
Lahjoita katastrofirahastoon
Lahjoita katastrofirahastoon
Valitse maksutapa
Sinun lahjoituksesi auttaa luonnonmullistusten ja konfliktien uhreja ympäri maailmaa. Suomessa apua saavat äkillisen onnettomuuden, kuten tulipalon, kohdanneet.
Hätäapua tarvitaan kipeästi
Nopeaa hätäapua on viime kuukausina tarvittu moneen kertaan äkillisten katastrofien vuoksi. Katastrofirahaston viimeisimmät hätäapumyönnöt ovat:
- 15.11.2023: 150 000 euroa nepalin maanjäristysalueelle
- 27.10.2023: 200 000 euroa avustustyöhön Israelissa ja Gazassa
- 10.10.2023: 200 000 euroa Afganistanin maanjäristyksissä loukkaantuneiden ja kotinsa menettäneiden auttaminen
- 6.10.2023: 120 000 euroa Armeniaan paenneiden ihmisten auttaminen
- 18.9.2023: 200 000 euroa haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja lasten auttaminen Afganistanissa
- 14.9.2023: 150 000 euroa Libyan tulvissa loukkaantuneiden ja kotinsa menettäneiden auttaminen
- 13.9.2023: 100 000 euroa Marokon maanjäristyksessä loukkaantuneiden ja kotinsa menettäneiden auttaminen
Tämä apu ei olisi mahdollista ilman sinunlaistesi lahjoittajien tukea.
Tiesitkö, että lahjoituksesi auttaa myös Suomessa?
Lahjoituksesi avulla autamme Suomessa: etsimme kadonneita, autamme tulipaloissa kotinsa menettäneitä, annamme henkistä tukea kriisiin joutuneille, tuemme viranomaisia ja ylläpidämme valmiutta.
Viime vuosien aikana Punaisen Ristin paikallisosastot ovat auttaneet äkillisen onnettomuuden tai kriisin kohdanneita katastrofirahaston avulla useammin kuin kolmesti viikossa.
Voit lahjoittaa myös näin
- Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)
- Lähetä tekstiviesti SPR20 numeroon 16499 (20 €)
- Lahjoita haluamasi summa MobilePayllä numeroon 10900
- Soita numeroon 0600 12220 (20,28 € + pvm/mpm)
Tilitiedot
Tili: OP FI52 5000 0120 4156 73. Saaja: Punainen Risti. Viite: 5186.
Ryhtyisitkö kuukausilahjoittajaksi
Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston sitomattomia varoja ohjataan nopeasti sinne, missä avun tarve on suuri.
Säännöllisten lahjoitusten ansiosta avustustarvikkeet ja -työntekijät ovat valmiina heti, kun jotain sattuu Suomessa tai maailmalla.
Näin katastrofirahasto auttaa
Katastrofirahaston lahjoituksista noin 90 % saadaan yksityisiltä lahjoittajilta. Sinun tukesi on ensiarvoisen tärkeää!
Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi muun muassa ulkoministeriö ja Euroopan unionin humanitaarisen avun toimisto ECHO. Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi ilman lahjoittajiamme.
Lämmin kiitos avustasi!
Katastrofirahaston varoja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kohteeseen, joten niitä voidaan ohjata kriisialueille lyhyelläkin varoitusajalla. Kun hirmumyrsky tekee tuhojaan, kuivuus vie elämisen edellytykset tai elämä pakolaisleirillä käy sietämättömäksi, lahjoitukset pelastavat ihmishenkiä.
Hätäapu tarkoittaa elämän perusedellytyksistä huolehtimista: puhdasta vettä, ruokaa, saippuaa, huopia ja pressuja sekä terveydenhoitoa ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken. Voimme lähettää kriisialueelle tarvittaessa myös kenttäsairaalan tai esimerkiksi kalustoa ja tukea IT-yhteyksien rakentamiseen. Toimitamme avun perille yhteistyössä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistyksen kanssa.
Tuemme katastrofirahaston avulla myös kehitysyhteistyötä. Autamme kriisin koettelemaa yhteisöä pääsemään takaisin jaloilleen, varautumaan mahdollisiin uusiin kriiseihin ja selviytymään niistä mahdollisimman hyvin.
Avun tarve voi yllättää kenet tahansa meistä milloin tahansa. Autamme katastrofirahaston turvin myös suomalaisia hädän hetkellä. Esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet voivat saada hätäapua, kuten hätämajoituksen, vaatteita ja hygieniatarvikkeita sekä henkistä tukea.
Katastrofirahastoon tehdyt lahjoitukset varmistavat, että koulutetut vapaaehtoiset ovat aina valmiina auttamaan kaikkialla Suomessa äkillisissä onnettomuustilanteissa tai poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemian aikana vapaaehtoiset ovat auttaneet haavoittuvassa asemassa olevia jakamalla esimerkiksi ruoka-apua ja antamalla asiointiapua riskiryhmiin kuuluville.
Rahaston avulla tuetaan myös Vapaaehtoista pelastuspalvelua, joka auttaa esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsinnöissä.
Tässä muutama esimerkki siitä mitä rahalla saa.
Suomessa:
- 50 €: henkisen tuen koulutus yhdelle vapaaehtoiselle
- 180 €: vaatteet tulipalossa kotinsa menettäneelle
Peräkärryllä liikuteltava valmiusyksikkö: Auttaessaan hätätilanteissa vapaaehtoiset tuovat paikalle liikuteltavan valmiusyksikön. Yksiköitä on ympäri Suomea, ja niitä varustellaan myös Nälkäpäivä-keräysvaroin:
- 5 €: huopa
- 13 €: metallinen bensakanisteri
- 87 €: kantopaarit loukkaantuneelle
- 149 €: akkuporakone
Maailmalla:
- 9 €: ruokapaketti perheelle viikoksi katastrofialueelle
- 17 €: äitiyspakkaus katastrofin keskelle
- 60 €: antibiootit kolmellekymmenelle lapselle
Kenttäsairaala voidaan lähettää katastrofialueelle, minne päin maailmaa tahansa. Nämä ja muut välttämättömät sairaalatarvikkeet hankitaan lahjoitusvaroin.
- 4,4 €: rautalisä synnyttäneelle
- 100 €: haavan ompelusetti
- 620 €: korvalamppusetti vuoden tarvikkeilla
- 4 100 €: potilasmonitori lisätarvikkeineen leikkaussaliin
- 29 000 €: leikkauspöytä lisäosineen
Katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia. Jokaisesta rahastoon lahjoitetusta eurosta menee siis vähintään 80 senttiä avustuskohteeseen.
Keräyskulut ovat lahjoitusten hankkimisesta aiheutuvia kuluja, kuten lahjoituspyyntökirjeiden paino- ja postituskulut, keräysvälineiden hankintakulut, markkinointikulut sekä ulkopuolisten palveluntarjoajien kuten operaattoreiden ja pankkien veloittamat kulut.
Elintärkeiden avustustarvikkeiden ja niiden toimituskulujen lisäksi katastrofirahaston varoilla voidaan kattaa katastrofi- ja kriisialueilla toimivien Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden palkkakuluja. Avustustyöntekijöitä ovat esimerkiksi alueilla työskentelevät lääkärit, terveydenhoitajat ja logistikot. Suomen Punainen Risti ei tee kansainvälistä avustustoimintaa Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin.
Avun kohdemaissa avustustyöntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus avustustyöstä vaihtelee tilanteesta ja tehtävästä riippuen. Esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla palkattuja työntekijöitä on 50 % ja vapaaehtoisia 50 %, kun taas avustusjakelussa voi olla vaikkapa yksi organisoinnista vastaava työntekijä 50:tä jakelusta vastaavaa vapaaehtoista kohden.
Suomen Punaisen Ristin kiinteästä henkilökunnasta vain varainhankintaa työkseen tekevien palkkoja maksetaan katastrofirahaston keräystuotoista. Suomessa toimivan muun henkilöstön palkat rahoitetaan useista eri lähteistä, kuten Suomen Punaisen Ristin tuotteiden myyntituotoista, jäsenmaksuista sekä eri ministeriöiden ja STEA:n avustuksista.
Suomessa Punaisen Ristin työntekijät tukevat vapaaehtoisia näiden tehtävissä. Itse avustustyön tekevät Suomessa vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi psykologin koulutusta vaativat tehtävät kriisitilanteissa.
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset ympäri maailman ovat mukana vapaaehtoisesti, auttamisen halusta.
Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta sääntelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä. Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, ja myös muilta Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä edellytetään vuosittaista tilintarkastusta. Koska Punaisen Ristin kansainvälinen liike toimii lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää.
Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, autamme kumppaniamme kehittämään toimintaansa. Jos sekään ei auta, vetäydymme yhteistyöstä. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.
Joissain kohteissa Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja pysyvästi, toisissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.
Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, heidän omat edustajansa käyvät avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa ja rahat on käytetty sovitusti.
Valvomme tarkkaan myös sitä, että avustustarvikkeet menevät suurimmassa hädässä oleville.