Kolmas sektori murroksessa

Nina Tuli
Veli-Matti Ahtiainen

Punainen Risti haastoi SuomiAreenan panelistit pohtimaan, ollaanko hyvinvointiyhteiskunnan vastuita siirtämässä kansalaisjärjestöille. Paneeliin osallistuneet painottivat selkeää roolijakoa järjestöjen ja valtion välillä. Järjestöjen täytyy säilyttää perinteinen asemansa.

Parhaillaan aurinkoiseksi kesäkaupungiksi muuntuneessa Porissa järjestötoiminta on hyvällä mallilla. Kaupungissa on yhteisökeskus, jossa parisenkymmentä eri järjestöä tekevät yhteistyötä sulassa sovussa, vaikkakin rahoituksesta kilpaillen.

Kesäkaupungilla on myös varjoisat puolensa. Porissa kolmannen sektorin perinteinen, täydentävä rooli on jo nykyisellään osittain liukunut korvaamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Kaupungin kehityspäällikön Timo Aron mukaan tällöin ikävä kyllä puhutaan vallitsevista tosiasioista.

Roolijaon pysyttävä selkeänä

Köyhyystutkimusta ja väitöskirjaansa Itä-Suomen yliopistolle tekevä vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo muistutti perustuslain 19 pykälän sisällöstä, eli oikeudesta perusturvaan: kaikilla kansalaisilla on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

– Järjestöt voivat olla tukena, mutta meillä on riskimme. Jos sosiaaliturvasta leikataan aiotusti indeksijäädytysten kautta, meillä on aikamoinen ihmisjoukko, joka putoaa yhteiskunnan reunamille. Ne ihmiset on tavoitettava, ja siinä järjestöjen rooli varmaan kasvaa. 

Samaa lakipykälää ulkomuistista siteeraava toinen panelisti, Helsingin yliopiston sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi, painotti perusturvan olevan yhteiskunnan kaikkein heikoimpia varten.

– Sitä ei voida millekään hyväntekeväisyydelle, armeliaisuudelle eikä edes järjestötoiminnalle alistaa. Vastuu perusturvasta on viime kädessä aina valtiolla.

Panelistien kesken vallitsi selkeä yksimielisyys siitä, että kolmannen sektorin täytyy säilyttää perinteinen asemansa ja tuottaa kansalaisille lisäarvoa. Toisaalta kenenkään ei ollut vaikeata löytää esimerkkejä, joissa se nykytilanteessakin vastaa ihmisten perustarpeisiin.

Lobbaustyö merkittävää

Suomen Punaisen Ristin pääsihteerin Kristiina Kumpulan vetämässä keskustelussa nousi selkeästi esille eräs kansalaisjärjestöjen tärkeä tehtävä.

– Kolmas sektori toimii omatuntona, kuin herätyskellona. Jonkun pitää yhteiskunnassa kertoa, kun asiat eivät toimi, joku unohdetaan, tai jokin asia voitaisiin hoitaa paremmin. Kun järjestöt tekevät sen, asia ei ole missään kaupallisissa intresseissä, sanoi professori Arajärvi

Ohisalo on tutkimuksissaan perehtynyt leipäjonoissa käyvien ja suonensisäisiä huumeita käyttävien vähäosaisten elämään. Hän korostaa kokemusasiantuntijuutta, jonka Ohisalon mielestä täytyisi nykyistä paremmin päästä esille yhteiskunnallisessa keskustelussa. Asunnottomuuden tai vaikkapa pitkäaikaistyöttömyyden kokenut ihminen on usein näissä kysymyksissä paras asiantuntija.

– Hyvinvoiva enemmistö ei oikein tunnista huono-osaisia ihmisiä, joiden äänen juuri tästä syystä täytyy päästä esille ja kuulua poliitikoille saakka, Ohisalo totesi.

Kolmannen sektorin kautta kokemusasiantuntijoilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville.

Teksti Maija Unkuri