Poikkeuksellinen vastaanotto-operaatio

Kuva: Jarkko Mikkonen

Pakolaistyön pioneeri arvioi poikkeuksellista syksyä 2015. 

Syksyllä 2015 Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Suomen Punaisella Ristillä oli merkittävä rooli turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Perustimme hätämajoituksia muutaman tunnin varoitusajalla ja uusia vastaanottoyksiköitä jopa kolme päivässä. Miten arvioimme poikkeuksellista operaatiota?

Normaalivuoteen verrattuna kymmenkertainen turvapaikanhakijoiden määrä (32 476) näkyi koko Suomessa. Uusien asukkaiden myötä kylänraitit vilkastuivat, lopettamispäätöksen saaneet syrjäseutujen kyläkoulut saivat jatkaa, kyläkauppoihin ja kioskeihin tuli kaivattuja asiakkaita. Pääkaupungissa turvapaikanhakijoita ei erottanut katukuvasta.

Punaisen Ristin ylläpitämiä vastaanottokeskuksia oli enimmillään 109 alkuvuonna 2016 ja petipaikkoja lähes 20 000. Enempäänkin olisi pystytty, jos maahantulo olisi jatkunut korkeana.

Valmiutta laajamittaiseen maahantuloon oli nostettu jo kesällä 2015.

Punainen Risti toimi syksyllä 2015 mandaattinsa mukaisesti viranomaisten pyynnöstä ja tukena. Valmiutta laajamittaiseen maahantuloon oli nostettu Punaisen Ristin piireissä jo kesällä 2015. Skenaarioita varten oli harjoiteltu, ja ohjeet vastaanottokeskuksen, väliaikaismajoituksen ja järjestelykeskuksen perustamiseksi oli laadittu laajamittaiseen maahantuloon varautumishankkeessa (MAVA) alkuvuonna 2015.

Vastaanottotoiminta on Suomen Punaiselle Ristille tuttua: olemme ylläpitäneet vastaanottokeskuksia viranomaisten pyynnöstä jo 30 vuoden ajan. Sopimus yhteistyöstä viranomaisten kanssa on ollut voimassa vuodesta 1988 lähtien. Silti pakolaistyön pioneerillakin oli uudessa tilanteessa opittavaa.

Bussikuskin ajo-ohje: kohti etelää!

Syyskuun 2015 viimeinen viikko oli ennennäkemätön: turvapaikanhakijoita tuli Tornion kautta jopa 600 ihmisen päivätahtia, viikossa heitä rekisteröitiin lähes 4 000.

Tilanne saatiin kuitenkin haltuun, ja viranomaiset esittelivät Tornion järjestelykeskusta mallina muille maille. Järjestelykeskuksen tehtävänä oli saada maahantulijat rekisteröityä ja siirrettyä hallitusti vastaanottokeskuksiin tai väliaikaismajoituksiin odottamaan turvapaikkaprosessin etenemistä.

Punainen Risti oli järjestelykeskuksessa ainoa muu kuin viranomaistoimija poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttoviraston rinnalla. Roolimme oli kohdata tulijat inhimillisesti ja vastata majoitus- ja ruokapalveluista sekä huolehtia akuutista terveydenhuollosta.

Annoimme turvapaikanhakijoille eväät bussimatkalle, joka saattoi kestää pitkään. Kiihkeimpinä päivinä bussikuskin ajo-ohjeena oli vain: etelää kohti. Itse kohde tarkentui yön aikana. Turvapaikanhakijoita ripoteltiin pitkin matkaa eri vastaanottokeskuksiin, sen mukaan missä oli tilaa.

Vapaaehtoisilla vain neljä tuntia aikaa perustaa hätämajoitus.

Samaan aikaan vapaaehtoisilla saattoi olla neljä tuntia aikaa perustaa hätämajoitus, joka viranomaisten päätöksellä muutettiin mahdollisesti myöhemmin vastaanottokeskukseksi. Vapaaehtoiset hankkivat ja levittivät patjat ja petivaatteet, järjestivät lahjoitustavaroita ja pystyttivät ruokahuollon.

Halusimme varmistaa, ettei kenenkään tarvinnut jäädä taivasalle ja että avun tarpeessa olevien perustarpeisiin (suoja, ruoka, hygienia, terveys, tiedonsaanti) vastattiin. Perustimme kahdesta neljään uutta vastaanottoyksikköä kaikkiaan 25 eri päivänä.

Pullonkaulat: turvapaikkaprosessi, kuntapaikat, työllistyminen

Kun vastaanottojärjestelmä ja tulijoiden rekisteröinti oli saatu kasvatettua vastaamaan ennätykselliseen tulijamäärään, alkoi turvapaikkaprosessi. Se meni tukkoon suuren hakemusmäärän takia, kunnes Maahanmuuttovirasto sai rekrytoitua ja koulutettua riittävästi uusia työntekijöitä.

Punainen Risti rekrytoi muutamassa kuukaudessa 1 500 uutta työntekijää.

Punainen Risti rekrytoi kaikkiaan 1 500 uutta työntekijää ja perehdytti heidät. Henkilöstömäärän nopea kasvattaminen oli haastavaa ja siihen liittyi riskejä. Henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon resursseja lisättiin, sillä järjestön tukipalveluiden joustovalmiutta koeteltiin ennen kokemattomalla tavalla.

Maahanmuuttovirasto saavutti turvapaikkahakemusten käsittelyssä vähitellen tavoiteaikataulunsa, ja valtaosa vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemuksista oli lokakuussa 2017 käsitelty. Ruuhka siirtyi hallinto-oikeuksiin, jotka kuormittuivat kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden valituksista.

Oleskeluluvan saaneiden työllistymis- tai koulutusmahdollisuuksiin ei kiinnitetty kuntapaikan myöntämisessä riittävästi huomiota. Poistuma vastaanottokeskuksista oli kuntapaikkojen vähyyden ja valitusprosessin vuoksi toteutunut laskelmia hitaammin ja Maahanmuuttovirasto joutui perumaan vastaanottopaikkojen vähennyksiä tai siirtämään keskusten sulkemista. Osa yt-neuvotteluista pidettiin turhaan.

Muuttoruljanssit paikkakunnalta toiselle

Suomen Punainen Risti on lakkauttanut kymmeniä ylläpitämiään vastaanottokeskuksia syksyn 2015 jälkeen. Sopeuttamiskierrokset jatkuvat edelleen, ellei maahantulossa tapahdu uutta käännettä. Joustavuutta on vaadittu niin vastaanottokeskuksen työntekijöiltä kuin turvapaikanhakijoiltakin: työntekijät ovat pelänneet työpaikkansa puolesta, ja paikkakunnalle kotoutumisen alkuun päässeitä turvapaikanhakijoita on ahdistanut mahdollinen muutto muualle.

Punaisen Ristin yksiköt ovat olleet valmiina ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin paikkoja olisi ollut ja siten toimineet tarvittaessa ylipaikoilla, ilman lisäresursseja. Vain osa turvapaikanhakijoista on alun perin päätynyt vastaanottokeskukseen, jossa on voinut olla koko odotusajan. Keskimäärin turvapaikanhakijat ovat joutuneet muuttamaan Punaisesta Rististä riippumattomista syistä kolme kertaa, enimmillään yhdeksän kertaa kahden vuoden aikana.

Sadat kiinteistönomistajat halusivat tarjota tilojaan vastaanottokeskuksiksi. Osa tiloista oli loistavia, omistajat vastuullisia ja halukkaita tekemään tarvittavia muutoksia sekä neuvottelemaan kohtuullisesta vuokrahinnasta. Osa tiloista ei soveltunut alun perinkään vastaanottokeskuskäyttöön.

Kansainvälisen avustustoiminnan osaamisen hyödyntäminen

Punaisen Ristin operaatiovaihe, jolloin otettiin poikkeukselliset toimet ja koko järjestön resurssit käyttöön, kesti vuoden. Saimme toiminnastamme runsaasti tunnustusta viranomaisilta, joiden mukaan laajamittainen turvapaikanhakijoiden vastaanotto ei olisi onnistunut ilman Punaista Ristiä. Loppuvuonna 2016 vastaanottotoiminta siirtyi osaksi normaalia Punaisen Ristin toimintaa.

Suomen Punaisen Ristin keväällä 2017 teettämän sisäisen arvioinnin mukaan onnistuimme vastaanotto-operaatiossa, koska henkilöstö ja vapaaehtoiset antoivat uskomattoman työpanoksen ja venyivät tilanteen vaatimusten mukaisesti, ja koska heidän oppimiskykynsä oli hämmästyttävän nopea.

Punainen Risti on aidosti paikallinen toimija, jolla on hyvät ja luottamukselliset suhteet paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi Punainen Risti on kansainvälinen toimija, mikä tarkoitti, että saimme tietoja tulijoiden määristä ja reiteistä ja linkityimme kriisimaihin kansainvälisen verkostomme kautta.

Sata avustustyöntekijää pääsi tosi toimiin Suomessa.

Punainen Risti hyödynsi laajasti myös kansainvälisen avustustoiminnan osaamista ja resursseja. Sata avustustyöntekijää, monella kokemusta myös pakolaisleireillä toimimisesta, pääsi tosi toimiin Suomessa Punaisen Ristin suurimmassa kotimaan operaatiossa sitten toisen maailmansodan. Avustustyöntekijät saivat hyvää palautetta ja heidän kanssaan oli helppo työskennellä: he olivat tottuneet työskentelemään maailmalla nopeasti vaihtuvissa ja haastavissa tilanteissa.

Kalkun logistiikkakeskus puolestaan auttoi keskitetyissä hankinnoissa ja innovoi perustettaviin yksiköihin toimitettavia tuotepaketteja. Usein kansainvälisesti käytetty liikkuva terveystiimi muokattiin Suomen oloihin, ja se pystyi auttamaan mm. turvapaikanhakijoiden terveystarkastusten ruuhkan purkamisessa.

Onnistuneen operaation kriteerit

Punaisella Ristillä on ollut silti paljon opittavaa operaatiosta, sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Ulkoisesti viranomais- ja järjestösektorin yhteistyötä sekä yritysyhteistyötä on parannettu. Tilannekeskusosaamista ja tiedonvaihtoa viranomaisten kanssa on kehitetty, jotta kokonaiskuva on ajan tasalla ja tilanteen kehittymistä pystytään seuraamaan ennakoivasti. Tästä on esimerkkinä vuosien 2020-2021 koronatilanne.

Järjestöjen auttamishalun kanavointia ja yhteistyötä varten vuonna 2015 luotu valtakunnallinen vastaanottotoiminnan ja kotoutumisen tuen järjestöverkosto kokoontuu säännöllisesti Punaisen Ristin koordinoimana. Verkosto ylläpitää tilannekuvaa kolmannen sektorin toiminnasta ja vahvistaa vuoropuhelua viranomaisten kanssa.

Yritysten yhteistyötarjouksiin vastaamista sekä kykyä vastaanottaa ja käsitellä lahjoituksia kehitetään jatkuvasti.

Sisäisesti johtamista selkiytetään ja Punaisen Ristin piirien välistä yhteistyötä kehitetään.

Lisäksi vapaaehtoisten mukaan pääsemistä on helpotettu. Syksyllä 2015 ei ollut järjestelmää, jonka avulla sadat halukkaat olisi päivittäin saatu ohjattua heitä kiinnostavaan ja samalla tarpeelliseen vapaaehtoistyöhön. Tämä puute käynnisti digitaalisten palveluiden kehittämisen, jonka seurauksena käytössämme on ollut vuodesta 2019 lähtien ollut vapaaehtoisten tietojärjestelmä Oma Punainen Risti.

Vastaanotto-operaatio kiteytti kriteerit hyvälle operaatiolle. Niihin kuuluvat hyvä johtaminen, selkeät roolit ja työnjako, yhteiset pelisäännöt ja niihin sitoutuminen, ajantasaiseen tietoon perustuva tilannekuva ja riittävä resursointi. Lisäksi tärkeitä ovat toiminnan suunnitelmallisuus, avunsaajien huomiointi sekä joustavuus ja kyky tehdä nopeita päätöksiä.

Maahanmuuton volyymi haastoi koko yhteiskunnan

Punaisen Ristin valmius kokonaisuudessaan vahvistui vastaanotto-operaation seurauksena. Valmiuden tärkeys koskettaa ja näkyy koko järjestössä aiempaa selkeämmin. Se on kaikkien asia.

Sopimuksellisuus on valmiuden ja varautumisen edellytys. Punaisen Ristin ja Maahanmuuttoviraston välisessä sopimuksessa on määritelty järjestön rooli ja tehtävät maahantulossa. Jos nämä eivät ole selvillä ja etukäteen sovittu, aikaa tuhrautuu silloin kun pitäisi jo toimia.

Monet Punaisen Ristin toimintatavat muokkautuivat operaation aikana ja ovat käytössä tänäkin päivänä. Maahanmuuton suuri volyymi oli uutta kaikille toimijoille ja koko yhteiskunnalle. Vaaditaan uudenlaisia ratkaisuja, tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja jatkuvaa halua vastata haasteisiin.

Olisi hienoa, jos jokaisella maahanmuuttajalla olisi suomalainen ystävä!

Punainen Risti pitää panostamista kaksisuuntaiseen kotoutumiseen tärkeänä. Muutoksia ja kehitystä tapahtuu niin kantaväestön kuin tulijoiden elämässä. Suomeen muuttaneiden kotoutumista on tuettava yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Toisaalta täytyy vahvistaa yhteisöjen kykyä ottaa vastaan uusia tulijoita sekä toimia rasismia ja vihapuhetta vastaan.

Vapaaehtoistoiminnan painopiste on siirtynyt kotoutumisen tukemiseen ja ystävätoimintaan. Vapaaehtoiset tekevät Suomen kulttuuria ja tapoja tutuksi ja edistävät turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden kuulumista ympäröivään yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Olisi hienoa, jos kaikilla maahan muuttaneilla olisi suomalainen ystävä!

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran lokakuussa 2017. Päivitetty helmikuussa 2021. 

Valmius avata uusia vastaanottokeskuksia
Laajamittainen maahantulo ja varautuminen
Punaisen Ristin oikeus auttaa siirtolaisia
Maailmanlaajuinen apu pakenemaan joutuneille