Myös siirtolaislapsia on kohdeltava lapsina

Mirva Helenius
Idomenin leiri Kreikassa, maaliskuu 2016.
Kuvaaja: Mirva Helenius

Kansainvälisenä siirtolaisten päivänä Punaisen Ristin EU-toimisto vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että lapsia suojellaan muuttoliikkeen yhteydessä asianmukaisesti ja että heille annetaan keinoja valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Sekä yksin että perheen kanssa liikkuvien siirtolaislasten määrä maailmassa on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Pelkästään Euroopassa lapsia koskevia turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2017 noin 200 000, mikä on 30 prosenttia kaikista hakemuksista . Lisäksi paljon lapsia katoaa vaarallisilla ja väkivallan uhkaamilla reiteillä ja Eurooppaan saavuttuaan.

Euroopan komission tiedonanto lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä antoi toivottuja linjauksia ja konkreettisia toimenpiteitä. Silti, yli puolitoista vuotta myöhemmin olemme edelleen syvästi huolissamme lasten suojelun jatkuvista puutteista monissa EU-maissa.
 
“Lapsen etu on periaate, jonka tulisi olla kaikkien turvapaikkaa ja muuttoliikettä koskevien päätösten ja toimenpiteiden keskiössä koko EU:n alueella”, muistuttaa Punaisen Ristin EU-toimiston johtaja Denis Haveaux. 
 

Paperittomat siirtolaislapset erityisen haavoittuvia

Siirtolaislasten suojelu ja huolenpito saapumistilanteessa ovat ratkaisevia heidän hyvinvointinsa ja henkilökohtaisen kasvunsa kannalta. On erittäin huolestuttavaa, että lasten asumisjärjestelyt muuttoliikkeen yhteydessä ovat edelleen riittämättömiä kautta EU:n. Lapsilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin jäädä vastaanottokeskuksiin, joissa ei ole heitä huomioivia menettelyjä, palveluja eikä tiloja.
 
Jäsenvaltioiden tulisi panostaa enemmän siihen, että lasten suojeluun tarkoitetut järjestelmät eivät syrji ketään ja että ne vastaavat kaikkien siirtolaislasten tarpeisiin riippumatta heidän oikeudellisesta asemastaan. Paperittomat siirtolaislapset ovat erityisen haavoittuvia, koska heiltä evätään usein pääsy peruspalveluihin kuten koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Tällainen piittaamattomuus perusoikeuksista ei ole hyväksyttävää. Lapsia on kohdeltava ensisijaisesti lapsina myös muuttoliikkeessä.
 
Säilöönotto on valitettavasti kasvussa EU:ssa muuttoliikkeen yhteydessä, eivätkä lapset ole tässä suhteessa poikkeus. Vaikka säilöönotto ei koskaan ole lapsen edun mukaista, jotkut Euroopan maat ottavat edelleen säilöön sekä yksin että perheen kanssa olevia lapsia.
 
Säilöönotto, joka on aikuistenkin vaikea kestää, vaikeuttaa lasten fyysistä, emotionaalista ja henkistä kehitystä. “Tutkimukset osoittavat, että lyhytaikainenkin säilöönotto voi häiritä vakavasti lasten pidemmän aikavälin kognitiivista kehitystä sekä heidän fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan”, varoittaa Haveaux. “On välttämätöntä, että EU:n johtajat kehittävät ja käyttävät vaihtoehtoja säilöönotolle, esimerkiksi perhe- ja yhteisöperusteisia ratkaisuja”, hän lisää.
 
Perhe-elämä on elintärkeää lapsille, sillä se luo vakautta ja turvallisuuden tunnetta. Perheestä erilleen joutumisesta voi aiheutua vakavia seurauksia lapsille ja heidän perheilleen: epätietoisuus läheisten kohtalosta ja pitkittynyt ero voivat johtaa akuuttiin stressiin, univaikeuksiin ja masennukseen.
 

Lapsen oikeutta perhe-elämään ei saa riistää

Kaikesta huolimatta jäsenvaltiot ovat viime vuosina rajoittaneet toimenpiteillään erilleen joutuneiden perheenjäsenten oikeutta päästä yhteen. Tällaisia ovat esimerkiksi kansallinen lainsäädäntö, joka luo uusia esteitä määrittelemällä odotusaikoja, tai se että oikeus perheen yhdistämiseen lakkautetaan tietyiltä ryhmiltä kokonaan.
 
On huolestuttavaa, että joissakin maissa toissijaisen suojelun piirissä olevien alaikäisten lasten on nyt odotettava kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin perheenyhdistämisen hakemisen ehdot täyttyvät. Riistämällä lapsilta oikeus perhe-elämään aiheutetaan vain lisää kärsimystä ja estetään kotoutumismahdollisuuksia.
 
Lapsuuden kokemukset muovaavat selviytymiskeinoja, joihin aikuiselämässä tukeudutaan. Luja emotionaalinen tukiverkosto on välttämätön keskeisten sosiaalisten taitojen rakentamisessa ja itsenäiseen elämään siirtymisessä – mikä vaikeutuu entisestään nykyisen siirtolaisiin kohdistuvan kasvavan vihamielisyyden vuoksi.
 
“Näiden lasten ja heidän tulevaisuutensa tähden tarvitaan enemmän poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia panostuksia sellaisen ympäristön luomiseen, jossa kaikkien lasten, myös muuttoliikkeen osana olevien, on mahdollista voida hyvin”, sanoo Haveaux.