Katastrofiraporttitilaisuudessa peräänkuulutettiin digitaalisen kuilun kaventamista

Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti
Jarkko Mikkonen / Suomen Punainen Risti

Lähes satapäinen joukko kokoontui 14. tammikuuta Eduskunnan Kansalaisinfoon Maailman katastrofiraportti -tilaisuuteen kuunteleman asiantuntijoiden puheenvuoroja ja keskustelua.

Tilaisuuden avaussanoissa Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristina Kumpula alleviivasi, että teknologia on saatava myös kaikkien köyhimpien – usein myös katastrofiherkimpien – maiden auttajille, jotka pelastavat kriisitilainteissa 90 % ihmishengistä. Vuonna 2013 ilmestyneen raportin teemana on uusien teknologioiden hyödyntäminen humanitaarisessa toiminnassa. Kumpula tervehti ilahtuneen suurta ja monipuolista kuulijakuntaa sekä poikkeuksellisen korkealuokkaisia asiantuntijavieraita.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton apulaispääsihteeri Matthias Schmale esitteli kansainvälisesti arvostetun yli 40 humanitaarisen alan asiantuntijan ja tutkijan laatiman raportin, joka on 21. lajissaan. Tutkimus on Punaisen Ristin julkaisema, mutta tieteellisesti täysin itsenäinen.

–Viidessä vuodessa matkapuhelinliittymien määrä on kehitysmaissa kaksinkertaistunut, mutta kuitenkin vain 43 % kansalaisista on liittymä. Euroopassa on sitä vastoin enemmän liittymiä kuin ihmisiä.

Schmale nosti puheenvuorossaan esille raportin keskiössä olevan 'digitaalisen kuilun' käsitteen, jolla kuvataan yhteiskunnan jakautumista ihmisiin, joilla on käytössään tieto- ja viestiliikenneteknologiaa, ja niihin, joilla tätä mahdollisuutta ei ole. Digitaalinen kuilu on syvimmillään katastrofialttiimmissa maissa.

Raportissa painotetaan katastrofin jälkeisten tuntien merkitystä, suurin osa ihmisistä pelastuu paikalliset ihmisten ansioista.  –Silti hyvin harvoilla näistä ’ensimmäisistä auttajista’ on riittävästi tietoa ja työkaluja pelastustyön toteuttamiseen.Usein heillä ei ole pääsyä alkeellisimpiinkaan viestiliikennepalveluihin tai varhaisen varoituksen -järjestelmiin, totesi Schmale.

Yhteistyötä on lisättävä digitaalisen kuilun kaventamiseksi

–Kaksisuuntainen viestintä ja tiedottaminen ovat olennainen osa yhteisöjen joustokyvyn parantamista. Ne säästävät ihmishenkiä ja ovat katastrofivasteessa yhtä tarpeellisia kuin ruoka ja vesi. Tästä huolimatta väestön tieto- ja viestintätarpeita ei nosteta prioriteettilistojen kärkeen.

Digitaalisen kuilun kaventaminen on humanitaarisen toiminnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää, mutta Punainen Risti ei onnistu ongelman ratkaisemisessa yksin: tarvitaan viranomaisten, yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä

Schmale varoitti myös uusien teknologioiden tuomista riskeistä, jos humanitaariset toimijat painottavat liiaksi uusia teknologioita on vaarana, että viestintäverkostojen ulkopuolella olevat jäävät ilman apua tai tietoon ei voida aina luottaa. Sosiaalinen media on lisännyt kansalaisten osallistumista hätätilanteissa .–Sandy-myrskyn aikana satojen kilometrien päässä olleet ihmiset jakoivat tilannetietoja, joka oli paikoin epäluotettavaa, kertoi Schmale. Digitaalisilla vapaaehtoisilla on tänä päivänä tärkeä osa katastrofitilanteeseen reagoimisessa – he tarjoavat avustusjärjestöille nopeasti tarvittavat lisäresurssit. Heille on kuitenkin järjestettävä koulutusta ja luotava toimintaohjeita, ettei teknologiaa käytetä sellaisella tavalla, joka vaarantaisi humanitaarisen työn periaatteita.

Uusien teknologioiden lisäksi monet perinteiset viestintätavat ovat yhä tärkeitä ja ne tarvitsevat edelleen rahoitusta sekä tukea, eikä niitä saa laiminlyödä uuden teknologian kustannuksella. Katastrofitilanteissa teknologia voi myös romahtaa, saman näkökulman nosti esiin myös tilaisuuteen osallistunut ministeri Krista Kiuru.

Paneelikeskustelun moniosaajat

Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia alustuksia sekä keskustelua Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtajan Kalle Löövin moderoimassa paneelikeskustelussa.

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Reija Ruuhela kirkasti säähän liittyvien varoituspalveluiden merkitystä katastrofeissa. –Niin hitaasti etenevissä, ja pahimmillaan nälänhätään johtavissa, kuivuuskriiseistä kuin Filippiinien Haiya-myrskyn kaltaisissa äkillisissä katastrofeissa tarvitaan säähään liittyvää tietoa. Jos itse katastrofi ei ole sääperäinen, niin viimeistään pelastusoperaation aikana tarvitaan säähavainnointiin liittyvää dataa, kertoi Ruuhela.

–Ilmastonmuutos muuttaa säähän liittyviä riskejä kaikkialla maailmalla, mutta kehittyvät maat ovat kaikkein haavoittuvaisimpia sää- ja ilmastonmuutosriskien edessä.

Kansainvälisissä hankkeissa ilmatieteenlaitoksen rooli on tukea paikallisia ilmatieteenlaitoksia. Näissä Suomen Punaisenkin Ristin kanssa yhteistyössä toteutetuissa kehityshankkeissa keskeistä on, että uutta teknologiaa vietäessä huolehditaan sen kestävyydestä.

–Viime viikolla liikkui sosiaalisessa mediassa huhu, että Filippiinejä uhkaa Hayian-kaltainen myrsky. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten teknologia on hyvä väline, mutta asiantuntemusta sillä ei voi korvata, tiivisti Ruuhela.

Yrityssektorin näkökulman keskusteluun toi Nokian Afrikan ja Lähi-idän yhteyskuntasuhdejohtaja Jussi Hinkkanen. Hänellä on hyvin monipuolinen ja kiehtova tausta: Hinkkanen on työskennellyt muun muassa Mosambikissa YK:n palveluksessa ja ollut paikallisen tiedeministerin neuvonantajana.

–2000-luvun alkupuolella havahduttiin, että ihmiset olivat itse löytäneet teknologiansa ja tämä teknologia oli mobiili. Murros ei ollut poliittinen, YK:n tai jonkin muun kehitystoimijan päätös. Se oli ihmisten oma päätös. Hyöty oli niin merkittävä, että investointi kannatta tehdä.

Juuri samoihin aikoihin Hinkkanen päätti keskittyä urallaan pohtimaan, miten mobiiliteknologian avulla pystytään stimuloimaan kehitystä. –Kenialainen ihub teki hiljattain kyselytutkimuksen, jonka mukaan ihmiset pitävät kännykkää tärkeimpänä asianaan – ei vaatteita tai ruokaa – mikä sinänsä on yllättävää.

Nyt Afrikassa käsillä oleva internet-vallankumous on Hinkkansen mukaan ylittänyt kriittisen 10 % levinneisyyden penetraatiorajan. –Suomalaisten on vaikea hahmottaa, että 1,8 tuumaisella näytöllä pystytään hoitamaan Afrikassa kaikki se mihin me tarvitsemme PC:n, kertoi Hinkkanen.

Puheenvuoronsa lopuksi Hinkkanen korosti kontekstiymmärrystä. Teknologia on työkalu, joka on hyödytön, jos toimintaympäristöä ei tunneta. Hän kannusti yhteystyöhön paikallisten osaajien kanssa sekä yhdistämään teknologioita, esimerkiksi paikallisradion käyttöä tiedonjakelu kanavana. –Uudet teknologiaratkaisut ovat hyödyttömiä, ellei niitä saada osaksi vallitsevia rakenteita.

Teknologiasta turvaa kotimaan kadonneille ja ikääntyville

Suomen Punainen Risti koordinoi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepan) toimintaa, muun muassa usein runsaasti mediahuomiotakin saavia etsintöjä. Vankan kansainvälisen uran Punaisen Ristin palveluksessa Aasiassa tehnyt valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen kertoi Vapepan pilottivaiheessa olevasta projektista, jossa hyödynnetään mobiilisovellusta etsinnöissä.

–Meillä on vuosittain 300–400 avustustehtävää. Tämän matkapuhelimien paikkatietopalveluihin perustuvan sovelluksen ansiosta etsinnän johtaja saa reaaliaikaista tilannekuvaa ja tietoa missä etsintäpartiot liikkuvat. Mikä parasta sovelluksen kehittänyt Sami Heinonen on antanut tämän ilmaiseksi käyttöömme. Nyt kehitysryhmään on liittynyt muitakin alan asiantuntijoita vapaaehtoisstatuksella. He ovat uuden polven 'sähköisiä vapaaehtoisia', totesi Väätämöinen.

Lapin yliopiston Elisa Jaakkola esitteli Punaisen Ristin vapaaehtoisten kanssa yhteistyössä toteutetun NIMO-hankkeen, jossa ikääntyvän väestön turvallisuutta ja hyvinvointia parannettiin tablettitietokonesovelluksen avulla. –Mukana hankkeessa olivat läheiset, terveydenhuollon ammattilaiset ja SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoiset. Yhteyttä pidettiin tekstein ja kuvin. Lisäksi ikääntyneiden asuntoihin asennettiin antureita, mitkä indikoivat vanhuksen turvallisuudesta, kertoi Jaakkola.

Hankkeen tulokset olivat kiinnostavia: Alussa vastahakoiset vanhukset innostuivat uuden teknologian käytöstä. Aktiivikäyttäjät kokivat 'teknologiaylpeyttä', jotkut jopa koukuttuivat. Valitettavat tekniset ongelmat laskivat joidenkin käyttäjien osalta motivaatiota. –Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyi, josta esimerkkinä maantieteellisesti etäällä toisistaan asuvien isoäidin ja lapsenlapsen suhteen lähentyminen kokeilun aikana, tiivisti tutkija Jaakkola.

Vilkkaan yleisökeskustelun teemoihin nousivat muun muassa gender-kysymykset, avustusjärjestöjen välinen koordinaatio teknologiakehityksessä, teknologian hyödyntäminen terveystietouden levittämisessä kehitystyössä sekä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisuuden murros koti digitaalista aikakautta ja sen luomat haasteet.

–Toivon, että tilaisuuden seurauksena me pidämme yhteyttä ja yhdistämme kiinnostuksiamme ja osaamistamme , tiivisti Kalle Löövi osuvasti tilaisuuden kiitossanoissaan.