Paperittomien naisten ihmisoikeudet ovat Suomessa vaarassa

Niklas Meltio
Paperittomat naiset ja lapset jäävät usein vaille terveydenhoitoa ja muita palveluita. Kuvassa Somaliasta paennut äiti ja lapsi pakolaisleirillä.
Kuvaaja: Niklas Meltio

Yhdenvertainen pääsy peruspalveluihin ja elämä vailla väkivaltaa, sen uhkaa ja syrjintää ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Suomessa näiden oikeuksien toteutumisesta ei ole paperittomien naisten kohdalla takeita.

Paperiton siirtolainen

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperiton siirtolainen oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan valtio on velvollinen takaamaan perusoikeuksien toteutumisen kaikille alueellaan oleskeleville ihmisille statuksesta huolimatta ja suositusten mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvaisten ryhmien oikeuksien toteutumiseen.

Paperittomat-verkosto ja Naisjärjestöt yhteistyössä (NYTKIS ry) vaativat paperittomien naisten ihmisoikeuksien toteutumista kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta.

Pääsy terveydenhuoltoon ja palveluihin, joissa autetaan syrjinnän ja väkivallan uhreja, ei saa riippua oleskeluluvasta. Suomen lainsäädäntö ei takaa paperittomille oikeutta päästä terveys- ja sosiaalipalvelujen piiriin. Jopa erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ja säilöön otetut naiset saattavat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Huoli tilanteesta on johtanut vapaaehtoisvoimin toimivien kli-nikoiden perustamiseen, mutta resurssit ovat vähäiset. Paperittomien oikeuksien toteutuminen on jätetty järjestöjen vastuulle.

Paperittomilla naisilla on erityinen tarve seksuaali- ja lisääntymisterveydellisiin palveluihin, mukaan lukien raskausajan palvelut, synnytyspalvelut ja synnytyksen jälkeinen seuranta sekä HIV/AIDS-palvelut. Esimerkiksi Ruotsissa raskaana olevat paperittomat naiset ovat oikeutettuja maksuttomaan raskauden seurantaan ja synnytyspalveluihin.

Paperittomista naisista tulee helposti väkivallan uhreja

Ilman yhteiskunnan tarjoamia suojelumekanismeja paperittomat naiset ovat myös alttiita sukupuolittuneelle väkivallalle. Terveydenhuollon lisäksi olisi tarjottava myös mahdollisuus irtautua väkivallasta ja hyväksikäytöstä eli turvata pääsy matalan kynnyksen anonyymeihin palveluihin ja turvakoteihin. Tällä hetkellä turvakotiin pääsy ei käytännössä ole mahdollista ilman sosiaaliturvatunnusta.

- Naiset, joiden oleskelu Suomessa riippuu työnantajasta tai puolisosta, ovat usein alttiita hyväksikäytölle ja väkivallalle, kertoo Pakolaisneuvonnan Paperittomat -hankkeen projektikoordinaattori Nada Al Omair. - Suomeen tulon syynä on voinut olla avioliitto, perheenyhdistäminen tai matalan koulutustason työ. Suhteen kariutuessa he menettävät oleskelulupansa, eivätkä saa yhteiskunnan tukiverkoista apua.
 
- Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa suuri ongelma muihin länsimaihin verrattuna, ja paperittomat ovat erityisen hankalassa asemassa, toteaa NYTKISin järjestökoordinaattori Elina Saaristo-Diatta. - Jos naisen oleskelulupa on kiinni avioliitosta, voi hän joutua valitsemaan paperittomuuden ja väkivaltaiseen suhteeseen jäämisen välillä, hän toteaa.
 
Järjestöjen mukaan oleskelulupakäytänteiden tulisi olla sukupuolisensitiivisiä ja ottaa laajemmin huomi-oon erilaiset elämäntilanteet. Suomessa tulisi myöntää oleskelulupa henkilölle, joka päättää lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta ja ottaa avioeron. Oleskelulupaa ei myöskään tulisi evätä esimerkiksi tilanteissa, joissa raskaus tilapäisesti keskeyttää opinnot tai työn. Palvelujärjestelmissä pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan erilaisista kulttuureista ja tilanteista tulevien naisten moninkertainen haavoittuva asema, jotta sukupuolittuneeseen väkivaltaan päästään puuttumaan.

Järjestöt muistuttavat Suomen velvollisuuksista

Paperittomien siirtolaisten ja naisten oikeuksien parissa työskentelevät allekirjoittaneet järjestöt haluavat yhdessä nostaa esiin paperittomien siirtolaisnaisten tilannetta ja muistuttavat, että Suomella on velvollisuus taata tämän ryhmän oikeuksien toteutuminen. Tulevassa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian toimenpidesuunnitelmassa on mahdollisuus laatia suunnitelma kan-sainvälisten velvoitteiden täyttymiseksi paperittomien siirtolaisten oikeuksien osalta. Järjestöt vaativat siihen konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisten terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä ihmisoikeusperustaisen ja sukupuolisensitiivisen oleskelulupapolitiikan toteuttamiseksi.

Allekirjoittaneet järjestöt:
- Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry
- Paperittomat –verkostossa toimivat tahot:
Amnesty International Suomen osasto
Global Clinic
Emmaus Helsinki ry
Monika-Naiset liitto ry
Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hanke
Pro-tukipiste ry
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon monikulttuurinen työ
Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Pakolaisapu
Suomen Punainen Risti
Vailla vakinaista asuntoa ry.
Vammaisfoorumi ry - Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
Vapaa liikkuvuus –verkosto

Lisätietoa:
- Pakolaisneuvonta, Paperittomat –hanke, projektikoordinaattori Nada Al Omair, puh. 045 843 7979, email: [email protected]
- Naisjärjestöt yhteistyössä, NYTKIS ry, järjestökoordinaattori Elina Saaristo-Diatta, puh. 040 709 0007, email: [email protected]