Apua maailmalle 72 tunnissa

Jarkko Mikkonen
Tatu Blomqvist
Tatu Blomqvist
Tatu Blomqvist
Tatu Blomqvist
Jarkko Mikkonen
Jarkko Mikkonen
Jarkko Mikkonen
Jarkko Mikkonen
Jarkko Mikkonen

Suomen Punaisella Ristillä on lähtövalmiina klinikka, vedenpuhdistusyksikkö ja evakuointisairaala. Näihin avustusyksiköihin pääsi tutustumaan Porin Liisantorilla ja Kauppatorilla.

Tammikuussa 2010 Haitia ravisteli 7,0 richterin maanjäristys, joka jätti satoja tuhansia ihmisiä loukkoon romahtaneisiin rakennuksiin, vaati yli 220 000 kuolonuhria ja jätti yli miljoona haitilaista kodittomaksi.

Kun jossain päin maailmaa, kuten Haitissa, tapahtuu katastrofi, on ensimmäisenä auttamassa yleensä maan oma Punainen Risti tai Punainen Puolikuu. Jos paikallinen yhdistys tarvitsee lisäapua, lähettää se avunpyynnön Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainväliseen liittoon. Liiton tehtävänä on koordinoida avun toimittaminen kyseiseen maahan.

– Suomen Punainen Risti aloittaa heti valmistelut. Jos Liitosta tulee pyyntö lähettää esimerkiksi klinikka tai sairaala ja Suomen Punainen Risti vastaa myöntävästi, on sillä 72 tuntia aikaa olla lähtövalmiina, selittää kansainvälisen avun suunnittelija Jari Koiranen.

Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta lähtee tilanteen mukaan esimerkiksi terveysasema, yleissairaala tai kirurginen sairaala rahtikoneella kohdemaahan. Yleensä tavaran mukana pyritään lähettämään vähintään kaksi, mutta joskus jopa viidestä kymmeneen avustustyöntekijää.

– Onnettomuuspaikalla ollaan yhteydessä paikalliseen Punaiseen Ristiin tai Punaiseen Puolikuuhun. Sitten hoidetaan majoitustilat, suojataan tavarat ja pystytetään klinikka tai sairaala, Koiranen kertoo.

Vedenpuhdistusyksikkö auttaa tuhansia hädän iskiessä

Liisantorin laidalla kuuluu tasaista raksutusta, kun vedenpuhdistusyksikön suodattimet hyrräävät. Keltainen muoviallas on täynnä likaista vettä, jota on pumpattu raakavesilähteestä, kuten järvestä, joesta tai lähteestä. Punaisen Ristin avustustyöntekijä Seija Korhonen esittelee vedenpuhdistusyksikön anatomiaa.

– 24 tuntia siitä, kun me ja tavarat ollaan saavuttu paikalle, voi alkaa jaella puhdasta vettä. Neljällä ihmisellä menee noin kaksi tuntia yksikön pystyttämisessä, jos he ovat tehneet sen ennenkin. Pisimmän ajan vie bakteeriviljelytesti ja vesinäytteiden otto, joka kestää noin 18–20 tuntia, Korhonen kertoo.

Bakteeriviljelytestillä varmistetaan, ettei vedessä ole lämmönkestävää E. coli -bakteeria. Vesi- ja sanitaatioyksiköllä saadaan parhaimmillaan turvattua kymmenien tuhansien ihmisten terveys katastrofitilanteissa.

Vedenpuhdistusyksikkö koostuu hiekka- ja aktiivihiilisuodattimista, altaasta ja suljetusta tankista, jossa puhdas vesi säilytetään. Hiekkasuodatin poistaa isoimmat partikkelit ja osan bakteereista, kun taas aktiivihiilisuodatin poistaa väri- ja hajuhaitat sekä bakteereita ja viruksia. Veden klooraus tappaa loputkin bakteereista. Kloorin määrää täytyy sen takia koko ajan tarkkailla.

Korhonen oli vuonna 2010 Haitilla pystyttämässä kolmea vedenpuhdistusyksikköä, jotka palvelivat 120-paikkaista kenttäsairaalaa ja toimivat potilaiden juoma- ja pesuveden lähteenä. Myös ympärille pressujen ja muovien alle majoittuneet noin 700 ihmistä käyttivät yksiköillä puhdistettua vettä.

– Haitilla vesi oli tuotu tankkiautoilla vuorilta, ja se oli aivan kirkasta, mutta täynnä bakteereja, Korhonen muistelee.

Valmiina myös uusi keittiö ja evakuointisairaala

Intian valtamerellä 2004 sattunut tsunami käynnisti ns. evakuointisairaalan suunnittelun. Evakuointisairaalan ajatus on, että ne suomalaiset ja EU-kansalaiset, jotka ovat loukussa katastrofialueella missä päin tahansa maailmaa, pääsevät hoidettavaksi matkustuskuntoon. 22-vuodepaikkaisessa evakuointisairaalassa saa hoidettua 200 ihmistä matkustuskuntoon viikossa.

– Jos jotain tapahtuu, täytyy koko setin olla lentokentällä muutamassa tunnissa. Sairaala painaa neljä tonnia, ja se on kolmessa tunnissa käyttökelpoinen ja valmis ottamaan vastaan ensimmäiset potilaat, kertoo Punaisen Ristin tekninen avustustyöntekijä Keijo Mäkelä.

Viimeisin uudistus on Punaisen Ristin keittiö, joka tullaan lähettämään yleissairaalan yhteydessä ja joka voi palvella 60–120 avustustyöntekijää.

– Jos sairaanhoitaja tai lääkäri saa heti ensimmäisenä päivänä hirveän ripulin ja makaa puolikuolleena teltassa, hänestä on enemmän huolta kuin hyötyä kriisitilanteessa, selittää kansainvälisen avun suunnittelija Outi Amanor.

Tarkoituksena on pitää parempi huoli hygieniasta ja turvallisesta ruoasta, jotta avustustyöntekijät pysyisivät terveinä. Keittiön mukana tullaan lähettämään paikan päälle myös yksi tai kaksi keittiöalan ammattilaista, jotka kouluttavat paikalliset työntekijät kenttäkeittiön toimintaan.

Porin SuomiAreenalla on tänä vuonna erityinen mahdollisuus tutustua Punaisen Ristin toimintaan koko laajuudessaan. Liisantorilla voi tutustua niin vedenpuhdistusyksikköön kuin sairaalan ohessa lähetettävään keittiöön. Kauppatorilla voi puolestaan tutustua evakuointisairaalaan.

 

Lue juttu Punaisen Ristin keskustelutilaisuudesta "Kannattaako maailmalle viedä apua?"