Opinnäytetyö: Täysi-ikäiset nuoret kokevat perhe- ja lähiyhteisötyön merkityksellisenä

Vaikka ammattilaisen tuki koetaan tärkeänä, hankalissa tilanteissa nuoret aikuiset tukeutuvat lähiyhteisöönsä.

Nuorten turvataloilla on jo pitkään tuettu nuoria perhe-ja lähiyhteisötyön avulla. Kotipolku-hankkeessa kehitetään täysi-ikäisten kanssa tehtävää perhe-ja lähiyhteisötyötä.

Kotipolun kriisi-ja perhetyöntekijä Niina Vilkman on tutkinut ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään sitä, millaisena perhe- ja lähiyhteisötyön merkitys näyttäytyy osana nuorten aikuisten itsenäistymistä.

Nuorten turvatalojen työskentelyssä on jo pitkään yhdistetty nuoren tukeminen perhe- ja lähiyhteisötyöhön. Nuorten turvataloilla on lisäksi tunnistettu tarve kehittää täysi-ikäisten kanssa tehtävää perhe- ja lähiyhteisötyötä, ja tähän täysi-ikäisten itsenäistymisen ja asumisen tuen mallia kehittävä Kotipolku-hanke vastaa.

Osana kehittämistyötä käytetään Vilkmanin tekemään ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä siitä, millaisena perhe- ja lähiyhteisötyön merkitys näyttäytyy osana nuorten aikuisten itsenäistymistä.

Tarvetta ennaltaehkäisevälle työlle

Suomessa itsenäistytään keskimäärin 21,9-vuotiaina, kun kaikkien Euroopan Unionin jäsenmaiden keskimääräinen ikä muuttaa pois huoltajien luota on 26 vuotta (Eurostat 2018). Vuoden 2015 Nuorisobarometrista käy lisäksi ilmi, että lapsuudenkodin vaikeudet aikaistavat omilleen muuttamista selkeästi.

“Haastavissa asemissa olevista perheistä muutetaan aiemmin omilleen. On tärkeää tehdä töitä varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa niin nuoren kuin perheen valmiuksia ja voimavaroja, jotta itsenäistyminen ja omillaan asuminen onnistuvat turvallisesti”, Vilkman kertoo.

Opinnäytetyötä varten Vilkman haastatteli sekä Nuorten turvatalojen työntekijöitä että nuoria, jotka ovat olleet itsenäistymisen tuen tukimuodon asiakkaina Nuorten turvataloilla.

“Tutkimukseni vahvisti ajatusta siitä, että vaikka tilanne lapsuudenkodissa olisi vaikea, asioita voidaan saada selvitettyä, kunhan kaikilla osapuolilla on on tahtotila saada tilannetta eteenpäin. Jos ongelmat jätetään kotiin, niin ne ongelmat jäävät sinne kotiin”, pohtii Vilkman.

Perhe mukaan puheisiin

Perhe- ja lähiyhteistyöllä voidaan tarkoittaa niin huoltajien tai muiden läheisten kutsumista mukaan nuoren kanssa tehtävään työskentelyyn kuin sitä, että perhe pidetään puheissa mukana.

“Haluan haastaa sitä, miten ymmärrämme perheen käsitteen ja toisaalta millaisena perhetyö ymmärretään. Täysi-ikäisten nuorten kanssa perhe- ja lähiyhteisötyö voi olla sitä, että tuodaan perhe ja lähiyhteisö keskusteluun mukaan kysymällä esimerkiksi: mitä vanhempasi, tästä mitä kerroit, sanoisivat", Vilkman kertoo.

Perhe- ja lähiyhteisötyössä on tärkeää, että nuori aikuinen määrittelee itse, keitä hänen lähiyhteisöönsä kuuluu. Huoltajien lisäksi tai sijaan lähiyhteisö saattaa merkitä nuorelle esimerkiksi muita sukulaisia, ystäviä, kumppania tai omia lapsia. Määrittelyn työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi verkostokarttaa.

Lähiyhteisön merkitys ei lopu täysi-ikäisyyteen

Akuuteissa kriiseissä tilanne perheen tai lähiyhteisön kanssa voi olla tulehtunut. Taustalla saattaa olla pitkään jatkuneita riitoja sekä monia väärinymmärryksiä.

Jos nuori sekä perheen tai lähiyhteisön jäsenet ovat tavanneet itsenäistymisen tuen työntekijää yhdessä, on tapaamisiin tuleminen saattanut tuntua hyvinkin haastavalta.

Siitä huolimatta - tai sen takia - Vilkmanin haastattelemat nuoret aikuiset kokivat, että osana itsenäistymisen tukea tehty perhe- ja lähiyhteisötyö on ollut merkityksellistä.

“Perhe- ja lähiyhteisötyötä tehdään puolueettomaksi ja taataan se, että kaikkien ääni tulee kuulluksi ja ymmärretyksi”, kertoo Vilkman.

Haastatellut nuoret kertoivat tukeutuvansa hankalissa tilanteissa lähiyhteisöönsä, vaikka pitivät työntekijän käytännön tukea itsenäistymisessa tärkeänä.

“Ammattilaisten jäädessä työskentelyssä taka-alalle on perhe- ja lähiverkosto se, mikä nuoren rinnalle jää kulkemaan”, Vilkman kiteyttää.

Miten onnistua perhe- ja lähiyhteisötyössä?

Vilkman on tarkastellut opinnäytetyössään myös sitä, mitkä tekijät mahdollistavat merkityksellisen ja turvallisen perhe- ja lähiyhteisötyön.

  • Etäisyys. Usein nuoren muuttaminen omaan asuntoon tuo etäisyyttä, joka rauhoittaa akuutin kriisin ja mahdollistaa perheen ja lähiyhteisön tilanteen käsittelemisen.
  • Oikea-aikaisuus. Siitä, milloin perhe- ja lähiyhteisötyö kannattaa aloittaa, on tärkeää keskustella nuorten kanssa. Työparityöskentely voi tuoda uusia näkökulmia oikea-aikaisuuden hahmottamiseen.
  • Sinnikkyys. Perhettä tai lähiyhteisöä on hyvä pitää mukana puheissa. Pakottaa ei kuitenkaan saa, jotta nuoren oma toimijuus ei vaarannu.
  • Luottamuksellinen suhde työntekijään. Työntekijän on toimittava avoimesti: nuoren asioita ei hoideta nuoren selän takana.
  • Ammatillinen tuki. Ammattilainen varmistaa, että kaikki osapuolet tulevat kuulluksi.
  • Sitoutuminen. Nuoren, perheen ja työntekijän on tärkeää sitoutua perhe- ja lähiyhteisötyön toimintatapaan. Työtapa toimii vain, jos perhe- ja lähiyhteisötyötä tekevät työntekijät uskovat itse työn merkityksellisyyteen.

Niina Vilkmanin opinnäytetyöhön voit tutustua täällä.

Lisätietoja:
Kotipolun projektityöntekijä Niina Vilkman
+35840 182 4072
[email protected]