Yksinäisten auttamisessa tarvitaan sekä valtiota että järjestöjä

Petteri Kivimäki
Punainen Risti järjestää virkistystoimintaa omaishoitajille. Kuvassa Punaisen Ristin vapaaehtoinen Aune Kinnunen (oik.) ja omaishoitajana toimiva Hannele Keihtä.
Kuvaaja: Petteri Kivimäki

Suomen Punainen Risti toteutti tammikuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajille vaalikyselyn. Puoluejohtajilta tentattiin monivalintakysymyksillä kantaa mm. omaishoitajien tukemiseen ja kiintiöpakolaisten vastaanottoon.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ovat Punaisen Ristin vaalikyselyssä lähes yksimielisiä siitä, että yksinäisten auttamiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan tukea. Suurin osa puolueista on sitä mieltä, että päävastuu kuuluu vapaaehtoisille ja järjestöille, koska yksinäisyyden torjuminen ei onnistu virkatyönä.

Puolueet kuitenkin korostavat myös valtion vastuuta ja yhteistyön merkitystä.

– Siltä osin kun yksinäisyys johtuu oman toimintakyvyn puutteesta ja palveluiden riittämättömyydestä, päävastuun tulee olla yhteiskunnalla, sanoo Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Myös SDP:n Antti Rinne, Kokoomuksen Alexander Stubb ja Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen vastaavat, että vastuu on kaikilla.

– Yhteiskunta ei voi poistaa yksinäisyyttä, mutta hyvinvointipalveluissa ja erityisesti vanhustenhoidossa myös yksinäisyys pitää huomioida nykyistä paremmin, Räsänen perustelee.

– Päävastuu on yhteiskunnalla. Järjestöjen ja vapaaehtoisten työllä on suuri merkitys yksinäisyyden torjumisessa käytännössä, kommentoi Rinne.

Omaishoitajille tukea tasapuolisemmin

Lähes kaikki eduskuntapuolueet parantaisivat omaishoitajien asemaa ensisijaisesti siirtämällä hoitopalkkioiden rahoituksen ja myöntämisen valtakunnallisesti Kelan hoidettavaksi. Tämä takaisi sen puoluejohtajien mielestä parhaiten sen, että omaishoitajia kohdeltaisiin eri puolilla maata tasapuolisesti.

Tällä hetkellä hoidon kriteereistä ja tuista päättää jokainen kunta erikseen, ja käytännöt vaihtelevat suuresti. Puheenjohtajista vain Kokoomuksen Stubb valitsi annetuista vaihtoehdoista omaishoitajien tukikäytäntöjen yhtenäistämisen kuntatasolla.

Perusteluissaan puoluejohtajat nostivat esiin myös omaishoitajien jaksamiselle välttämättömät vapaat.

– Hyvä vaihtoehto parantaa omaishoitajien asemaa on myös taata riittävä määrä vapaapäiviä ja hoidettavalle sijaishoito, kommentoi Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Riittävien vapaiden merkityksen nostivat esille myös Päivi Räsänen, Paavo Arhinmäki ja Vihreiden Ville Niinistö.

Paperittomille siirtolaisille laajemmat terveyspalvelut

Suurin osa eduskuntapuolueista kannattaa paperittomille siirtolaisille tarjottavien terveydenhuoltopalveluiden laajentamista. Paperittomaksi kutsutaan henkilöä, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa.

Paperittomalla henkilöllä on tällä hetkellä oikeus saada kiireellistä hoitoa Suomessa. Jos potilaalle annetaan kiireetöntä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa, hän joutuu itse maksamaan täydet kustannukset. Paperittomia henkilöitä arvioidaan olevan Suomessa noin 3 000.

– On perusteltua, että kiireellisen terveydenhuollon lisäksi välttämättömiä palveluita tarjotaan esimerkiksi lapsille ja raskaana oleville naisille, sanoo Kokoomuksen Alexander Stubb.

– Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä valitsi monivalintatehtävässä myönteisen kannan, mutta huomautti samalla, että puolueen kanta paperittomien terveydenhuoltoon on vielä auki.

Paperittomien terveydenhuollon laajentamista vastaan ovat eduskuntapuolueista vain Perussuomalaiset ja Muutos 2011. Muutos 2011:n puheenjohtaja Jari Leino painotti omassa perustelussaan paperittomien poistamista maasta ja heidän paluunsa estämistä.

– Tämä edellyttää tietenkin EU:sta eroamista ja oman rajavalvonnan käyttöönottoa, puheenjohtaja Leino näkee.

Punaisen Ristin vaalikysely eduskuntapuolueiden puheenjohtajalle toteutettiin tammikuussa 2015. Kaikki vastaukset monivalintakysymyksiin ovat nähtävillä täällä.