Kysymyksiä ja vastauksia pakolaisuudesta

Mirva Helenius
Lapsia pakolaisleirillä Kreikassa.
Kuvaaja: Mirva Helenius

Miksi Suomi vastaanottaa pakolaisia?

Seuraavat kansainväliset sopimukset ja Suomen lait velvoittavat Suomea antamaan suojelua sitä tarvitseville:

  • Ulkomaalaislaki, perustuslaki (palauttamiskielto), Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951, Euroopan ihmisoikeussopimus.
  • Palauttamiskielto: Ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
  • Kansainvälinen vastuunjako: Tuki YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR) sekä pakolaisten vastaanotto.

Miksi Suomen Punainen Risti on mukana?

Avun tarpeessa olevien auttaminen on Punaisen Ristin tärkein tehtävä. Punainen Risti toimii periaatteidensa mukaisesti. Niistä tärkeimmät ovat:

  • Punaisen Ristin tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa.
  • Punainen Risti edistää ihmisten välistä ymmärrystä, ystävyyttä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa.
  • Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä pelkästään avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, rodun, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella.

Toinen tärkeä tehtävämme on tukea viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotossa.

Kun hakijoita tulee tavallista enemmän, Punaisen Ristin piirit voivat perustaa uusia keskuksia viranomaisten pyynnöstä. Tästä meillä on sopimus sisäministeriön kanssa. Sopimukseen sisältyy vastaanoton lisäksi perheenyhdistämistä ja kotoutumisen tukemista. Piiritoimistoilla on myös alueellisia sopimuksia vastaanoton käynnistämisestä.

Lisäksi Punaisella Ristillä on sopimus YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa: Suomen Punainen Risti toimii tarvittaessa UNHCR:n edustajana Suomessa.

Mitä Suomen Punainen Risti tekee jatkuvasti?

Avun tarve vaihtelee vuosittain ja alueittan. Suomen Punaisen Ristin jatkuvaan maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyöhön kuuluu:

  • Kiintiöpakolaisten ensivaiheen vastaanotto Helsinki-Vantaan lentoasemalla (noin 750 vuosittain): vapaaehtoiset mukana vastaanottotyössä
  • Turvapaikanhakijat: vastaanottokeskukset ja alaikäisten tulijoiden yksiköt: vapaaehtoiset mukana ystävinä ja toimintaryhmien ohjaajina
  • Pakolaisten perheenyhdistäminen: matkojen järjestelyt sen jälkeen kun Maahanmuuttovirasto on myöntänyt oleskeluluvan (n. 10 henkilöä vuosittain)
  • Henkilötiedustelu ja Punaisen Ristin viestit
  • Varautuminen: uusien keskusten perustaminen
  • Kotoutumista tukeva toiminta sekä moninaisuuden lisääminen Punaisessa Ristissä
  • Rasismin ja syrjinnän vastainen työ

Mitä minä voin tehdä?

  • Ryhdy Suomeen muuttaneen ystäväksi ja näin tuet hänen kotoutumistaan.
  • Lähde mukaan ryhmätoimintaan. Useilla paikkakunnilla toimii muun muassa kieli- ja kulttuuriryhmiä, naisten ja lasten ryhmiä sekä läksyjenlukupiirejä, niin sanottuja läksyhelppejä. Voit esimerkiksi auttaa lapsia läksyjen kanssa pari tuntia viikossa.
  • Kysy Punaisen Ristin osastosta, piiristä, vastaanottokeskuksesta tai kunnasta millaiselle toiminnalle olisi tarvetta. Jos et löydä sopivaa toimintaa, esitä ehdotuksesi tai aloita se itse, vaikka kaveriporukan kanssa.
  • Jaa tietoa monikulttuurisuudesta ja osallistu esimerkiksi rasisminvastaisen päivän tapahtumiin.

Lue lisää ja löydä oma toimintamuotosi.

Miten pakolaiset tulevat Suomeen?

He tulevat kiintiöpakolaisina, turvapaikanhakijoina ja perheenyhdistämisten kautta. Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman UNHCR on tutkinut ja myöntänyt ja joka otetaan Suomeen eduskunnan päättämässä vuosikiintiössä, yleensä pakolaisleiriltä. Suomen pakolaiskiintiö on ollut vuodesta 2001 lähtien 750 henkeä vuodessa.

Miksi ihmiset lähtevät kodeistaan ja mihin he menevät?

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on yli 60 miljoonaa pakolaista, joista lähes 80 % on lapsia ja naisia. Köyhyys, luonnonkatastrofit ja konfliktit koettelevat samoja maita ja ihmisiä vuodesta toiseen. Maailmassa on useita vaikeita ja pitkittyneitä pakolaiskriisejä.

Suurin osa pakolaisista päätyy naapurimaihin tai sisäiseksi pakolaiseksi omassa maassaan. Köyhimmät maat kantavat suurimman vastuun myös pakolaisten auttamisesta.

Auttaako Punainen Risti niissä maissa, joista pakolaisia tulee?

Kyllä. Suurin osa hakijoista tulee niistä maista, joissa ihmisten olot ovat kaikin tavoin erittäin vaikeat. Koko Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike auttaa pakolaisten vastaanotossa sekä sotien ja luonnononnettomuuksien takia kotinsa jättäneitä.

Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen apu ulottuu lähes sataan maahan vuosittain. Esimerkiksi Somaliassa, eteläisessä Afrikassa ja Keski-Aasiassa kehitettiin terveydenhuoltoa ja koulutettiin ihmisiä katastrofien varalle.

Lue lisää Punaisen Ristin avustustoiminnasta eri maissa ja tutustu avun karttaan.

Maahanmuuttaja? Ulkomaalainen? Siirtolainen? Pakolainen? Turvapaikanhakija?

  • Pakolainen: ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Myös sotaa tai yleistä väkivaltaa pakenevat ovat pakolaisia, jos he eivät voi turvallisesti palata kotimaahansa. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty pakolaisstatus.
  • Kiintiöpakolainen: henkilö, jolla on YK:n pakolaisaiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen valtio määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä.
  • Turvapaikanhakija: henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hän saa luvan jäädä Suomeen, jos hän tarvitsee kansainvälistä suojelua tai suojaa inhimillisten syiden vuoksi. Turvapaikanhakija on henkilö, jonka asian käsittely on vielä kesken.
  • Ulkomaalainen: henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen.
  • Maahanmuuttaja/maastamuuttaja: yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.
  • Siirtolainen: henkilö, joka muuttaa maasta toiseen esimerkiksi työn vuoksi.
  • Paluumuuttaja: ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin. Heitä ovat esimerkiksi inkerinsuomalaiset, joilla on suomalainen syntyperä.

Lisätietoja oleskelulupien perusteista ja turvapaikanhakukäytännöistä löytyy Maahanmuuttoviraston ja Pakolaisneuvonnan sivuilta.

Ovatko ilman virallisia papereita ja passia saapuvat turvapaikanhakijat laittomia pakolaisia?

Ei ole olemassa laittomia pakolaisia. Ihminen ei voi olla laiton. Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti. Näin on, vaikka hän olisi saapunut ilman virallisia papereita.

Virallisten matkustusasiakirjojen hankkiminen ennen pakomatkalle lähtöä on usein mahdotonta. Sen vuoksi pakolaista ei saa rangaista siitä, että hän on saapunut maahan ilman asiakirjoja.

Kampanjat