Evakuointisairaala tuo nopean avun suuronnettomuuden uhreille

Ibrahim Malla
Punaisen Ristin evakuointisairaalan tarkoitus on pitää potilaat hengissä, estää lisävammautumiset ja siirtää hoitoa tarvitsevat varsinaiseen hoitopaikkaan heti, kun mahdollista.
Kuvaaja: Ibrahim Malla

Punainen Risti harjoittelee evakuointisairaalansa toimintaa Kittilässä, jossa on meneillään kansainvälinen Barents Rescue -valmiusharjoitus.

Kittilässä sijaitsevassa kultakaivoksessa on syttynyt tulipalo ja loukkaantuneita kuljetetaan hoitoon alueen sairaaloihin. Onnettomuuksia ovat aiheuttaneet myös tulvat ja maanvyörymät, jotka ovat tulosta pitkään kestäneistä rankkasateista. Tilanne pohjoisessa on vakava, joten Suomen viranomaiset päättävät kääntyä naapurimaiden viranomaisten sekä Suomen Punaisen Ristin puoleen.

Onneksi kyseessä on vain harjoitus ja keksitty tilanne, mutta se voisi olla totta. Siksi Lapissa järjestetään suuronnettomuusharjoitus, Barents Rescue. Siihen osallistuu yhteensä noin 900 pelastus- ja lääkintäalan ammattilaista ja vapaaehtoista Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta eli Vapepasta ja Suomen Punaiselta Ristiltä on mukana yhteensä yli 200 vapaaehtoista ja työntekijää. Potilaita esittävät muun muassa ensihoidon opiskelijat, jotka saavat arvokasta kokemusta tulevaan ammattiinsa.

Punainen Risti lähettää matkaan evakuointisairaalan, joka on perinteistä kenttäsairaalaa kevyempi yksikkö. Se on valmis lähtöön vain parissa tunnissa Tampereen Pirkkalan kentältä. Finnair järjestää ensimmäisen mahdollisen koneen sairaalan tarvikkeille sekä muutamalle työntekijälle, ja loput työntekijät lähtevät perässä seuraavalla lennolla. Paikan päällä toiminta saadaan alkamaan niin ikään parissa tunnissa.

Evakuointisairaalan tarkoitus on pitää potilaat hengissä, estää lisävammojen synty ja siirtää heidät eteenpäin heti, kun mahdollista. Pian sairaalaan tulee tieto kaivosonnettomuuden uhreista.

Evakuointisairaalassa voidaan hoitaa jopa 200 potilasta

Ensimmäiset potilaat saapuvat omin jaloin ambulanssista, mutta pian huomataan, ettei toinen heistä voikaan kovin hyvin. Hänet lasketaan paarille, tutkitaan tarkemmin ja siirretään osastolle tarkkailuun. Hänet siirretään myöhemmin helikopterilla Lapin keskussairaalaan.

Toinen potilas, palovammoja saanut tyttö, siirretään tarkkailuun. Potilasta esittää Laura Syvänen, joka opiskelee matkailua Levi-instituutissa. Hän odottaa siirtoa Kittilän terveyskeskukseen. Harjoitus on vetänyt hänet mietteliääksi.

– Täällä on pidetty hyvää huolta, hän vakuuttaa.

Puoleen päivään mennessä on kirjattu yhteensä 11 potilasta. Onnettomuudet ovat aiheuttaneet erilaisia vammoja palovammoista murtumiin sekä palokaasujen hengittämisestä johtuvia vammoja keuhkoissa. Neljä potilasta on jo lähtenyt helikopterilla Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle.

– Evakuointisairaalassa voidaan hoitaa 200 potilasta, joten se helpottaa olennaisesti paikallisten terveyskeskusten ja sairaaloiden painetta, terveydenhuollon neuvonantaja Tiina Saarikoski sanoo.

Vapaaehtoisten apu on korvaamatonta

Yhtäkkiä tulee tieto lipeää kuljettaneen rekan ja bussin kolarista, josta tuodaan pahoin vammautuneita potilaita. Harjoituksessa testataan sairaalan toimintoja kasvavassa paineessa ja erilaisten potilaiden kulkua osastolta toiselle, jotta toimintaa voidaan kehittää entistä paremmaksi. Samalla avustustyöntekijät saavat käytännön harjoitusta evakuointisairaalassa työskentelyyn.

Henkilökuntaa on 27, joten paikallisten vapaaehtoisten avulla on suuri merkitys. Harjoituksessa on mukana parikymmentä ensiapukoulutettua vapaaehtoista.

– Vapaaehtoiset voivat auttaa potilaiden siirtämisessä ja henkisen tuen tarjoamisessa. Heidän paikallistuntemuksestaan on korvaamatonta apua, ylihoitaja Anne Salonen sanoo.

Sairaalassa on myös osasto, jossa potilaat, jotka eivät tarvitse pikaista hoitoa, voivat levätä ja saada henkistä tukea tai odottaa omaistaan, joka on hoidettavana. Hoitajat tarkkailevat lepääjien vointia, sillä vointi voi yllättäen muuttua ja potilas tarvita lääkinnällistä apua.

– Osastolta voi myös soittaa kotiin, jos oma puhelin on kadonnut tai rikkoutunut. Se, että autamme ihmisiä löytämään perheensä katastrofitilanteessa, on erittäin tärkeä osa Punaisen Ristin toimintaa, osaston vastaava hoitaja Raija Andersen painottaa.

Teksti: Päivi Hurttia