Itsenäistyvän nuoren perhe on uuden edessä ja tarvitsee tukea - digiperhetyöllä voidaan auttaa yhä useampia

Joonas Brandt
Digitaalisten menetelmien avulla apua voidaan antaa helpommin ja useammille perheille.
Kuvaaja: Joonas Brandt

Perheen ja vanhemmuuden tukeminen mielletään monesti osaksi lasten kanssa tehtävää työtä. Mutta onko perhetyölle tarvetta enää nuoren täysi-ikäisyyden tai itsenäistymisen häämöttäessä? Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla tiedetään, että kohti aikuisuutta kasvavan nuoren perhe on monella tavalla uuden edessä ja kaipaa tukea.

Saatamme ajatella, että itsenäistyessään nuori irtaantuu lapsuuden perheestään ja siksi perheen tuen tarve luonnostaan päättyisi. Itsenäistyminen ei kuitenkaan tarkoita yksin pärjäämistä, vaan lapsuuden suhteiden määrittelemistä uudella tavalla.

Itsenäistyminen muuttaa koko perhettä; perhesuhteet ja -rakenne, dynamiikka, asuminen ja taloudelliset asiat muuttuvat nuoren muuttaessa omaan kotiin. Tämä ei aina suju mutkattomasti.

- Asioiden muuttuminen voi synnyttää ristiriitoja. Turvatalolla olemme törmänneet siihen, kuinka itsenäistymistä käytetään liian usein vaihtoehtona asioiden selvittämiselle. Tämä ei tarjoa hyviä lähtökohtia nuoren itsenäisen elämän aloittamiselle. Tärkeää olisi oppia tekemään asioita omalla tavalla menettämättä tukiverkkoa, kertoo Espoon Nuorten turvatalon johtaja, perheterapeutti Isto Onali.

Siksi Nuorten turvatalojen auttamistyössäkään ei ole tarvetta irrottaa nuorta yhteisöstään. Perhe on ollut olennainen auttamisen lähtökohta ja kumppani koko turvatalojen 30-vuotisen matkan ajan. Kun työskentelyyn otetaan mukaan koko perhe, on muutos pitkäkestoisempaa.

Yhteisten tapaamisten ja keskustelujen kautta turvataloilla etsitään perheen olemassa olevia voimavaroja. Perhettä tuetaan löytämään oma tapansa elää yhdessä erillään.

- Meillä on usko siihen, että jokaisella on mahdollisuus muuttua ja voimavaroja suuntautua kohti parempaa. Prosessi muotoutuu yksilöllisesti, koska nuori ja perhe ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Tutkimme yhdessä, minkälainen muutos olisi heille tärkeää, Onali sanoo.

Turvatalon perhetapaamisten määrää ei määritellä etukäteen, vaan työskentely päättyy, kun yhdessä määritellyt tavoitteet ovat täyttyneet.

Digitaalisin menetelmin apua helpommin ja yhä useammalle perheelle

Myös turvatalojen auttamisen välineet muotoutuvat tilanteen mukaan. Koronakriisi asetti turvatalot tarkastelemaan auttamistoimintaansa uudessa valossa. Oli pohdittava, kuinka taata apu yhdenvertaisesti nuorille ja heidän läheisilleen fyysisestä etäisyydestä huolimatta.

Vastaus löytyi digiperhetyöstä. Oikeastaan ratkaisu oli kehitetty jo huomattavasti ennen koronaa. Elokuussa 2020 alkanut digiperhetyö-hankkeen projektipäällikkö Kati Kyyrö kehitti digiperhetyötä turvataloilla jo pandempiaa edeltäneenä syksynä.

- Verkossa tapahtuva perhetyö on samaa apua mitä voi saada fyysisestikin turvataloilla, sen toteuttamismenetelmät on vain digitalisoitu. Vuoden takaisessa kokeilussamme perheet kokivat tuen vastaanottamisen digitaalisesti vaivattomana ja yhteisen prosessin työntekijöiden kanssa vaikuttavana, kertoo Kyyrö.

Palveluiden siirtäminen verkkoon mahdollistaa tuen tarjoamisen perheille valtakunnallisesti sekä avun tarjoamisen niille, jotka eivät fyysisesti syystä tai toisesta voi saapua turvataloille. Digitaaliset palvelut ovat osa arkea ja niiden pariin löydetään entistä helpommin.

Nyt käynnistyvä digiperhetyön hanke suunnataan koronatilanteen vuoksi haavoittuvaan asemaan joutuneiden nuorten ja heidän läheistensä auttamiseksi. Kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja heidän perheensä Nuorten turvatalopaikkakunnilla ja valtakunnallisesti.

- Pilotoimme mahdollisimman helposti lähestyttävää ja laajojen aukioloaikojen digitaalista tukipalvelua nuorten perheille. Hankkeessa kehitetään verkkoympäristö, jossa verkkovapaaehtoiset ja ammattilaiset yhdessä auttavat erityistä tukea tarvitsevia nuoria heidän lähiyhteisöissään, Kyyrö kuvailee.

Hanke alkaa syksyllä 2020 ja päättyy vuoden 2021 toukokuussa. Nuorten turvatalojen perhetyötä toteutetaan kunta- ja STEA-rahoituksen turvin. Digiperhetyön hanke rahoitetaan LähiTapiolan ja Lillyn lahjoitusvarojen avulla.