Eero 18v.

Niklas Meltio
Kuvaaja: Niklas Meltio
Nuori
Nuorten turvatalolta sain kyllä kaiken mahdollisen tuen.

Mä rakastin Katia. Me tavattiin viime kesänä ja muutettiin heti syksyllä yhteen. Kati oli töissä kaupankassana. Sitä ei paljon koulu yläasteen jälkeen napannut, mutta työstään se tykkäsi. Mä kävin lukiota. Kati elätti meidät ja siitä se jaksoi muistuttaa aina, kun me riideltiin.

Talvella Kati sai potkut. Kauppa, jossa se oli töissä, alkoi olla konkurssin partaalla. Me oltiin lirissä: mun opintotuki ei riittänyt meidän vuokraan ja laskuihin. Meillä oli hirveitä riitoja. Joskus Kati jopa löi mua. Koulussa selitin, että olen kaatunut tai muuta vastaavaa. Kati haukkui mua luuseriksi ja pakotti ottamaan pikavippejä, että saadaan vuokra ja laskut maksetuksi.

Yks päivä Kati vaan lähti. Mulle jäi tuhannen euron pikavippilaina, joka oli menossa ulosottoon ja rästissä oleva vuokra. Olin ihan hajalla. Jaksoin hädin tuskin mennä kouluun. Koulussa kuraattori kysyi kerran, että miten mulla oikein menee. En enää jaksanut salailla, vaan kerroin, että olen menettänyt tyttöystäväni, menettämässä kämppäni ja mulla on kauheasti maksamattomia laskuja. Kuraattori sanoi, että hän soittaa nuorten turvatalolle. Siellä voi asua, jos on kriisi.

Nuorten turvatalolta sain kyllä kaiken mahdollisen tuen. Sain lähetteen nuorisopsykiatrillekin – mun piti saada jutella jollekin mun ja Katin erosta. Sain asua turvatalolla, kunnes sain oman kämpän. Kämpän etsimisen lisäksi turvatalolta autettiin työpaikan etsimisessä, että sain laskut maksettua.

Turvatalolta soitin porukoille. Ne olivat kauhuissaan, koska en ollut kertonut ongelmistani niille. Porukat tulivat käymään turvatalolla ja ne sanoi, että voin tulla kotiin siksi, kunnes saan oman asunnon ja raha-asiat paremmalle tolalle. Jaksoin käydä koulua, olin lopulta iloisempi ja kirjoitin ylioppilaaksi.

Kampanjat