Telttaleiristä pikkukylään – syyrialaisperhe sai itsenäisyyttä ja terveyttä

Maria Santto / Suomen Punainen Risti
Maria Santto / Suomen Punainen Risti

Kreikassa on 62 200 pakolaista. Valtaosa heistä majoittuu pakolaisleireillä. Kreikan hallituksen tavoitteena on sulkea puolet leireistä ja kasvattaa vuokra-asuntopaikkojen määrää. Punainen Risti auttaa pakolaisia uudessa tilanteessa.

  • Kreikassa turvapaikanhakijoiden määrä leireillä on tasaisesti laskenut, kun ihmiset pyrkivät siirtymään asumaan kaupunkeihin. Kreikan hallitus ei myöskään ole suunnitellut leirejä pitkäaikaisiksi. 
  • Suomen Punainen Risti on auttanut Kreikkaan saapuvia pakolaisia lähettämällä maahan muun muassa terveysklinikoita ja asiantuntijoita. Avustusoperaatiota on rahoitettu sekä katastrofirahastosta että EU:n komission humanitaarisen avun toimisto ECHO:n tuella. Pakolaisleirien klinikkatoiminta siirtyy pienennetyssä muodossa kansainvälisen Punaisen Ristin ylläpidettäväksi leirien sulkemiseen asti.
  • Kreikan itäisille saarille saapuu edelleen ihmisiä Turkin kautta. Vuonna 2017 heitä on saapunut yhteensä 7 000 toukokuun loppuun mennessä.

 

Damhad Khalil, 2 kk, ei äännähdäkään, kun Kreikan Punaisen Ristin sairaanhoitaja Dina Gouti mittaa päänympäryksen, puhdistaa nenän ja asettaa hänet pehmustetulle vaa’alle.

– Kuusi kiloa ja 230 grammaa, Gouti ilmoittaa.

Painoa on kertynyt juuri Kreikan terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Damhadin äiti Hayad Khalil hymyilee tyytyväisenä. Vauva syö hyvin. Dina Goutikin on mielissään. Hänen antamiaan ohjeita on noudatettu.

On huhtikuinen perjantaiaamupäivä Exohin kylässä lähellä Thessalonikia. Ulkona vihmoo kylmä tuuli, mutta Khalilien kotona tarkenee t-paidassa.

Kreikan Punaisen Ristin mobiiliklinikka on ajanut Exohiin auttamaan kylässä asuvia pakolaisia. Dina Goutin, lääkäri Ekaterini Lalaouni ja tulkki Omar Albelbeisi käyvät Khalilien luona noin joka toinen viikko tarkistamassa vauvan ja äidin terveyden.

Turvaton leirielämä vaihtui kodin rauhaan

Koko kuusihenkinen perhe on kotona: äiti Hayad, isä Muhammad sekä Damhadin sisarukset Mazim, 9, Nuur, 7, ja Lamar, 2. Nuur loikoilee sängyllä ja katsoo televisiota. Muhammad keittää liedellä kahvia.

Syyrian sotaa paenneelle perheelle koti tarkoittaa nyt kahta noin 20-neliöistä huonetta entisessä majatalossa kauniissa Exohissa. Huoneissa ei asu enää turisteja, vaan Kreikkaan jumiin jääneitä pakolaisia. Vuokran maksaa Norjan Pakolaisapu.

Khalilit muuttivat asuntoon tammikuun alussa. Tila vaikuttaa kuusihenkiselle perheelle ahtaalta, mutta Hayad Khalil on helpottunut. Tätä ennen he asuivat seitsemän kuukautta teltassa Polykastron pakolaisleirillä.

– Asiamme ovat nyt paljon paremmin. Eivät vähän paremmin, vaan paljon, Hayad sanoo.

Leirillä telttoja oli vieri vieressä. Niissä majoitettiin 3000–4000 pakolaista pääasiassa Syyriasta ja Irakista. Elämä oli monella tavalla turvatonta. Kun Hayadin piti päästä vessaan, oli mies yleensä mukana saattamassa. Ruoka jaettiin kolme kertaa päivässä, mutta se oli lähes syömäkelvotonta.

– Mitä tahansa minä siellä söin, oksensin aina, Hayad muistaa.

– Vesipiste oli hyvin kaukana ja mieheni väsyi, kun hän haki meille vettä.

Lapset olivat jatkuvasti likaisia, eikä heitä uskaltanut päästää leirillä silmistään. He tappelivat paljon. Hayad pesi pyykin käsin ja pesupulveri sai hänen kätensä vuotamaan verta. Kaiken lisäksi hän tuli leirillä raskaaksi.

– Se oli murheellista elämää. Olin koko ajan peloissani.

Tavoitteena sulkea puolet pakolaisleireistä

Kreikassa on 62 200 pakolaista, joista vain noin 17 000 asuu erilaisissa vuokra-asunnoissa. Valtaosa heistä majoittuu leireillä, joita on mantereella tällä hetkellä 40−50. Leirejä ei ole tarkoitettu pitkäkestoiseen asumiseen, mutta Khalilin perheen tavoin moni joutuu elämään niillä kuukausikaupalla, jopa yli vuoden.

Kreikan hallituksen tavoitteena on sulkea puolet leireistä tämän vuoden aikana ja kasvattaa vuokra-asuntopaikkojen määrä 30 000:een. Kreikka kärsii edelleen talousvaikeuksista, eikä se pysty tarjoamaan esimerkiksi riittäviä terveyspalveluja kaikille. Punainen Risti huolehtii, että pakolaiset eivät jää kaupunkiasunnoissaankaan oman onnensa nojaan.

– On todella tärkeää, että autamme pakolaisia. He tulevat sodan runtelemasta maasta. Heillä on paljon ongelmia ja vaikeuksia elämässään, sanoo Kreikan Punaisen Ristin lastenlääkäri Ekaterini Lalaouni.

Itsenäisempi elämä parantaa hyvinvointia

Sairaanhoitaja Dina Gouti työskentelee sekä pakolaisleirillä että Punaisen Ristin mobiiliklinikalla. Hän on nähnyt, miten muutto pakolaisleiriltä asuntoon kohentaa terveyttä.

– Muutos on ennen kaikkea psykologinen. He voivat paremmin, koska voivat elää itsenäisemmin kuin leirillä. He ovat rauhallisempia ja luottavaisempia. He noudattavat antamiani ohjeita, koska asunnossa siihen on paremmat mahdollisuudet. He voivat esimerkiksi lämmittää veden. He voivat hyvin, koska elävät turvallisessa ja lämpimässä paikassa, eivätkä jatkuvasti ulkosalla, Gouti luettelee.

Myös Hayad Khalilin stressi helpotti, kun hän pääsi teltasta omaan asuntoon. Se on vaikuttanut myönteisesti sekä hänen että vauvan terveyteen. Siitä juontaa myös pojan nimi. Damhad tarkoittaa ”syntyä ajallaan”.

Teksti: Jenni Jeskanen