SPR sulkee jälleen vastaanottokeskuksia - jälkiselvittelyjä on ollut vähän

Tatu Blomqvist
Turvapaikanhakija opettelee suomen kieltä Punaisen Ristin vastaanottokeskuksessa.
Kuvaaja: Tatu Blomqvist

Suomen Punainen Risti jatkaa vastaanottoyksiköiden sulkemisia. Kesäkuun lopussa lakkautetaan Kiteen ja Kotkan vastaanottokeskukset Maahanmuuttoviraston suunnitelmien mukaisesti. Heinäkuun 2018 alusta lähtien Punaisen Ristin ylläpitämiä aikuisten ja perheiden vastaanottoyksiköitä on jäljellä 21 ja alaikäisyksiköitä kolme. Asukkaita on 3500.

Enimmillään Punaisen Ristin ylläpitämiä vastaanottoyksiköitä oli eri puolilla Suomea 109 vuosina 2015-2016. Yksiköiden alasajo alkoi kevättalvella 2016, kun turvapaikanhakijoiden määrä väheni olennaisesti. 
 
Vastaanottoyksiköiden sulkeminen toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Sulkemisprosessi on raskas henkilökunnalle, vapaaehtoisille ja asukkaille, ja siihen varataan noin kuukausi. Maahanmuuttovirasto siirtää asukkaat muihin vastaanottoyksiköihin tai yksityismajoitukseen noin kuukausi ennen sulkemista. 
 

Vastaanottokeskusten tilat ovat kovalla kulutuksella

Kiteen vastaanottoyksiköstä asukkaat on siirretty pääasiassa Lieksan ja Paiholan yksiköihin, Kotkasta kymmeneen eri vastaanottoyksikköön. Oleskeluluvan saaneet ovat odottaneet kuntapaikkoja vastaanottokeskuksessa vielä viimeisiin viikkoihin asti. Lasten koulupaikoista on sovittu uusien kotikuntien koulujen kanssa ja muutosta tehdään mahdollisimman sujuva. 
 
Sulkemistilanteissa pidetään yleensä loppukatselmus, jossa Punainen Risti sopii kiinteistönomistajan ja Maahanmuuttoviraston kanssa mahdollisista rakennuksen ennallistamistoimista. Käyttöomaisuuden poistosta sovitaan Maahanmuuttoviraston kanssa. Osa siirretään lähimpään vastaanottoyksikköön, osa mm. sängyistä ja jääkaapeista varastoidaan, osa lahjoituksena saaduista tavaroista annetaan mukaan yksityismajoitukseen siirtyville tai kuntaan muuttaville.
 
Punainen Risti kiittää vapaaehtoisia arvokkaasta avusta ja pyrkii järjestämään heille muuta toimintaa. Työntekijät kokevat sulkemisen usein raskaana: työtä on paljon ja se on henkisesti kuormittavaa. Asukkaista on vuosien aikana tullut tuttuja, ja sulkeminen voi tarkoittaa työttömäksi jäämistä. Johtajan on pidettävä tuntosarvet esillä ja huolehdittava työnhyvinvoinnista loppuun saakka. 
 
Huomioiden Punaisen Ristin ylläpitämien vastaanottoyksiköiden suuri määrä, jälkiselvittelyjä Maahanmuuttoviraston ja kiinteistönomistajien kanssa on ollut vähän. Selvittelyt ovat koskeneet mm. tilojen tai kalusteiden kulumista tai vesivahinkoja. Tilat ovat kovalla kulutuksella korkean käyttöasteen vuoksi ja jopa kuukausien ylipaikoilla toimimisen seurauksena. Kiinteistöjä, keittiöitä tai pesutiloja ei ole välttämättä alun perin suunniteltu jatkuvaan ympärivuorokautiseen käyttöön. Eläminen vastaanottokeskuksessa Suomessa poikkeaa siitä mihin turvapaikanhakijat ovat tottuneet, mikä osaltaan aiheuttaa varsin paljon asumiseen liittyvän tiedon ja ohjauksen tarvetta.
 

Riippumaton selvitys antoi puhtaat paperit Evitskogin vastaanottokeskukselle

Marraskuussa 2017 suljettua Evitskogin vastaanottokeskusta koskevia asioita on käsitelty paikoin julkisuudessa. Punainen Risti on omalta osaltaan selvittänyt vastaanottokeskuksen taloudenpitoa ja muita keskukseen liittyviä asioita, ja vastannut avoimesti niitä koskeviin kysymyksiin sekä julkisuudessa että yksityishenkilöille. 
 
Kaikki tarvittavat vastaanottoyksikön taloudenpitoon liittyvät dokumentit on toimitettu Maahanmuuttovirastoon, joka on ne hyväksynyt. Jälkiselvittelyä ei viraston kanssa ole. Myös kiinteistönomistajan kanssa on sovittu vastaanottokeskusrakennusten ennallistamisesta.  
 
Lisäksi Pricewaterhouse Coopers Oy (PWC) selvitti Punaisen Ristin toimeksiannosta Evitskogin kiinteistöä koskevaa vuokrausprosessia ja vuokranmäärien perusteita sekä vastaanottokeskuksen kuluja ja näihin liittyviä sopimuksia ja hankintaprosesseja. Kesäkuussa 2018 valmistuneen selvityksen mukaan Evitskogin vuokraukseen liittyvät prosessit ja taloudenpito ovat olleet asianmukaisia. Selvityksessä ei myöskään tullut esiin sellaisia yritys- tai henkilöyhteyksiä, joilla olisi voinut olla vaikutusta vuokrasopimuksen sisältöön, tehtyihin palveluntuottajien valintoihin tai suoritettuun laskutukseen. 
 

Evitskog siirtyi Punaiselle Ristille Helsingin kaupungilta

Punainen Risti alkoi ylläpitää Evitskogin vastaanottokeskusta marraskuussa 2015. Järjestö otti keskuksen vastuulleen Maahanmuuttoviraston pyynnöstä tilanteessa, jossa Suomeen tuli jopa 600 turvapaikanhakijaa päivässä. Helsingin kaupunki oli ylläpitänyt rakennuksessa turvapaikanhakijoiden väliaikaismajoitusta. Vuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa sopi alun perin Maahanmuuttovirasto. 
 
Kun vastaanottokeskus siirtyi Punaiselle Ristille, kiinteistössä ja se ympäristössä tehtiin järjestön toimeksiannosta lukuisia muutostöitä, jotta se soveltui noin 300 turvapaikanhakijaa majoittavaksi vastaanottoyksiköksi. Muutoksia tehtiin sekä rakennuksissa että niiden ja ympäristön turvallisuudessa. Kustannuksia tuli mm. kameravalvonnasta ja vartioinnista. Muutostöissä konsultoitiin pelastusviranomaisia. Ohjenuorana oli taata asiakkaiden, henkilökunnan ja vapaaehtoisten turvallisuus sekä talon toiminnallisuus.
 
Punainen Risti varautui viranomaisten pyynnöstä myös siihen, että turvapaikanhakijoiden tulo olisi jatkunut. Evitskog oli yksi varautumispaikoista, jossa olisi tarvittaessa ollut tilaa jopa 800 turvapaikanhakijalle.  
 

Evitskogin vuosibudjetista yhteisymmärrys Migrin kanssa

Syksyn 2015 poikkeuksellisesta tilanteesta kertoi se, että Punainen Risti ylläpiti vastaanottokeskuksia puoli vuotta ennen kuin se sai sopimuksen Maahanmuuttovirastolta maaliskuussa 2016. SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin ja Maahanmuuttoviraston sopimuksessa ennakoitiin eri Helsingin ja Uudenmaan alueella toimivien vastaanottoyksiköiden kustannuksia. 
 
Evitskogin kohdalla budjetiksi oli kirjattu 4,8 miljoonaa euroa. Punainen Risti tiedosti, että luku oli virheellinen, mutta poikkeuksellisessa tilanteessa järjestö ei pyytänyt Maahanmuuttovirastoa korjaamaan sitä, koska prioriteettina oli saada virallisesti sovittua turvapaikanhakijoiden majoitus. Muutoksen käsittely olisi viivästyttänyt sopimuksen solmimista entisestään. 
 
Evitskogin vuosibudjetti oli 8,3 miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat kiinteistön korkea hinta, korkeat vartiointikustannukset sekä lukuisat välttämättömät muutostyöt. Lisäksi Evitskogin vastuulle tuli budjetoitua enemmän asiakkaita, mm. noin 80 yksityismajoittujaa. 
 
Oikeasta budjettiluvusta oli kaiken aikaa yhteisymmärrys Maahanmuuttoviraston kanssa. Virasto maksoi budjettiennakkoa 8,3 miljoonan euron mukaan tammikuusta 2016 lähtien. Evitskogin budjettiylitys vuonna 2016 oli noin kaksi prosenttia (166 000 euroa). Keskuksen toteutuneet kulut olivat 8,4 miljoonaa euroa vuonna 2016.
 

Evitskogissa luovuttiin ruokapalvelusta ja siirryttiin omatoimiruokailuun

Punainen Risti peri Maahanmuuttovirastolta paitsi Evitskogin kiinteistön vuokrasopimuksen myös kiinteistönhuollosta sekä ruoka- ja siivouspalveluista vastaavat palveluntuottajat. 
 
Saatuaan Evitskogin vastaanottokeskustoiminnan käyntiin Punainen Risti luopui ruokapalvelusta kokonaan. Vastaanottokeskuksessa siirryttiin omatoimiruokailuun, jota varten tiloihin järjestettiin asianmukaiset keittiöt. Valtaosassa Punaisen Ristin ylläpitämistä vastaanottoyksiköistä on järjestely, jossa turvapaikanhakijat voivat laittaa itse ruokansa. Tämä säästää pitkällä tähtäimellä kustannuksia ja edistää turvapaikanhakijoiden toiminnallisuutta ja hyvinvointia. 
 
Punainen Risti irtisanoi myös kiinteistönhuollon ja siivouspalveluiden sopimukset ja kilpailutti ne Punaisen Ristin taloussääntöjen mukaisesti. Sekä kiinteistönhuolto- että siivouskulut laskivat uusien palveluntuottajien aloitettua. PWC:n selvityksen mukaan päätös on ollut kirjanpidon valossa myönteinen ja kustannustehokas. 
 

Vastaanotto-operaatiosta paljon oppia kiinteistön vuokraukseen

Punainen Risti ja muut toimijat olivat syksyllä 2015 ja talvella 2016 tilanteessa, jossa sadat kiinteistönomistajat tarjosivat tiloja vastaanottokeskuksiksi. Osa tiloista soveltui vastaanottotoimintaan erittäin hyvin, mutta poikkeuksellisessa tilanteessa jouduttiin ottamaan käyttöön myös välttävässä kunnossa olevia tiloja. 
 
Punainen Risti sai arvokasta kiinteistöjen vuokraukseen liittyvää oppia vastaanotto-operaation aikana. On olennaista, että kiinteistön kunnosta ennen ja jälkeen vastaanottotoimintaa on yhteisymmärrys. Tämä helpottaa kiinteistön luovuttamistilannetta ja vähentää tarvetta jälkipuinteihin siinä vaiheessa, kun vastaanottokeskus suljetaan. Vastuunjakotaulukko selkeyttää vastaanottokeskuksen ylläpitäjän ja kiinteistönomistajan vastuita. Kiinteistöalan ammattilaisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon, tilanteen kiireellisyydestä huolimatta. 
 
Punainen Risti on toiminut vastaanottokeskuksia perustettaessa yhteistyössä vastaanottotoiminnan kuluista vastaavan Maahanmuuttoviraston kanssa. Punaisen Ristin piirit ovat tehneet vuokrasopimukset vuokranantajien kanssa niissä puitteissa, jotka on sovittu Maahanmuuttoviraston kanssa. Joissakin tapauksissa tilavuokrasopimuksia on tehnyt suoraan Maahanmuuttovirasto, kuten Evitskogissa. 
 

Punaisen Ristin valmiusroolista sovittu sisäministeriön kanssa

Vastaanotto-operaatio oli valtava voimainponnistus Suomen Punaiselle Ristille, ja siitä saadut opit hyödyttävät järjestöä tulevissa operaatioissa. Punainen Risti on kehittänyt kokemusten perusteella varautumistaan sekä laatinut uusia ohjeita ja toimintamalleja. Laajamittainen maahantulo on yksi skenaarioista, joihin Punainen Risti valtakunnallisena valmiusjärjestönä valmistautuu ja varautuu.  
 
Punaisella Ristillä on viranomaisten tukena erityinen rooli, josta on sovittu sisäministeriön kanssa. Yhteistyötä vahvistettiin huhtikuussa 2018 allekirjoitetulla  yhteistyöpöytäkirjalla. Sisäministeriön ja Punaisen Ristin yhteistyö ulottuu kaikkiin tilanteisiin normaaliolojen häiriötilanteista poikkeusoloihin. 
 
 

Kampanjat