Else-Brita Jungar: Punainen Risti vahvistaa yhteisöllisyyttä Larsmossa

Kirsi Koivuporras
Else-Brita Jungarille vuosikymmenet Punaisen Ristin toiminnassa ovat tuoneet uusia ystäviä ja jättäneet paljon hyviä muistoja.
Kuvaaja: Kirsi Koivuporras

1960-luvulta lähtien Jungar on yhdessä muiden aktiivien kanssa järjestänyt tapahtumia, vastaanottanut pakolaisia ja vastannut larsmolaisten avunpyyntöihin.

Oven läheisyyteen, mummun rappusten viereen on parkkeerattu kuorma-auto ja muita iloisenvärisiä leluja. Takapihan puutarhassa kukkivat pionit. Larsmon osaston puheenjohtaja Else-Brita Jungar tarjoaa oman maan mansikoita ja aloittaa rauhallisen jutustelun.

− Se oli 1965, kun tulin Larsmoon. Asuimme mieheni kanssa kunnantalolla ja samassa talossa asui rouva, joka oli mukana Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen kauttaan minäkin innostuin.

Siitä asti, eli pian jo 50 vuotta Jungar on toiminut Punaisen Ristin vapaaehtoisena. Larsmon osaston hallituksen puheenjohtaja hän on ollut 1970-luvun lopulta lähtien. Lisäksi Jungar on istunut useita vuosia Suomen Punaisen Ristin valtuustossa.

Vanhustenhuollon tila huolestuttaa

Larsmossa on reilut 4000 asukasta ja useilla on naapurustossa perhettä monessa sukupolvessa. Tämän vuoksi myös useimmilla vanhuksilla on turvaa omaisistaan. Mutta ei kaikilla.

− Jos tulee ulkopuolelta, eikä ole paikallista puolisoa, lapsia, tai lapset asuvat kaikki muualla, tällöin Punaisen Ristin on hyvä tarjota käytännön apua. Nyt osaston vapaaehtoiset vievät apua tarvitsevia esimerkiksi lääkärikäynnille tai kauppaan.

Jungar on itse eläkkeellä, mutta sairaanhoitajan tausta on kylällä tiedossa. Kun ihmiset tarvitsevat apua, he soittavat usein Jungarille, paitsi Punaisen Ristin Larsmon osaston aktiivina, myös terveysasioihin liittyen.

Vanhustenhuollon nykytila huolestuttaa Jungaria. Hänen mielestään hoitohenkilökuntaa pitäisi lisätä ja vanhuksille tarjota retkiä tai muuta vapaa-ajan toimintaa, että he pääsivät tapaamaan ihmisiä ja pois kotoa.

− ­Yhdessä tekeminen on tärkeää, Jungar toteaa.

Tähän Punaisen Ristin Larsmon osaston toiminta pitkälti perustuukin – yhdessä tekemiseen ja yhteisön jäsenistä huolehtimiseen. Osasto on historiansa aikana järjestänyt paljon erilaisia erilaisia tapahtumia ja sillä on oma kuuden hengen orkesterikin.

Larsmon osaston erikoisuus oli pitkään hautajaispalvelu: Punaiselta Ristiltä sai tilata tarjoilut ja järjestelyt hautajaistilaisuuksiin. Osastolla on myös ystävätoimintaa ja yhteisön jäseniä autetaan vaikeuksissa: esimerkiksi leskeksi jääneitä on autettu selviämään talousvaikeuksista.

Vastaanotetuista pakolaisista ystäviksi

Erityisen aktiivinen Larsmon osasto on ollut pakolaisten vastaanotossa. Larsmon kunta on useana vuonna ottanut pienen määrän kiintiöpakolaisia, jotka on vastaanotettu yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa.

− Keräämme varoja, joilla hankitaan tarvikkeita. Kalustamme ja sisustamme asunnot, autamme tulijoita asettumaan taloksi. Meillä on myös sopimus seurakunnan kirpputorin kanssa, josta pakolaiset saavat käydä hankkimassa vaatteita, Jungar kertoo.

Ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset tulivat 1989. Silloin Punainen Risti otti heistä kokonaisvastuun. Kaksi viikkoa vapaaehtoiset asuivat pakolaisten kanssa Kruunubyn kansanopistossa ja kertoivat muun muassa kulttuurista, kunnan toiminnasta ja käytännön asioiden hoitamisesta.

Vietnamilaisten jälkeen Larsmoon on saapunut myös Kosovon albaaneja, myanmarilaisia, bosnialaisia ja afgaaneja. Ne, jotka ovat jääneet, ovat sopeutuneet Jungarin mukaan hyvin.

− Osasta on tullut minulle myös hyviä ystäviä.

Larsmon osaston toimijat ovat pääosin 50−60-vuotiaita. Jungar totetaa, että hauskaa heillä on, ja toiminta vielä aktiivista, mutta nuoria kaivattaisiin mukaan jatkamaan.

− Kun me vanhat emme enää jaksa, toiminta uhkaa loppua. Nuorilla on elämässään niin paljon, ettei heillä tunnu olevan aikaa tai intressiä vapaaehtoistoimintaan.

− Meillä on täällä Larsmossa kyllä paljon lapsiperheitä. Vaikka lapset lähtevät opiskelemaan, tulevat monet takaisin kotiseudulle, Jungar jatkaa.

Suomen Punainen Risti on nimennyt vuoden 2013 senioreiden vuodeksi. Sen kunniaksi esittelemme joka kuukausi yhden kokeneen ja Punaiselle Ristille omsitautuneen vapaaehtoisen.

Tule sinäkin mukaan Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi.

Teksti: Kirsi Koivuporras