Kysymyksiä ja vastauksia turvapaikanhakijoista

Jarkko Mikkonen
Kroatiaan junalla saapuneita turvapaikanhakijoita.
Kuvaaja: Jarkko Mikkonen

Kuinka turvapaikanhakija tulee Suomeen?

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Päästäkseen Suomeen EU:n ulkopuolelta tulijalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa. Tämä ajaa ihmisiä turvautumaan salakuljettajiin ja väärennettyihin passeihin.

Mistä turvapaikanhakijat tulevat ja miksi?

Suomeen on tullut eniten turvapaikanhakijoita Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista, Kosovosta, Venäjältä, Syyriasta, Nigeriasta, Marokosta ja Algeriasta.

Turvapaikan voi saada Suomesta, jos on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Vainoamisen syitä voivat olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.

Miten Suomesta voi hakea turvapaikkaa?

Ulkomaalainen saapuu Suomeen ja ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Turvapaikkahakemus jätetään joko maahan saavuttaessa rajalla tai mahdollisimman pian sen jälkeen poliisilaitoksella. Turvapaikkaa ei voi hakea ottamalla yhteyttä ulkomailta.

Hakemuksen vastaanottava viranomainen (rajavartiolaitos tai poliisi) selvittää hakijan taustan, henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Viranomaiset hoitavat hakemukseen liittyvät alkutoimenpiteet ja ohjaavat hakijan vastaanottokeskukseen, jossa hän majoittuu hakemuksen käsittelyn ajaksi.

Maahanmuuttovirasto puhuttelee hakijaa sekä vastaa turvapaikkahakemusten käsittelystä ja päätöksistä.

Miten turvapaikan hakeminen etenee?

Maahanmuuttovirasto kutsuu hakijan turvapaikkapuhutteluun. Puhuttelussa voi kertoa suullisesti kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa hakijaan kohdistuneesta vainosta, muista oikeudenloukkauksista, niiden uhista ja perusteista. Puhuttelun perusteella arvioidaan kansainvälisen suojelun tarve. Jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti.

Maahanmuuttovirasto myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella tai jollakin muulla oleskeluperiaatteella. Jos hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi, se voidaan käsitellä normaalia nopeammin.

Lue lisää turvapaikkaprosessista Maahanmuuttoviraston sivuilta.

Miksi hakemus voidaan jättää käsittelemättä?

EU-maat sekä Norja, Islanti ja Sveitsi ovat sopineet, että turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio. Usein se valtio, jonka kautta turvapaikanhakija on jäsenvaltioiden alueelle tullut, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen.

Tämän niin sanotun Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakija voidaan palauttaa turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten siihen maahan, jonne hänet on rekisteröity. Maahanmuuttovirasto voi tehdä päätöksen tutkimatta jättämisestä ja käännyttää hakijan vastuussa olevaan valtioon. 

Mitä turvapaikanhakijalle tapahtuu kielteisen päätöksen jälkeen?

Jos puhuttelussa selviää, että perusteet turvapaikan tai oleskeluluvan saamiselle eivät täyty, hakija käännytetään. Suomea sitoo kansainvälisissä sopimuksissa määritelty palautuskielto, jonka mukaan ketään ei saa käännyttää tai karkoittaa alueelle, jossa voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi.

Turvapaikanhakija voidaan kuitenkin lähettää takaisin turvalliseksi katsottuun alkuperä- tai läpikulkumaahan. Kaikista kielteisistä päätöksistä on oikeus valittaa.

Mitä turvapaikanhakijalle tapahtuu myönteisen päätöksen jälkeen?

Oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija sekä Suomeen saapuva kiintiöpakolainen muuttavat kuntaan, joka on tehnyt sopimuksen valtion kanssa. Valtio korvaa kunnalle pakolaisista koituvia kustannuksia kolmen vuoden ajalta, joskus pidempäänkin. Korvausten saamista varten kunnan täytyy tehdä valtion kanssa sopimus pakolaisten vastaanotosta.

Jos hakijalle myönnetään oleskelulupa ja selviää, mikä kunta ottaa hänet vastaan, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikuntansa tarjoamaan vuokra-asuntoon. Luvan saaneiden siirtyminen vastaanottokeskuksista kuntiin pyritään järjestämään mahdollisimman pian, jotta kotoutuminen voi alkaa.

Suuri ongelma pakolaisten Suomeen kotoutumisen näkökulmasta on kuntapaikkojen puute. Sadat luvan saaneet turvapaikanhakijat odottavat kuntaan muuttoa vastaanottokeskuksissa. Pula kuntapaikoista on myös viivästyttänyt kiintiöpakolaisten Suomeen saapumista.

Suomen Punainen Risti on vedonnut kuntiin kuntapaikkojen myöntämiseksi. Lue vetoomus täältä.

Mitä Euroopan kansalliset Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset tekevät?

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike on maailman suurin humanitaarinen verkosto.

Punaisen Ristin eurooppalainen maahanmuutto-, pakolaisuus- ja turvapaikkaverkosto PERCOn toiminnan tavoitteena on parantaa kansallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten toimintaa turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien auttamiseksi EU-valtioissa.

Kansalliset yhdistykset antavat välitöntä humanitaarista apua kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Etusijalla ovat perustarpeiden turvaaminen ja tehokas turvapaikanhakijoiden turvapaikkamenettely.

EU-direktiivillä varmistetaan, että turvapaikanhakijoilla on asunto, ruokaa ja mahdollisuus terveydenhuoltoon. Uutta EU-direktiiviä sovelletaan 21.6.2015 lähtien siten, että kaikkialla Euroopan Unionissa on yhdenmukaisemmat vastaanotto-olosuhteet.

PERCOn jäsenmaita ovat: Itävalta, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Tsekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Unkari, Islanti, Irlanti, Italia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Norja, Puola, Portugali, Romania, Serbia, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Iso-Britannia.

Lähteet: MaahanmuuttovirastoSuomen PakolaisapuSuomen Punainen ristiSisäministeriöInfopankki – Helsingin kaupunkiUNHCREuroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä – EuropaInternational Federation of Red Cross and Red Crescent Societies – PERCO.