Harva tietää, että punaisen ristin erityinen tehtävä on suojella sodissa ja selkkauksissa lääkintätyötä.  Se suojaa myös kansainvälisen Punaisen Ristin avustustyötä. Siksi sen käyttö myös rauhan aikana on tarkoin säädettyä ja väärinkäyttö rikos.

Punainen Risti -järjestö  ei siis ”omista” suojamerkkiä, vaikka saakin tietyin rajoituksin käyttää sitä toiminnassaan.
 

Kuka saa käyttää punainen risti -suojamerkkiä?

Punaisen ristin käytöstä on säädetty yksityiskohtaisesti sodan oikeussäännöissä eli Geneven sopimuksissa ja niihin sitoutuneiden valtioiden omassa lainsäädännössä. Suomi on sitoutunut Geneven sopimuksiin; punainen risti -suojamerkki on maassamme siten valtion omaisuutta ja puolustusvoimien lääkintähuollon tunnus.

Geneven sopimukset syntyivät aikanaan sodan uhreja auttamaan perustetun Punaisen Ristin aloitteesta. Siksi myös kansainvälisellä Punaisella Ristillä on - sopimuksiin sitoutuneiden valtioiden ohella - oikeus käyttää suojamerkkiä kaikissa oloissa.

Sodassa ja selkkauksessa punainen risti -suojamerkkiä voivat käyttää:

• Asevoimien lääkintähuolto
• Punaisen Ristin kansainvälinen komitea
• Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto
• Viranomaisten alaisina ja valtuuttamina toimivat lääkintähenkilöt, kulkuneuvot ja sairaalat.

Rauhan aikana suojamerkkiä voivat käyttää:

• Asevoimien lääkintähuolto
• Punaisen Ristin kansainvälinen komitea
• Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto.

Suomessa myös maksuttomat ambulanssit ja ensiapuasemat voivat rauhan aikana saada erityisluvan käyttää punaista ristiä. Luvan myöntää - Suomen Punaisen Ristin suostumuksella - Terveydenhuollon oikeusturvakeskus.

Punainen Risti voi käyttää tunnusta toiminnassaan

Punaisen Ristin maailmanliikkeellä on suojamerkin syntyhistorian vuoksi oikeus käyttää sitä myös toimintansa merkitsemiseen. Suomen Punainen Risti on osa maailmanliikettä ja voi siten käyttää punaista ristiä toiminnassaan, mutta ei miten vain. Tällöin risti on suhteellisen pieni ja sen yhteydessä lukee yleensä järjestön nimi. Pelkällä tunnuksella Suomen Punainen Risti merkitsee lääkinnällisen ensiapupäivystyksensä. Se voi käyttää punaista ristiä ilman järjestön nimeä myös virallisessa lipussaan, viirissään ja rintamerkissään.  
 

Muilla ei ole oikeutta käyttää punaista ristiä

Suomessa punaisen ristin käyttöä säätelee rauhan aikana vuodelta 1979 oleva laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä.

Punaista ristiä ei saa käyttää esimerkiksi mainonnassa, lääkepakkauksissa, apteekeissa eikä muussa markkinoinnissa, leluissa tai viihteessä. Myös punaista ristiä muistuttavan tunnuksen käyttö on kielletty. Kielto koskee niin yksityisiä henkilöitä, järjestöjä ja yrityksiä kuin viranomaisiakin.

Valtio valvoo punaisen ristin käyttöä. Suomen Punainen Risti avustaa siitä tekemällä merkin käyttöä tunnetuksi ja puuttumalla väärinkäytöksiin.