mukaan maailman 15 suurimmasta kaupungista 12 sijaitsee kehitysmaissa.  Kaupungit kasvavat, koska ihmiset hakevat uusia elinkeinoja ja parempaa elämää. Ihmiset päätyvät äärimmäisen riskialttiille alueille, koska heille ei tarjota vaihtoehtoja viranomaisten taholta, heillä ei ole varaa asettua turvallisemmille alueille tai he haluavat pysyä lähellä elinkeinojaan, huomauttaa Paula Uski, SPR:n kansainvälisen avun koordinaattori.

Myös ilmastonmuutoksen negatiiviset seuraukset kohdistuvat erityisesti köy-hään kaupunkiväestöön. Yli puolet Afrikan vähintään miljoonan asukkaan kaupungeista sijaitsee matalalla rannikkoalueella. Puolen metrin merenpinnan nousu pakottaisi esimerkiksi Aleksandriassa Egyptissä kaksi miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa.

Hyvin toimiva paikallishallinto olennainen

IFRC:n raportti kehottaa hallintoa ja avustusjärjestöjä kiinnittämään jatkossa huomiota kaupunkialueisiin, joilta puuttuu toimiva ja turvallinen asuinympäristö. Altistumista ja haavoittuvuutta luonnon ja ihmisen aiheuttamille vaaroille pienentää yksinkertaiset perusasiat, kuten vesi, sanitaatio, viemärijärjestelmä tulvavedelle ja jätehuolto.

Raportti kiinnittää huomiota myös terveyspalveluihin. Vaatimattomissa oloissa eläviltä puuttuu hoito sekä tartuntatauteihin, kuten ripuliin, hengitystieinfektioihin ja tuberkuloosiin, että ei-tarttuviin tauteihin, kuten sydänsairauksiin ja diabetekseen. Kehitysmaissa tartuntataudit ovat yhä tavallisin syy esimerkiksi lasten ennenaikaisiin kuolemiin.

Jos kaupunkien köyhien ja slummien asuinolot jätetään huomiotta ehkäisevässä työssä, kasvavat vahingot katastrofin iskiessä edelleen, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansianvälinen liittoo varoittaa.

Haitin kokemukset ratkaiseva esimerkki

Paikallistason aloitteiden tukeminen on olennaisen tärkeää sekä katastrofien ennaltaehkäisyssä että niistä selviämisessä. Katastrofinjälkeisten toimenpiteiden täytyy vahvistaa ihmisten omia auttamisvalmiuksia, yhteisöjä ja organisaatioita, raportti muistuttaa. Samalla korostetaan ettei jälleenrakennusvaiheessa luoda uusia vaaratekijöitä vaan parannetaan ympäristöä ja infrastruktuuria siten, että se tulevissa vaaratilanteissa suojaa omaisuutta ja palvelujen toimivuutta.

Katastrofien ja katastrofiriskien urbanisoituminen on haaste kansalliselle ja alueelliselle hallinnolle sekä avustusjärjestöille. Onnistuminen Haitin jälleenrakennuksessa on ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta. Haitin jaloilleen nostamiseksi on annettu valtavat humanitaariset ja poliittiset sitoumukset, mutta avustustyön on onnistuttava.

Port-au-Princen kaupungin jäännöksistä on löydyttävä uusi tapa työskennellä erityisesti kaupunkien köyhien kanssa, IFRC:n raportti katsoo. Jos tämä onnistuu, voisi se innostaa pahimmilla riskialueilla asuvia katastrofiriskien vähentämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen omatoimisesti.

Onnistuminen niin Haitissa kuin muissakin maailman kaupungeissa on mahdollista, toteaa Uski viitaten mm. Japanin, Uuden-Seelannin ja Euroopan kaupunkien selviytymiseen useista ankarista myrskyistä ja maanjäristyksistä. Kestävä kaupungistuminen vaatii erityistä panostamista viranomaisten ja kaupunkisuunnittelijoiden taholta. Luonnonuhkien hallinta, maankäytön suunnittelu ympäristönäkökohdat huomioiden sekä rakennusmääräysten noudattamiseen ovat keskeisiä elementtejä. Slummien asukkaiden täytyy olla osa muutosta ja heidän oikeuksia täytyy kunnioittaa ja suojella.