Ruokaturva

Andreas von Weissenberg
Burkina Fason Punainen Ristin vapaaehtoinen mittaa hirssiä osana avustuspakettia
Kuvaaja: Andreas von Weissenberg

Maailmassa on arviolta 870 miljoonaa nälkäistä ihmistä. Ruoka- ja ravintoturvattomuus on maailmanlaajuinen krooninen ongelma. Sitä selittävät useat seikat, kuten luonnonkatastrofit. Niistä yleisin syy nälkään on kuivuus, mutta myös aseelliset konfliktit, köyhyys, maanviljelysinfrastruktuurin puute, yhdessä ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen kanssa aikaansaavat ruokaturvattomuutta.

Valtiot ja kansalaisjärjestöt yrittävät yhdessä miettiä uusia strategioita, joissa ruokaturva ja elinkeinojen turvaaminen tulisi osaksi muita ohjelmia, kuten katastrofivalmiutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ruokaturvaohjelmien tarkoituksena on taata pitkällä tähtäimellä jatkuvuus ruokahätäavun jakelun ja kehityksen välillä, ja siten estää tai vähentää ruokaturvattomuuden riski.

Kansainvälisen Punaisen Ristin liiton ruokaturvatyö koostuu:

  •          ruoka-, ravinto- ja käteisavustuksista
  •          ruokaturvan ja elinkeinojen turvaamiseen tähtäävistä pitkäkestoisista ohjelmista

Kansainvälinen Punaisen Risti työskentelee kaikkialla maailmassa yhdessä paikallisen Punaisen Ristin yhdistyksen kanssa. Niiden kanssa pyritään laatimaan ohjelmia, jotka kattavat kolme ruokaturvan pilaria – ruuan saatavuus, hankittavuus ja käytettävyys.

Ruuan saatavuus valtiossa, alueella tai paikallisseudulla tarkoittaa, että ruokaa on fyysisesti esillä, koska se on kasvatettu, valmistettu tai tuotu sinne.

Ruuan hankittavuus tarkoittaa erilaisia keinoja, joilla ihminen voi hankkia saatavilla olevaa ruokaa. Normaalisti ruokaa hankitaan monin eri tavoin, kuten kotituotannon ja varastojen avulla, ostamalla, vaihtamalla, lainaamalla tai vastaanottamalla ruoka-apua. Kyky hankkia ruokaa on taattu silloin kun yhteisöillä, kotitalouksilla ja kaikilla niiden jäsenillä on riittävät resurssit (kuten rahaa) hankkia ravitsevaa ruokaa.

Ruuan käytettävyys tarkoittaa sitä miten ihmiset käyttävät saatavilla olevaa ruokaa. Se riippuu ruuan laadusta, valmistuksesta ja varastointitavasta, ravintotietoudesta sekä ruuan kuluttajan terveydentilasta. Ruuan käytettävyys heikkenee kotoperäisten tautien, huonon vesihuollon, ruokatietämyksen puutteen ja erilaisten ruokaan liittyvien tabujen vuoksi.

Katastrofien aikaan ruokaturva saattaa vaarantua, jos edes yksi pilareista lakkaa toimimasta.

Vuonna 2011 Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset olivat mukana ruokaturva-, ravinto ja elinkeino-ohjelmissa, joista 51% oli Afrikassa, 23% Tyynenmeren maissa, 13% Amerikoissa, 9% Euroopassa ja 4% Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa.

“Ruokaturva on olemassa silloin kun kaikki ihmiset, kaikkina aikoina pystyvät fyysisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hankkimaan riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokavaliotarpeitaan ja mieltymyksiään niin että he voivat elää aktiivista ja terveellistä elämää.” (Maailman Ruokaturvakokouksen julkilausuma, 2009)