Humanitaarinen työ tarvitsee naisia

Corrie Butler / IFRC
Somalian Punaisen Puolikuun kätilö Samira Mohamed Ali työskentelee mobiiliklinikalla.
Kuvaaja: Corrie Butler / IFRC

Humanitaariset kriisit ovat lisääntyneet. Naiset ja tytöt kantavat usein raskaan taakan kriiseissä. Jotta heidän erityistarpeensa tulisi huomioitua, tulee heidän äänensä saada paremmin kuuluville ja heidät tulee huomioida aktiivisina toimijoina humanitaarisessa työssä.

Ymmärrys kriisien, kuten konfliktien ja luonnonkatastrofien vaikutuksista naisiin ja miehiin on syventynyt. Mutta siihen, että naiset ymmärretään aktiivisina toimijoina – ei ainoastaan uhreina – kriiseistä selviytymisessä, on vielä matkaa. Naiset joutuvat kuitenkin usein ensimmäisten joukossa vastaamaan kriisien seurauksiin. 
 
Konfliktien määrä on ollut kasvussa vuosikymmenen alusta. Sotatilanteissa miehiin ja naisiin kohdistuu erilaisia riskejä. Miehiä värvätään, vangitaan, tapetaan ja he saattavat joutua tahdonvastaisten katoamisten uhreiksi, kun taas naiset kohtaavat enemmän seksuaalista väkivaltaa tai jäävät perheen elättäjiksi.
 
Naiset pitävät usein yhteisön pystyssä sodan jaloissa tai sen jälkeen. Monet naiset ja lapset päätyvät pakolaisiksi maansa sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle. Naisten on vaikeaa paeta lastensa kanssa pidempiä matkoja turvaan. Siirtolaisuudessa ihmiskaupan ja seksiorjaksi joutumisen riskit ovat merkittävät naisille. Lisäksi lapsiavioliittojen määrät kasvavat sota- ja katastrofitilanteissa. 
 
Seksuaalisesta väkivallasta, erityisesti raiskauksista sota- ja katastrofitilanteissa puhutaan jo, mutta niitä raportoidaan yhä vähän. Vain harva raiskaustapaus tuomitaan oikeudessa.
 
Raiskauksella on myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Aviomies saattaa jättää raiskatun vaimon tai oma perhe hylätä. Raiskattu voi joutua lapsineen yhteisönsä tai asuinseutunsa ulkopuolelle vailla toimeentuloa, tai jopa ”kunniamurhan” tai pakkoavioliiton kohteeksi.  
 

Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja

Erään tutkimuksen mukaan naisten eliniänodote laskee miehiä enemmän katastrofien jälkeen. Katastrofit murentavat eniten juuri haavoittuvassa asemassa olevien selviytymismahdollisuuksia.
 
Kriisit vaikuttavat usein synnytys- ja neuvolapalveluiden saatavuuteen, mikä voi koitua naisille hengenvaaralliseksi. Kolme viidestä äitiyskuolemasta tapahtuu maissa, jotka luokitellaan luonnonkatastrofin tai konfliktin takia hauraiksi valtioiksi. 
 
Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja luonnonkatastrofeja sekä uhkaa tiettyjen alueiden elinkelpoisuutta. On odotettavissa, että ilmastonmuutos kiihdyttää konflikteja alueilla, joissa resurssit käyvät niukemmiksi ja joihin suuret väestönliikkeet suuntautuvat.
 
Jo nyt kriiseihin vastaamiseen kohdistettu rahoitus ei ole pysynyt mukana tahdissa, kun avustettavien ihmisten määrät ovat paisuneet ennätyssuuriksi. Määrällisesti myös naisten humanitaariset tarpeet kasvavat tulevaisuudessa. 
 

Naisten avustustyöllä näkymättömät ongelmat saadaan esiin

On äärimmäisen tärkeää, että avustustyössä on aina mukana paikallisia naisia sekä heihin yhteisöissä kohdistuvan avustuksen suunnittelussa että humanitaarisina työntekijöinä. Vain näin saadaan muuten näkymättömiksi jäävät ongelmat esiin ja avustukset kohdennetaan tehokkaasti.
 
Jos halutaan puhua kuukautisterveydestä, äitiyshuollosta, seksuaali- ja lisääntymisterveydestä tai auttaa seksuaalisen väkivallan uhreja, avunsaajia on lähes mahdoton tavoittaa ilman naistyöntekijöitä. 
 
Esimerkiksi Syyriassa toteuttavassa hankkeessa, tietyissä yhteisöissä naiset eivät pääsisi hoitoon, ellei hoitotiimissä olisi mukana naisia. Syyriassa työskentelevä suomalainen avustustyöntekijä kertoo myös, että fysioterapeutit käyttävät palkkaansa joko vanhempien tai oman perheensä tukemiseen. ”Tämän toimeentulon merkitys korostuu erityisesti niillä, joiden kodit ovat tuhoutuneet taisteluissa ja ovat näin joutuneet maansisäisiksi pakolaisiksi.”
 
Vahvistamalla ja osallistamalla naisten ryhmiä saadaan heidän äänensä kuuluviin naisten oikeuksien edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat Gwain isoäidit. Isoäitien ryhmä pitää huolta noin 400 orpolapsesta Keski-Zimbabwessa. Ryhmä toimii myös katastrofitilanteissa ja rakennuttaa suomalaisella tuella kuivuudesta kärsivälle alueelle vesiputkea, jota he ovat itse myös kaivaneet.
 
Suomalaiset humanitaarista työtä tekevät kansalaisjärjestöt, Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset ry, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision uskovat naisten osallistamiseen aktiivisina toimijoina humanitaarisissa kriiseissä ja tukevat heidän voimaantumistaan kriiseissä. Tällä varmistetaan se, ettei ketään unohdeta.
 
Tiina Saarikoski
 
Tiina Saarikoski on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö ja kirjoittaa kaikkien artikkelissa mainittujen järjestöjen puolesta.