Ystäviä taustasta riippumatta

Marilene Jokinen ja Emma Turunen / Suomen Punainen Risti
Kaksi ja puoli vuotta sitten Suomeen muuttanut Nasibeh haluaa antaa jotain takaisin Suomelle. Siksi hän tuli mukaan monikulttuuriseen vapaaehtoistoimintaan.
Kuvaaja: Marilene Jokinen ja Emma Turunen / Suomen Punainen Risti

Kolme maahanmuuttajaa kertoo tarinansa. Miten eri kulttuureista Suomeen muuttaneet voivat olla toistensa tukena kotoutumisessa?

Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnassa on mukana paljon ihmisiä eri taustoista ja kulttuureista. Parhaimmillaan vapaaehtoisuus tuo uusia ystäviä elämään ja tukee omaa kotiutumista. Suomeen muuttaneet haluavat vapaaehtoisuuden kautta antaa jotain takaisin suomalaiselle yhteiskunnalle.

Nasibeh

Nasibeh muutti Suomeen noin kaksi ja puoli vuotta sitten opintojen perässä. Nyt hän opiskelee Helsingin yliopistossa tohtorikoulutusohjelmassa. Nasibeh valitsi Suomen laadukkaan koulutusjärjestelmän takia.

Vähitellen Nasibeh alkoi ajatella, että hän haluaa antaa Suomelle jotakin vastineeksi. Niin syttyi ajatus vapaaehtoisesta auttamisesta ja monikulttuurisuustoiminnasta.

Nasibeh näkee vapaaehtoistoiminnan hyvänä tapana oppia esimerkiksi, miten itse reagoi, kun kohtaa ihmisen kokonaan toisesta kulttuurista.

- Monet ihmiset sanovat, etteivät ole rasisteja. Sanominen on helppoa. Haastavampaa onkin todistaa se itselleen käytännössä, Nasibeh toteaa.

Nasibehin mieleen on jäänyt erityisesti pelihetki, jossa pelaajilla ei ollut lainkaan yhteistä kieltä.

- Silti meillä oli älyttömän hauskaa. Pystyimme kommunikoimaan kokonaan ilman kieltä. Se oli unohtumaton kokemus. Punaisen Ristin kautta olen ymmärtänyt, että olemme kaikki ihmisiä. Taustasta riippumatta jaamme paljon sellaista, joka auttaa meitä kommunikoimaan ja olemaan ystäviä.

Tatiana

Tatiana on ollut vasta vähän aikaa mukana Punaisen Ristin monikulttuurisessa toiminnassa, mutta uusiin kulttuureihin tutustumisessa hän on kokenut konkari.

Tatiana muutti nuorena Venäjältä Suomeen ja opetteli suomen kielen. Sen jälkeen hän asui seitsemän vuotta Espanjassa ja palasi takaisin Suomeen. Tatiana on työskennellyt baristana, kuvankäsittelijänä ja tanssiopettajana.

Nyt hän haluaa tehdä jotakin hyvää toisille ja tutustua uusiin ihmisiin vieraista kulttuureista.

- Kaipasin ystävää, joka ei ole suomalainen eikä venäläinen. Siksi menin mukaan kaverikerhotoimintaan. Minua kiinnostavat etenkin identiteettikysymykset, kotoutuminen ja se, miten saamme aikaan yhteistä ymmärrystä ihmisten välille, Tatiana kertoo.

Zaid

Zaid on toiminut diplomaatin tehtävissä Irakissa ja Saksassa ennen kuin hän tuli Suomeen perheensä kanssa. Puolen vuoden odotuksen jälkeen he saivat turvapaikan Suomesta.

Zaid on opiskellut suomen kieltä puolitoista vuotta ja nyt opiskelee media- ja kulttuurialaa.

- Integroituminen yhteiskuntaan onnistuu, kun opettelee kielen ja on valmis tekemään paljon töitä. Sekä yhteiskunnalla että maahanmuuttajalla on vastuu kotoutumisesta uuteen yhteisöön, Zaid kertoo.

Punaisen Ristin toimintaan Zaid tuli mukaan jo vastaanottokeskuksessa, missä hän auttoi muita maahanmuuttajaperheitä. Tällä hetkellä hän toimii vapaaehtoisena monikulttuurisessa miesten ryhmässä, jossa puhutaan monia kieliä. Taustalla on tahto auttaa apua tarvitsevia.

- Haluan tehdä jotakin hyvää suomalaiselle yhteiskunnalle, joka on tukenut minua. Lisäksi haluan auttaa muita maahanmuuttajia, koska tiedän, miten haastavaa on sopeutua uuteen maahan ja kulttuuriin.

Jutun ovat kirjoittaneet ja kuvanneet viestintäyksikön harjoittelijat Marilene Jokinen ja Emma Turunen. He opiskelevat viestintää Laajasalon opistossa Helsingissä.