Nuorten ideat osaksi Punaisen Ristin toimintaa

Miisa Kaartinen / Punainen Risti
Miisa Kaartinen / Punainen Risti
Miisa Kaartinen / Punainen Risti

Haluamme vaikuttaa! Nuorten vuosikokouksen osallistujat toivovat, että varttuva järjestö ottaa nuoret täysillä mukaan päätöksentekoon.

Maaliskuisena perjantai-iltana viisikymmentä Punaisen Ristin nuorta on kokoontunut Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän Satakuntaan. Käynnissä on valtakunnallinen Nuorten vuosikokous, joka toimii nuorille väylänä vaikuttaa ja tuoda näkemyksiään esille järjestössä.

Keilat paiskautuvat kolisten kumoon, kun pallo osuu niihin juuri oikeasta kulmasta. Taputukset ja kannustushuudot radan taustalta kertovat, että täällä iloitaan toisen onnistumisesta.

Muiden joukossa kaatoja tavoittelee Kalle Valkeakari, joka on tullut Kankaanpäähän Vaasan kupeesta Sepänkylästä. 16-vuotias Valkeakari on osallistunut Punaisen Ristin erilaisiin tapahtumiin pienestä pitäen, mutta järjestön nuorisotoiminta on hänelle vielä uutta.

– Täällä vuosikokouksessa vaikuttaa kivalta, että saa tavata nuoria eripuolilta Suomea. Samalla pääsee kuulostelemaan ja oppimaan, miten päätöksiä tehdään, Valkeakari miettii.

Miten omia ideoita voi saada eteenpäin Punaisessa Ristissä?

Lauantaina Emmi Lehikoinen, 24, ja Leena-Mary Ylituomi, 23, hahmottelevat vaaleanpunaisista ja vihreistä post it -lapuista seinään tekstiä ”Moro”. Tarkoituksena on ideoida, miten lappusia voisi hyödyntää kekseliäästi Nälkäpäivän paikallismarkkinoinnissa. Kaksikon mielestä Nälkäpäivä on yksi hyvä tapa saada mukaan Punaiseen Ristiin uusia aktiiveja, myös nuoria.

Uusien nuorten mukaan saaminen järjestöön tuntuu Lehikoisesta ja Ylituomesta ikuisuuskysymykseltä, johon ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Lehikoinen uskoo, että avainasemassa ovat järjestössä jo toimivat nuoret. Teinin tai parikymppisen saa todennäköisemmin innostumaan, jos houkuttelija itse on samaa ikäluokkaa.

– Itsekin tulin kymmenen vuotta sitten mukaan, kun kaverini pyysi minua mukaan nuorten leirille.

Kaikki hyötyvät yhteistyöstä

Kun työpajat ovat ohi, on aika haukata happea. Satakunnan piirin nuorten järjestämillä rasteilla osallistujat saavat muun muassa pähkäillä, miten puiden välissä risteilevistä naruista pääsee läpi niitä koskettamatta.

Valkoinen naru on pyöritetty kuin hämähäkin seitiksi kahden männyn väliin. Ratkaisuna on yhteistyö. Kun yksi nostaa ja toinen ottaa vastaan, kolmas sujahtaa korkealla olevasta aukosta sujuvasti läpi.

Yhteistyöstä haluaa puhua myös June Munyongani, 25. Hän on Punaisen Ristin vapaaehtoinen Zimbabwesta ja yksi kokouksen kansainvälisistä vieraista.

– Kun nuoret tekevät omassa maassaan ja kansainvälisesti yhteistyötä, kaikki hyötyvät.

Suomalaisia nuoria Munyongani kannustaa olemaan rohkeita.

– Otetaan se rooli, jota meiltä nuorilta odotetaan. Inspiroidaan ja tuodaan keskusteluun tuoreita näkökulmia.

Nuoria halutaan mukaan hallituksiin

Sunnuntaina vuosikokouksessa on aika tehdä viimeiset päätökset. Kokouksen puheenjohtaja Emmi Lehikoinen kopauttaa puisen nuijan pöytään auditoriossa. Nuorten vuosikokouksessa päätöksenteon käytännöt tulevat tutuiksi. Kun kokousrutiinit ovat hallussa, askel järjestön muille vaikuttajapaikoille ei tunnu niin suurelta.

Tärkeä ratkaisu on, että jatkossa vuosikokousta ei järjestetä kerran vuodessa vaan kolmen vuoden välein aina ennen järjestön yleiskokousta. Nuoret myös päättävät vedota Punaisen Ristin osastoihin, jotta ne ottaisivat nuoria mukaan hallituksiinsa.

Lisäksi he esittävät kahta ehdokasta Punaisen Ristin hallitukseen. Tamperelainen Kaisa Partanen, 23, ja oululainen Sami Laitinen, 25, lupaavat ajaa erityisesti nuorten näkökulmaa päätöksenteossa.

Nuija kopahtaa pöytään viimeisen kerran.