Anne Lindfors

Reijo Hietanen
Kuvaaja: Reijo Hietanen
Härmälän osaston puheenjohtaja, Tampere
Haluamme, että perheryhmäkodin asukkaat pääsevät osaksi Härmälää ja tuovat valoa ja väriä tähän suomalaiseen elämänmenoon.

Vapaaehtoiset ystävät auttavat perheryhmäkodin nuoria kotoutumaan Suomeen ja Tampereen Härmälään. Yhteen hiileen puhaltamalla toiminta pyörähti helposti käyntiin.

Härmälä hurmaantui monikulttuurisesta ystävätoiminnasta

Punaisen Ristin Härmälän osastossa monikulttuurinen toiminta on kiinnostanut jo pidemmän aikaa, mutta sopivaa toimintamuotoa ei vain tuntunut löytyvän. Kun Härmälään avattiin viime kesänä alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmä- ja perheryhmäkoti, osaston aktiivit päättivät auttaa uusien tulokkaita kotoutumaan.

Vuoden alussa järjestetyllä ystäväkurssilla mukaan ilmoittautui runsaasti innokkaita vapaaehtoisia, jotka lähtevät ryhmänä vierailemaan lasten ja nuorten luona.
– Haluamme, että perheryhmäkodin asukkaat pääsevät osaksi Härmälää ja tuovat valoa ja väriä tähän suomalaiseen elämänmenoon. Tarkoituksena on tutustuttaa heitä suomalaisuuteen. Vastavuoroisesti me voisimme tutustua heidän kulttuuriinsa, kertoo Härmälän osaston puheenjohtaja Anne Lindfors.

Toiveina kielen oppiminen ja kokkaaminen

Vanhaan motelliin perustetussa Härmälän ryhmä- ja perheryhmäkodissa asuu 19 lasta ja nuorta, jotka ovat tulleet Suomeen ilman huoltajaa. Ryhmäkoti on lasten asuinpaikka turvapaikan hakemisen ajan, kun taas perheryhmäkodin asukkaat ovat jo saaneet oleskeluluvan. Suurin osa asukkaista on lähtenyt sodan jaloista Somaliasta ja Irakin kurdialueelta.

Ystävätoiminnassa keskitytään kuitenkin tähän hetkeen ja arkisiin asioihin, Lindfors painottaa.
– Periaatteemme on, että taustasta ei tarvitse puhua. Tapaamiset ystävien kanssa ovat tavallisia, arkisia tilanteita, eikä kenenkään tarvitse määritellä itseään taustansa kautta. Jos nuoret haluavat taustastaan puhua, me kuuntelemme, mutta he ovat varmasti joutuneet selvittämään näitä asioita aivan tarpeeksi muissa yhteyksissä.

Monikulttuurisen ystävätoiminnan käynnistyminen on monen eri tahon yhteinen puserrus. Osaston ja ystäväkurssilaisten lisäksi ideasta innostuttiin myös perheryhmäkodissa. Vapaaehtoisten kouluttamiseen saatiin lisäpotkua Suomen Punaisen Ristin Spirit-hankkeesta, joka tukee pakolaisten kotoutumista Suomeen.
– Hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan myös nuorten turvatalon osaamista, sillä myös heillä on vaikeassa tilanteessa olevia nuoria, Lindfors kertoo.
Mukana myös kaksi opiskelijaa, jotka tekevät ystävätoiminnan käynnistymisestä lopputyönsä. Itse toiminta on hyvin pitkälti nuorten käsissä.
– He ovat toivoneet hyvin tavallisia asioita: juttelua suomeksi, kokkausta ja kaupungilla käymistä, Lindfors kertoo.

Letkajenkkaa ja somalialaisia rytmejä

– Koska ne ystävät tulevat ja milloin juhla alkaa, perheryhmäkodin asukkaat kyselevät kärsimättöminä ennen ensimmäistä tapaamista vapaaehtoisten ystävien kanssa. Nuoret ovat valmistautuneet iltaan huolella: vieraita odottamassa on kasa sämpylöitä ja monta kannullista somalialaista shaah-teetä.

Alku-ujous karisee tutustumisleikkien myötä. Pian ryhmäkodin olohuoneen lattialla tanssitaan jo letkajenkkaa ja harjoitellaan askelia somalialaisen musiikin tahdissa. Tämän jälkeen keskustelu lähtee virtaamaan kuin luonnostaan.
– Puhua pitää paljon, että kielen oppii. Se on helppo oppia, kun vain haluaa oppia, toteaa 18-vuotias ja viime kesänä Suomeen tullut Paul Defioti Omega sujuvalla suomen kielellä.
Ammattikoulun valmentavalla linjalla opiskeleva Omega odottaa vielä oleskelulupaa. Hän on muuttanut edellisenä päivänä aikuisten puolelle Ruoveden vastaanottokeskukseen, mutta ikävä Härmälään on kova.

Täällä ei puhuta, että kuka on somali, kurdi tai suomalainen. Täällä ollaan yhtä perhettä.

Tutustumisillan aikana hänen kanssaan juttusille päätyy Jaakko Pulkkinen, jolle monikulttuuriset piirit ovat tulleet tutuksi töiden, harrastusten ja opiskelujen kautta.
– Minusta on hienoa, jos suomalaiset voivat jotenkin auttaa heitä pääsemään mukaan yhteiskuntaan, Pulkkinen toteaa.

Tavoitteena suvaitseva paikallisyhteisö

Härmälän ryhmä- ja perheryhmäkodin johtaja Pekka Ihalainen pitää ystävätoimintaa merkittävänä nuorten integroitumisen kannalta. Lapset ja nuoret saavat tukea ja turvaa päivittäiseen elämäänsä omilta, nimetyiltä ohjaajiltaan, mutta talon ulkopuolelta tulevat ystävät voivat laajentaa heidän näkemystään suomalaisesta kulttuurista.
– Vaarana on, että ilman suomalaisia ystäviä lapset ja nuoret puhuvat vain omaa kieltään, Ihalainen toteaa.

Suomen Punaisen Ristin Härmälän osastossa toivotaan monikulttuurisuustyön vaikuttavan koko paikallisyhteisöön. Osaston puheenjohtajana toimivan Anne Lindforsin tyttö on adoptoitu Etiopiasta. Hän tietää, miltä vastaantulijoiden arvosteleva katse tuntuu.

Härmälässä monikulttuurisuutta on pidetty esillä muun muassa kulttuurikahvilassa. Rasisminvastaiselle viikolle suunniteltiin osaston ja ryhmäkodin nuorten yhteistä The Taste of Somalia -tapahtumaa.