Kysymyksiä ja vastauksia vastaanottokeskuksista

Katri Naukkarinen
Turvapaikanhakijalapsia SPR:n ylläpitämän vastaanottokeskuksen koulussa.
Kuvaaja: Katri Naukkarinen

Miksi Punainen Risti auttaa turvapaikanhakijoita?

Toimintaa ohjaa järjestön tärkein periaate avun tarpeessa olevien ihmisten auttamisesta.

Suomen Punainen Risti tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisessa, muun muassa ylläpitämällä vastaanottokeskuksia ja edistämällä tulijoiden ja kantaväestön yhteiseloa. Samankaltaista toimintaa Punaisella Ristillä on koko Euroopassa ja maailmassa.

Mikä on vastaanottokeskus ja mitä vastaanottopalveluita turvapaikanhakijoille annetaan?

Suomen lainsäädäntö säätää turvapaikanhakijoille annettavista palveluista. Valtio maksaa vastaanoton kustannukset ja vastaa turvapaikkahakemusten käsittelystä. Sisäministeriön alainen Maahanmuuttovirasto päättää uusien vastaanottokeskusten perustamisesta ja lakkauttamisesta.

Suomen Punainen Risti tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisessa perustamalla ja ylläpitämällä useita vastaanottokeskuksia eri puolilla Suomea.

Hakijalla on oikeus välttämättömään suojaan ja huolenpitoon hakemuksen käsittelyn ajan. Tämä sisältää perustoimeentulon, majoituksen ja terveyspalvelut (terveystarkastus ja kiireellinen hoito). Vastaanottokeskuksen kautta hakija saa myös oikeus- ja tulkkauspalveluita turvapaikkahakemuksen käsittelyyn.

Vastaanottokeskuksissa järjestetään toimintaa, kuten kielenopetusta, työtä ja virkistystä. Työ- ja opintotoimintaan osallistuminen on pakollista ja siitä kieltäytyminen voi johtaa taloudellisen tuen vähentämiseen.

Punaisen Ristin vapaaehtoisilla on tärkeä rooli vastaanottokeskuksen asukkaiden arjessa. Vapaaehtoiset järjestävät monipuolista toimintaa ympäri Suomea, muun muassa kokkikerhoja, naisten ryhmiä ja suomen kielen keskustelukerhoja.

Lue lisää ja tule mukaan turvapaikanhakijoiden tueksi.

Miten turvapaikanhakijat viettävät päivänsä?

He opiskelevat suomea, käyvät kaupassa, kirjastossa ja liikkuvat luonnossa sekä urheilevat. He työskentelevät jos saavat työtä - turvapaikanhakija saa tehdä töitä kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. He huolehtivat perheistään. 

Miten alaikäiset turvapaikanhakijat elävät?

Yksin tulleet lapset tarvitsevat erityisen paljon tukea. He ovat usein ehtineet jo kokea sisällissodan tai muun vakavan konfliktin kauhut. Perheenjäsenet ovat ehkä kuolleet tai kadonneet.

Alaikäisten yksin tulleiden lasten vastaanotto järjestetään ryhmäkodeissa (alle 15-vuotiaat). Tukiasuntoihin majoitetaan yleensä 15–17-vuotiaat.

Oppivelvollisuusikäisillä lapsilla on oikeus käydä koulua. Yli 16-vuotiaat voivat opiskella esim. kansanopistoissa.

Tehdäänkö vastaanottokeskuksissa kotouttamistyötä?

Keskuksissa opetetaan esimerkiksi suomen kieltä ja yhteiskuntatietoutta sekä opastetaan arjen askareissa. Varsinaiseen kotouttamiseen ryhdytään vasta turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen. Suomen Punainen Risti tukee kotoutumista muun muassa monikulttuurisella toiminnallaan.

Lue lisää ja tule mukaan monikulttuuriseen toimintaan.

Miten turvapaikanhakijat ja paikalliset asukkaat ovat tekemisissä keskenään?

Turvapaikanhakijat asuvat nykyisin myös vuokra-asunnoissa, joten kanssakäyminen paikallisten kanssa on päivittäistä. Lapset ja nuoret käyvät koulua. Vastaanottokeskuksissa tehdään myös monenlaista yhteistyötä järjestöjen ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat mukana esimerkiksi ystävätoiminnassa, läksyjen teossa tai kalusteiden hankinnassa.

Millaisia kustannuksia vastaanottotoiminnasta aiheutuu?

Syksyllä 2015 kymmenien tuhansien Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden piti saada nopeasti ruokaa ja katto pään päälle. Poikkeuksellisen tilanteen hallinta vaati Punaiselta Ristiltä ja muilta toimijoilta poikkeuksellisia toimenpiteitä. Millaisia kustannuksia valtion rahoittamassa Punaisen Ristin ylläpitämässä vastaanottotoiminnassa syntyi? Lue lisää.

Kampanjat