Bangladeshin kenttäsairaalan opit kantavat pitkälle

Saara Mansikkamäki
Sakari Piippo
Emilia Kangasluoma

Suomen Punaisen Ristin johtamassa kenttäsairaalassa Bangladeshissa on pelastettu ihmishenkiä päivittäin lokakuusta 2017 lähtien. Nyt sairaala välineistöineen on siirretty paikalliselle Punaiselle Puolikuulle, joka jatkaa terveyspalvelujen tuottamista yhdessä muiden järjestöjen kanssa.

– Kenttäsairaalalla ei voida ratkaista Myanmarista paenneiden ihmisten tilannetta, mutta olemme pystyneet pelastamaan ihmishenkiä joka päivä, kertoo Rea Noponen, Suomen Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantaja.

Noponen on työskennellyt sairaalassa monta kertaa ensin arvioijana ja myöhemmin avustustyöntekijöiden tiiminvetäjänä. Nyt hän on vastikään palannut sairaalasta, joka luovutettiin vuoden vaihteessa Bangladeshin Punaiselle Puolikuulle.

Kenttäsairaalaa ympäröivällä Cox´s Bazarin leirillä asuu hökkelimajoissa yli 900 000 ihmistä, jotka ovat paenneet Myanmarin väkivaltaisuuksia rajan toiselle puolelle Bangladeshiin. Kenttäsairaala perustettiin lokakuussa 2017, kun paenneiden määrä kasvoi hälyttävää tahtia.

– Sairaalassa on tehty valtavan tärkeää työtä, sillä se on ollut leirin ainoa paikka, jossa tehtiin vaativia leikkauksia kellon ympäri. Meihin luotetaan, ja olimme Punaisen Puolikuun kanssa ainoat toimijat, joiden ulkomaisella henkilökunnalla oli mahdollisuus työskennellä leirillä ympäri vuorokauden, Noponen toteaa.

– Tämä on Punaisen Ristin työtä, jos mikä.

Työ ihmisten auttamiseksi jatkuu

Yksi Cox´s Bazarin sairaalan keskeisimpiä potilasryhmiä olivat synnyttävät äidit. Kenttäsairaalassa syntyi reilun vuoden aikana kaikkiaan yli 600 vauvaa. Sairaalassa hoidettiin myös muun muassa tavallisia tartuntatauteja sairastavia potilaita, liikenneonnettomuuksien uhreja, palovamman saaneita potilaita sekä lapsia, jotka sairastivat länsimaissa harvinaisia infektiotauteja, kuten tuhkarokkoa.

Sairaalassa hoidettiin kaikkiaan yli 50 000 potilasta eli keskimäärin 100 – 160 ihmistä päivässä.

Nyt työtä jatkaa Bangladeshin Punainen Puolikuu, joka tarjoaa sairaalassa terveyskeskuspalveluja ja ohjaa tarvittaessa potilaita jatkohoitoon. Kenttäsairaalan perustamisen jälkeen leirille on perustettu muiden järjestöjen ja toimijoiden sairaaloita, jotka pyrkivät jatkamaan kirurgista päivystystä vuoropäivin.

Koulutus on jättänyt jäljen

Punaisen Ristin nopean avun yksikköihin kuuluvat kenttäsairaalat on varustettu toimimaan enintään neljä kuukautta katastrofin jälkeen. Nyt tiedettiin jo sairaalaa perustettaessa, että apua tarvitaan huomattavasti pidempään. Siksi Punainen Risti on kouluttanut kymmenittäin paikallisia Punaisen Puolikuun työntekijöitä ja vapaaehtoisia sairaalan toimintaan ja terveystyöhön.

– Palatessani sairaalaan pari kuukautta sitten huomasin, että erityisesti sairaanhoitajien, henkisen tuen vapaaehtoisten ja huoltohenkilökunnan osaaminen oli kehittynyt valtavasti kuukausien aikana, Rea Noponen kertoo.

– Minua kosketti erityisesti hetki, kun hoitajilta kysyttiin, mikä on ollut heille tärkein oppimiskokemus vuoden aikana. ”Se, että kaikkia kohdellaan ja hoidetaan samalla tavalla taustasta riippumatta”, yksi hoitajista vastasi.

Apu perille lahjoittajien turvin

Operaatio on ollut Suomen Punaisen Ristin mittakaavassa valtava. Suomen Punainen Risti sai sairaalan johtovastuun Norjan Punaiselta Ristiltä, joka johti sairaalaa ensimmäisten neljän kuukauden ajan. Kaikkiaan sairaalassa työskenteli sen perustamisesta lähtien yli 500 kansainvälistä avustustyöntekijää 18 eri maasta.

Sairaalan toiminta rahoitettiin ulkoministeriön, Euroopan unionin humanitaarisen avun toimiston ECHOn sekä Punaisen Ristin kansainvälisen liiton ja kansallisten yhdistysten varoin. Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon lahjoitettujen varojen ansiosta Punainen Risti pystyi toimimaan heti, kun tarve sairaalan perustamiselle syntyi.

– Sairaalassa näimme konkreettisesti sen, mitä lahjoitetulla rahalla saadaan aikaan, Rea Noponen kertoo.

– Ja miten tärkeitä asioita elämässä ovat terveys, rauha ja turva.