Kaksi vuotta sitten pakolaistyön pioneerikin oli uuden edessä

Antti Mannermaa/Talouselämä
Punaisen Ristin vapaaehtoinen Leena Tirkkonen opetti suomea turvapaikanhakijoille Aavarannan vastaanottokeskuksessa. Afganistanilainen Nasiba Nazari opetteli lukemaan ja kirjoittamaan.
Kuvaaja: Antti Mannermaa/Talouselämä

Syksyllä 2015 Punaisen Ristin työntekijät ja vapaaehtoiset olivat kovilla. Turvapaikanhakijoiden hätämajoituksia perustettiin muutaman tunnin varoitusajalla ja uusia vastaanottoyksiköitä jopa kolme vuorokaudessa. Miten Punainen Risti arvioi viimeistä kahta vuotta?

Syksyn 2015 laajamittainen maahantulo lukuina
  • Punainen Risti nosti vastaanottoyksiköiden määrän kuudesta sataan neljässä kuukaudessa
  • Punaisen Ristin vastaanottoyksiköitä oli enimmillään 109 alkuvuonna 2016, petipaikkoja 20 000
  • Punainen Risti rekrytoi 1 500 uutta työntekijää
  • 8 500 vapaaehtoista oli auttamassa turvapaikanhakijoiden vastaanotossa
  • Sata kansainvälisen reservin avustustyöntekijää rekrytoitiin apuun
  • Liikkuva terveystiimi purki terveystarkastusten ruuhkaa
  • Punaisen Ristin logistiikkakeskus toimitti vastaanottoyksiköihin mm. 15 000 huopaa, yli 5 000 settiä ruokailu- ja ruoanvalmistusvälinettä, yli 3 000 sänkyä ja liinavaatesettiä

Normaalivuoteen verrattuna kymmenkertainen turvapaikanhakijoiden määrä (32 476) näkyi koko Suomessa. Uusien asukkaiden myötä kylänraitit vilkastuivat, lopettamispäätöksen saaneet syrjäseutujen kyläkoulut saivat jatkaa, kyläkauppoihin ja kioskeihin tuli kaivattuja asiakkaita. Pääkaupungissa turvapaikanhakijoita ei erottanut katukuvasta.

Punaisen Ristin ylläpitämiä vastaanottoyksiköitä oli enimmillään 109 alkuvuonna 2016 ja petipaikkoja lähes 20 000. Enempäänkin olisi pystytty, jos maahantulo olisi jatkunut korkeana.

Punainen Risti toimi syksyllä 2015 mandaattinsa mukaisesti viranomaisten pyynnöstä ja tukena. Valmiutta laajamittaiseen maahantuloon oli nostettu Punaisen Ristin piireissä jo kesällä 2015. Skenaarioita varten oli harjoiteltu, ja ohjeet vastaanottokeskuksen, väliaikaismajoituksen ja järjestelykeskuksen perustamiseksi oli laadittu laajamittaiseen maahantuloon varautumishankkeessa (MAVA) alkuvuonna 2015.

Vastaanottotoiminta ei ole Suomen Punaiselle Ristille uutta toimintaa: järjestö on ylläpitänyt vastaanottokeskuksia viranomaisten pyynnöstä jo 30 vuoden ajan. Sopimus yhteistyöstä viranomaisten kanssa on ollut voimassa vuodesta 1988 lähtien. Silti pakolaistyön pioneerillakin on ollut uudessa tilanteessa opittavaa.

Bussikuskin ajo-ohje: kohti etelää!

Syyskuun 2015 viimeinen viikko oli ennennäkemätön: turvapaikanhakijoita tuli Tornion kautta jopa 600 ihmisen päivätahtia, viikossa heitä rekisteröitiin lähes 4 000. Tilanne saatiin kuitenkin haltuun, ja viranomaiset esittelivät ylpeinä Tornion järjestelykeskusta mallina muille maille. Järjestelykeskuksen tehtävänä oli saada maahantulijat rekisteröityä ja siirrettyä hallitusti vastaanottokeskuksiin tai väliaikaismajoituksiin odottamaan turvapaikkaprosessin etenemistä.

Punainen Risti oli järjestelykeskuksessa ainoa muu kuin viranomaistoimija poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttoviraston rinnalla. Järjestön rooli oli kohdata tulijat inhimillisesti ja vastata majoitus- ja ruokapalveluista sekä huolehtia akuutista terveydenhuollosta. Punainen Risti antoi turvapaikanhakijoille lisäksi eväät bussimatkalle, joka saattoi kestää kauan. Kiihkeimpinä päivinä bussikuskin ajo-ohjeena oli vain: etelää kohti. Itse kohde tarkentui yön aikana. Turvapaikanhakijoita ripoteltiin pitkin matkaa eri vastaanottokeskuksiin sen mukaan missä oli tilaa.

Samaan aikaan vapaaehtoisilla saattoi olla neljä tuntia aikaa perustaa hätämajoitus, joka viranomaisten päätöksellä muutettiin mahdollisesti myöhemmin vastaanottokeskukseksi. Vapaaehtoiset hankkivat ja levittivät patjat ja petivaatteet, järjestivät lahjoitustavaroita ja pystyttivät ruokahuollon. Punainen Risti halusi varmistaa, ettei kenenkään tarvinnut jäädä taivasalle ja avun tarpeessa olevien perustarpeisiin (suoja, ruoka, hygienia, terveys, tiedonsaanti) vastattiin. Punainen Risti perusti kahdesta neljään uutta vastaanottoyksikköä kaikkiaan 25 eri päivänä.

Seuraavat pullonkaulat: turvapaikkaprosessi, kuntapaikat, työllistyminen

Kun vastaanottojärjestelmä ja tulijoiden rekisteröinti oli saatu kasvatettua vastaamaan ennätykselliseen tulijamäärään, alkoi turvapaikkaprosessi. Se meni tukkoon suuren hakemusmäärän takia kunnes Maahanmuuttovirasto sai rekrytoitua ja koulutettua riittävästi uusia työntekijöitä.

Punainen Risti rekrytoi kaikkiaan 1500 uutta työntekijää ja perehdytti heidät. Henkilöstömäärän nopea kasvattaminen oli haastavaa ja siihen liittyi riskejä. Henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon resursseja lisättiin, sillä järjestön tukipalveluiden joustovalmiutta koeteltiin ennen kokemattomalla tavalla. Maahanmuuttovirasto saavutti turvapaikkahakemusten käsittelyssä vähitellen tavoiteaikataulunsa, ja vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset on lokakuussa 2017 käsitelty. Ruuhka on siirtynyt hallinto-oikeuksiin, jotka ovat kuormittuneet kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden valituksista.

Oleskeluluvan saaneiden pullonkaulaksi puolestaan tulivat kuntapaikan saaminen ja työllistyminen. Oleskeluluvan saaneiden työllistymis- tai koulutusmahdollisuuksiin ei ole kuntapaikan myöntämisessä kiinnitetty riittävästi huomiota. Poistuma vastaanottoyksiköistä on kuntapaikkojen vähyyden ja valitusprosessinvuoksi toteutunut laskelmia hitaammin ja Maahanmuuttovirasto on joutunut perumaan vastaanottopaikkojen vähennyksiä tai siirtämään keskusten sulkemista. Osa YT-neuvotteluista on pidetty turhaan.

Turvapaikanhakijoiden muuttoruljanssit paikkakunnalta toiselle 

Suomen Punainen Risti on lakkauttanut yli 80 ylläpitämäänsä vastaanottoyksikköä syksyn 2015 jälkeen. Seuraava sopeuttamiskierros on edessä 2018 keväällä, ellei maahantulossa tapahdu uutta käännettä. Joustavuutta on vaadittu niin vastaanottokeskustyöntekijöiltä kuin turvapaikanhakijoiltakin: työntekijät ovat pelänneet työpaikkansa puolesta, ja paikkakunnalle kotoutumisen alkuun päässeitä turvapaikanhakijoita on ahdistanut mahdollinen muutto muualle.

Punaisen Ristin yksiköt ovat olleet valmiina ottamaan vastaan enemmän asukkaita kuin paikkoja olisi ollut ja siten toimineet tarvittaessa ylipaikoilla, ilman lisäresursseja. Vain onnekkaimmat turvapaikanhakijat ovat alun perin päätyneet sellaiseen yksikköön, jossa he ovat voineet olla koko odotusajan. Keskimäärin turvapaikanhakijat ovat joutuneet muuttamaan Punaisesta Rististä riippumattomista syistä kolme kertaa, enimmillään yhdeksän kertaa kahden vuoden aikana.

Sadat kiinteistönomistajat halusivat tarjota tilojaan vastaanottokeskuksiksi. Osa tiloista oli loistavia, omistajat vastuullisia ja halukkaita tekemään tarvittavia muutoksia sekä neuvottelemaan kohtuullisesta vuokrahinnasta. Osa käytti tilannetta hyväkseen ja sai huonokuntoiset tilansa vastaanottokeskuskäyttöön.

Kaksi vuotta unohtumattoman – toisen maailmansodan jälkeen Punaisen Ristin suurimman kotimaan operaation – jälkeen järjestön ylläpitämissä vastaanottoyksiköissä on reilut 400 työntekijää. Yli tuhat on joutunut lähtemään.

Punainen Risti hyödynsi kansainvälisen avustustoiminnan osaamistaan

Punaisen Ristin operaatiovaihe, jolloin otettiin poikkeukselliset toimet ja koko järjestön resurssit käyttöön, kesti vuoden. Järjestö sai toiminnastaan runsaasti tunnustusta viranomaisilta, joiden mukaan laajamittainen turvapaikanhakijoiden vastaanotto ei olisi onnistunut ilman Punaista Ristiä. Loppuvuonna 2016 vastaanottotoiminta siirtyi osaksi normaalia Punaisen Ristin toimintaa.

Suomen Punaisen Ristin keväällä 2017 teettämän sisäisen arvioinnin mukaan Punainen Risti onnistui vastaanotto-operaatiossa, koska henkilöstö ja vapaaehtoiset antoivat uskomattoman työpanoksen ja venyivät tilanteen vaatimusten mukaisesti, ja koska järjestöllä oli hämmästyttävän nopea oppimiskyky. Punainen Risti on aidosti paikallinen toimija, jolla oli hyvät ja luottamukselliset suhteet paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi Punainen Risti on kansainvälinen toimija, mikä tarkoitti, että järjestö sai tietoja tulijoiden määristä ja reiteistä ja linkittyi kriisimaihin kansainvälisen verkostonsa kautta.

Punainen Risti hyödynsi laajasti myös kansainvälisen avustustoiminnan osaamista ja resursseja. Sata avustustyöntekijää, monella kokemusta myös pakolaisleireillä toimimisesta, pääsi tosi toimiin Suomessa. He saivat hyvää palautetta ja heidän kanssaan oli helppo työskennellä: he olivat tottuneet työskentelemään maailmalla nopeasti vaihtuvissa ja haastavissa tilanteissa. Kalkun logistiikkakeskus puolestaan auttoi keskitetyissä hankinnoissa ja innovoi perustettaviin yksiköihin toimitettavia tuotepaketteja. Usein kansainvälisesti käytetty liikkuva terveystiimi muokattiin Suomen oloihin, ja se pystyi auttamaan turvapaikanhakijoiden mm. terveystarkastusten ruuhkan purkamisessa.

Onnistuneen operaation kriteerit

Punaisella Ristillä on silti paljon opittavaa operaatiosta, sekä ulkoisesti että sisäisesti. Ulkoisesti viranomais- ja järjestösektorin yhteistyötä sekä yritysyhteistyötä täytyy parantaa. Esimerkiksi tilannekeskusosaamista ja tiedonvaihtoa viranomaisten kanssa on kehitettävä, jotta kokonaiskuva on ajan tasalla ja tilanteen kehittymistä pystytään seuraamaan ennakoivasti. Järjestöjen auttamishalun kanavointiin ja yhteistyöhön on luotava mekanismit, jotta koordinaatio toimii tulevissa tilanteissa. Yritysten yhteistyötarjouksiin vastaamista pitäisi kehittää sekä kykyä vastaanottaa ja käsitellä lahjoituksia.

Sisäisesti huomattiin, että esim. johtamista on selkiytettävä ja Punaisen Ristin piirien välistä yhteistyötä kehitettävä. Lisäksi vapaaehtoisten mukaan pääsemistä pitäisi helpottaa. Syksyllä 2015 ei ollut järjestelmää, jonka avulla sadat halukkaat olisi päivittäin saatu ohjattua heitä kiinnostavaan ja samalla tarpeelliseen vapaaehtoistyöhön. Operaation poikkeuksellisuus ja siihen liittyvät toimintamuodot aiheuttivat omat haasteensa vapaaehtoisten koulutukseen.

Vastaanotto-operaatio kiteytti kriteerit hyvälle operaatiolle. Niihin kuuluvat hyvä johtaminen, selkeät roolit ja työnjako, yhteiset pelisäännöt ja niihin sitoutuminen, ajantasaiseen tietoon perustuva tilannekuva ja riittävä resursointi. Lisäksi tärkeitä ovat toiminnan suunnitelmallisuus, avunsaajien huomiointi sekä joustavuus ja kyky tehdä nopeita päätöksiä.

Maahanmuuton volyymi haastaa koko yhteiskunnan

Punaisen Ristin valmius kokonaisuudessaan vahvistui vastaanotto-operaation seurauksena. Valmiuden tärkeys koskettaa ja näkyy koko järjestössä aiempaa selkeämmin. Se on kaikkien asia.

Sopimuksellisuus on valmiuden ja varautumisen edellytys. Punaisen Ristin ja Maahanmuuttoviraston välisessä sopimuksessa on määritelty järjestön rooli ja tehtävät maahantulossa. Jos nämä eivät ole selvillä ja etukäteen sovittu, aikaa tuhrautuu silloin kun pitäisi jo toimia.

Monet Punaisen Ristin toimintatavat muokkautuivat operaation aikana ja sama pätee edelleen tänäkin päivänä. Maahanmuuton suuri volyymi on uutta kaikille toimijoille ja koko yhteiskunnalle. Vaaditaan uudenlaisia ratkaisuja, tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja jatkuvaa halua vastata haasteisiin.

Punainen Risti pitää panostamista kaksisuuntaiseen kotoutumiseen tärkeänä. Muutoksia ja kehitystä tapahtuu niin kantaväestön kuin tulijoiden elämässä. Suomeen muuttaneiden kotoutumista on tuettava yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Toisaalta täytyy vahvistaa yhteisöjen kykyä ottaa vastaan uusia tulijoita sekä toimia rasismia ja vihapuhetta vastaan.

Vapaaehtoistoiminnan painopiste on siirtynyt kotoutumisen tukemiseen ja ystävätoimintaan. Vapaaehtoiset tekevät Suomen kulttuuria ja tapoja tutuksi ja edistävät turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden kuulumista ympäröivään yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Olisi hienoa, jos kaikille maahan muuttaneille saataisiin suomalainen ystävä!

Lue myös: Vastaanottotoiminnan varat käytetään vastuullisesti