Punainen Risti vetoaa humanitaarisen viisumin käyttöönoton puolesta

Ibrahim Malla
Lapsia keskuksessa, jossa asuu kodistaan paenneita perheitä Syyriassa. Syyrian konflikti on ajanut monet perheet erilleen. Punainen Risti auttaa perheenjäseniä löytämään toisensa.
Kuvaaja: Ibrahim Malla

Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistäminen on vaikeutunut ja kallistunut viime vuosina. Syynä on lakimuutokset ja Suomen edustustojen vähentyminen.

Mitä termit tarkoittavat?

Lähes kaikki oleskeluluvan Suomesta saaneet henkilöt saavat samalla perheenyhdistämisoikeuden, eli oikeuden tuoda tietyin edellytyksin perheenjäsenensä Suomeen. Poikkeuksen muodostavat oleskeluluvan ihmiskaupan uhreina tai opiskelijoina saaneet.

Käsite "kansainvälistä suojelua saava" sisältää pakolaisstatuksen saaneiden lisäksi muut suojelua (toissijainen suojelu, humanitaarinen suojelu sekä aiemmin olemassa olleet erinimiset kategoriat) saavat sekä käytännössä usein myös yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt.

Lähde: Pakolaisavun verkkosivut

Monet turvautuvat ihmissalakuljetukseen päästäkseen omaistensa luo. Koska Suomella ei ole edustustoja jokaisessa maassa, perheillä kuluu paljon rahaa ja aikaa matkustaessa joskus vaarallistenkin kulkuyhteyksien taakse. Edustoissa on käytävä henkilökohtaisesti jättämässä perheenyhdistämishakemus biometristen tunnisten tallentamisen vuoksi. Perheenyhdistämisen ongelmista kärsivät tällä hetkellä muun muassa Syyriasta paenneet henkilöt, joiden perheenjäseniä asuu Suomessa.

- Suomessa perhekäsitys on suppeampi kuin esimerkiksi Syyriassa, sillä perheeksi lasketaan vain sisarukset, aviopuolisot ja alaikäiset lapset. Tiukkojen rajoitusten takia monet maksavat ihmissalakuljettajille, sillä virallista tietä pääsy Suomeen on hidasta ja vaikeaa, sanoo Punaisen Ristin perheenyhdistämistyön suunnittelija Ann-Charlotte Sirén-Borrego.

Ns. ”Humanitaarisen viisumin avulla kriisin takia paenneet perheenjäsenet pääsisivät Suomeen hakemaan perheenyhdistämisoikeutta. Punainen Risti kannattaa humanitaarisen viisumin käyttöönottoa. Humanitaarinen viisumi on jo käytössä osassa maita.

Humaanimpi lain tulkinta käyttöön

Suomen Punainen Risti järjesti perheenyhdistämisen parissa työskentelevälle torstaina 7.11. seminaarin, jossa keskusteltiin hakuprosessin ongelmista ja yritettiin löytää ratkaisuja niihin.

Perheenyhdistämistä vaikeuttaa edustustojen määrän väheneminen, mutta Suomessa hakuprosessin pitkä kesto ja vaikeus. Joskus kielteisen päätöksen aiheuttaa se, että hakemuksen tiedot eivät ole riittäviä, eikä perhesidettä pystytä todentamaan. Toisaalta viranomaiset kertovat, että hakemusten tulkinta on vaikeaa.

Pakolaisneuvonnan lakimies Piritta Raivio kritisoi tapaa, jolla hakemuksia arvioidaan. Raivio sanoo, että niiden tulkinnassa ei oteta huomioon perheen kokonaistilannetta vaan keskitytään yksityiskohtiin.

- Jos esimerkiksi perheenjäsenten tarinoissa on ristiriitoja, niitä korostetaan liikaa, eikä oteta huomioon, kuka tarinan kertoo ja tai mikä asian painoarvo on. Liian usein tulkitaan myös, että perheenjäsenet ovat vapaaehtoisesti lähteneet erilleen tai että lapsia käytetään vain maahantulon välineinä, Raivio sanoo.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet muistutti siitä, että kyynistyminen on vaarallista perheenyhdistämiskysymyksissä.

- Viranomaisilla on oikeus ja velvollisuus tulkita lakeja niin, että perheiden oikeudet toteutuvat, Biaudet vaati. Kannustan muun muassa sosiaalityöntekijöitä olemaan vahvoja silloin kun arvioidaan esimerkiksi lapsen etua. Heillä on sitä tietoa, mitä hakuprosessin aikana täytyy ottaa huomioon.

- Poliittikkojen kanssa täytyy myös keskustella siitä, onko tarkoitus pysäyttää perheenyhdistäminen kokonaan, vai vieläkö pidämme perheitä tärkeänä ihmisarvoisen elämän kannalta, Biaudet haastoi.

Kotouttaminen ei ole pelkkä koulu ja kielikurssi

Siinäkin tapauksessa, että koko perhe on saatu onnellisesti yhdistettyä, perhe tarvitsee tukea vielä Suomeen tulonsa jälkeen. Kotoutuminen on silloin vasta alkamassa eikä perheenkokoaja, perheenyhdistämistä hakeva, pysty välttämättä huolehtimaan kaikesta.

Monissa perheissä ajatellaan, että koska perheenkokoaja on asunut Suomessa jo jopa vuosia, hän osaa auttaa ja samalla tutustuttaa muun perheen suomalaiseen yhteiskuntaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä voi olla että perheenkokoaja ei itsekään ole vielä kunnolla kotoutunut.

Vantaalla kunta ei pysty tukemaan yhdistettäviä perheitä riittävästi. Susanna Raijos Vantaan maahanmuuttoyksiköstä sanoo, että tukiverkostoja täytyy löytyä muualta.

- Usein perheenkokoaja on myös vakavasti velkaantunut ja uupunut siinä vaiheessa kun perhe tulee. Perheenyhdistämiseen kuluu valtavasti rahaa ja aikaa, ja monet perheenkokoajat ottavat lainaa prosessin aikana, Raijos sanoo.

Itsekin Iranista perheensä kanssa Suomeen tullut Mina Zandkarimi Väestöliiton Monikulttuurisesta osaamiskeskuksesta sanoo, että vallalla on myös se käsitys, että kotoutuminen hoituu kuin itsestään, kunhan perheenjäsenet pääsevät kouluun ja töihin.

- Kotouttaminen ei ole vain kielikurssi, koulutus ja työllistäminen. Me kaikki tiedämme, että mielekkääseen elämään tarvitaan muutakin kuin kielitaito ja koulupaikka. Kotouttaminen on lisäksi vanhemmuuden vahvistamista ja yksilön hyvinvoinnin parantamista erilaisilla keinoilla.

Henkilökohtaisen tuen tarve näkyy Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n hankkeessa, jossa tuetaan nuoria perheenkokoajia Varsinais-Suomessa.

- Nuorien ja heidän perheidensä kanssa keskustellessa huomaa, miten paljon tärkeitä asioita heille on jäänyt kertomatta, kun kenellekään ei vain tule mieleen sanoa. Hankkeella paikkaamme näitä aukkoja ja keskustelemme esimerkiksi siitä, mitä on suomalainen perhe-elämä ja mitä on suomalainen nuoruus, kertoi Tuire Niinimäki Ehjä ry:stä.