Punainen Risti kartoitti yli 2 000 turvapaikanhakijan osaamisen: Suomen työmarkkinoille vaikea päästä osaamisesta huolimatta

Suuri osa turvapaikanhakijoista on parhaassa työiässä olevia ihmisiä, joiden ensisijaisena toiveena on työllistyä, elättää itsensä ja perheensä sekä olla riippumaton yhteiskunnan tuista. Heillä on monipuolista koulutusta ja osaamista, mutta Suomen työmarkkinoille pääseminen koetaan vaikeaksi.

Lukuja (11/2015-4/2019)
Suomen Punaisen Ristin ylläpitämissä vastaanottokeskuksissa
  • Lähes 2 300 turvapaikanhakijan osaaminen kartoitettu
  • 1 080 toteutunutta TET-jaksoa
  • 270 turvapaikanhakijaa työllistynyt toiminnan tuella
 
Turvapaikanhakijoiden osaamiskartoitukset ja työelämään tutustuminen

Punaisen Ristin suositukset

  • Turvapaikanhakijoiden osallistumismahdollisuuksia, työelämään tutustumista ja pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa pitää tukea jo turvapaikkaprosessin aikana. Näin tuetaan turvapaikanhakijoiden toimeliaisuutta, psyykkistä hyvinvointia ja kotoutumista. Motivaatio oppia paikallista kieltä, kulttuuria ja tapoja on suurimmillaan maahan tullessa. Vaikka turvapaikanhakija ei saisi oleskelulupaa, Suomessa hankittu kokemus ja koulutus voivat olla hyödyksi myös palatessa kotimaahan.
  • Yksilöllinen osaamisen kartoitus pitää taata kaikille täysi-ikäisille turvapaikanhakijoille kaikissa vastaanottokeskuksissa.
  • Osaamiskartoituksen tulee olla voimavarakeskustelu, joka tukee ja rohkaisee turvapaikanhakijaa tunnistamaan ja hyödyntämään omaa osaamista ja vahvuuksia.
  • Vastaanottovaiheessa laadittu osaamiskartoitus helpottaa ja nopeuttaa oleskeluluvan saaneen ja kuntaan muuttavan kotoutumissuunnitelman laatimista. Osaamiskartoituksen pitää siirtyä systemaattisesti siihen asumiskuntaan, johon oleskeluluvan saanut asettuu.  
  • Työelämään tutustuminen ohjatusti ja tuetusti pitää mahdollistaa kaikille turvapaikanhakijoille. 
  • Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta ollaan kaventamassa ulkomaalaislain muutoksella 1. kesäkuuta 2019. Mielestämme työnteko-oikeus pitäisi turvata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa turvapaikkaprosessia ja oikeuden tulisi säilyä koko prosessin ajan. 
Tämä käy ilmi Suomen Punaisen Ristin teettämästä Itä-Suomen yliopiston selvityksestä ”Turvapaikanhakijoiden osaaminen yhteiskunnallisena voimavarana”. Selvitys on toteutettu ALL-YOUTH -tutkimushankkeessa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamana. 
 
Selvityksessä analysoitiin kaikkiaan 2 003 täysi-ikäiselle turvapaikanhakijalle tehtyä osaamiskartoitusta. Punainen Risti teki kartoitukset ylläpitämissään 43 vastaanottokeskuksessa vuosina 2016-2018. Hanketta on tukenut konsultointi- ja teknologiapalveluita tarjoava Accenture.
 
Turvapaikanhakijoiden osaamista on aiemmin kartoitettu hyvin vähän. Punaisen Ristin osaamiskartoituksissa selvitetään turvapaikanhakijan koulutus, kielitaito, aikaisempi työkokemus sekä mahdolliset kouluttautumis- ja työllistymistoiveet. Tavoitteena on edistää turvapaikanhakijan kotoutumista, osallistumismahdollisuuksia ja pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Osaamiskartoitus on auttanut turvapaikanhakijaa esimerkiksi löytämään työelämään tutustumispaikan (TET). 
 
”Osaamiskartoitus on myös voimavarakeskustelu, jossa ollaan kiinnostuneita turvapaikanhakijan elämänhistoriasta ja osaamisesta. Keskustelu on auttanut turvapaikanhakijaa tunnistamaan omia vahvuuksia, mistä on ollut apua CV:n laatimisessa ja työn hakemisessa”, sanoo Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.
 
Korkeakoulua käyneitä neljännes
 
Osaamiskartoituksiin osallistuneista turvapaikanhakijoista suurin osa (86%) oli miehiä. Kaikkien vastaajien yleisimmät lähtömaat olivat Irak, Afganistan ja Somalia. 
 
Vähintään kuusi vuotta perus- ja keskiasteen koulua käyneitä oli yli puolet vastanneista (56%). Korkeakoulua ilmoitti käyneensä neljännes (25%). Näistä tutkinnon ilmoitti omaavansa reilu puolet (56%). Naisista kokonaan kouluja käymättömiä oli viidennes vastaajista (22%) ja miehistä reilu kymmenes (14 %). 
 
Miehillä oli eniten työkokemusta rakennus- ja myyntitöistä sekä konepaja-, asennus- ja korjaustöistä. Naisten työkokemus painottui palvelu- ja vaatetusaloille sekä kotitöihin.
 
Haasteena yksilöllinen ammatillinen suuntautuminen 
 
Turvapaikanhakijoiden tulevaisuuden pohdinnoissa tuli esiin ensisijaisesti toiminnan ja mielekkään tekemisen tarve. Siitä kertoivat lukuisat “ihan mikä työ vain käy” -vastaukset. Lisäksi korostui se, millä aloilla työllistymismahdollisuuksia on, kuten rakennusalalla.
 
”Turvapaikanhakijat tiedostavat oman heikon työmarkkina-asemansa. He pohtivat omia mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla suhteessa toisiin turvapaikanhakijoihin tai vasta oleskeluluvan saaneisiin, eivätkä ehkä uskalla tai osaa haaveilla muusta,” sanoo Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Tuula Joro.
 
Joron mukaan entistä yksilöllisempi ammattisuuntautuminen uudessa ympäristössä vaatisi kontakteja valtaväestöön ja tutustumista työelämän eri aloille. Esimerkiksi TET-jaksot voivat tuoda esiin uusia taipumuksia ja ammattialatoiveita. 
 
”Tämä yhdistettynä kotoutumisen asiantuntijan antamaan yksilölliseen ohjaukseen mahdollistaisi kotoutujille omaan osaamiseen ja toiveisiin pohjautuvia tulevaisuuden ammattitoiveita. Niiden varaan voisi ryhtyä rakentamaan yhteiskunnassamme korkealle arvostettua työkansalaisuutta ja ammatti-identiteettiä,” sanoo Joro.
 
Punainen Risti jatkaa osaamiskartoitusten tekemistä ylläpitämissään 20 vastaanottokeskuksessa. Jatkossa Maahanmuuttovirasto ryhtyy toteuttamaan kartoituksia kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa.