Katastrofirahaston varoja ei ole sidottu mihinkään tiettyyn kohteeseen, joten niitä voidaan ohjata kriisialueille lyhyelläkin varoitusajalla. Kun hirmumyrsky tekee tuhojaan, kuivuus vie elämisen edellytykset tai elämä pakolaisleirillä käy sietämättömäksi, lahjoitukset pelastavat ihmishenkiä.

Hätäapu tarkoittaa elämän perusedellytyksistä huolehtimista: puhdasta vettä, ruokaa, saippuaa, huopia ja pressuja sekä terveydenhoitoa ihmisille, jotka ovat menettäneet kaiken. Voimme lähettää kriisialueelle tarvittaessa myös kenttäsairaalan tai esimerkiksi kalustoa ja tukea IT-yhteyksien rakentamiseen. Toimitamme avun perille yhteistyössä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistyksen kanssa.

Tuemme katastrofirahaston avulla myös kehitysyhteistyötä. Autamme kriisin koettelemaa yhteisöä pääsemään takaisin jaloilleen, varautumaan mahdollisiin uusiin kriiseihin ja selviytymään niistä mahdollisimman hyvin.

Avun tarve voi yllättää kenet tahansa meistä milloin tahansa. Autamme katastrofirahaston turvin myös suomalaisia hädän hetkellä. Esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet voivat saada hätäapua, kuten hätämajoituksen, vaatteita ja hygieniatarvikkeita sekä henkistä tukea.

Katastrofirahastoon tehdyt lahjoitukset varmistavat, että koulutetut vapaaehtoiset ovat aina valmiina auttamaan kaikkialla Suomessa äkillisissä onnettomuustilanteissa tai poikkeuksellisissa oloissa. Koronaepidemian aikana vapaaehtoiset ovat auttaneet haavoittuvassa asemassa olevia jakamalla esimerkiksi ruoka-apua ja antamalla asiointiapua riskiryhmiin kuuluville.

Rahaston avulla tuetaan myös Vapaaehtoista pelastuspalvelua, joka auttaa esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsinnöissä.

Katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia. Jokaisesta rahastoon lahjoitetusta eurosta menee siis vähintään 80 senttiä avustuskohteeseen.

Keräyskulut ovat lahjoitusten hankkimisesta aiheutuvia kuluja, kuten lahjoituspyyntökirjeiden paino- ja postituskulut, keräysvälineiden hankintakulut, markkinointikulut sekä ulkopuolisten palveluntarjoajien kuten operaattoreiden ja pankkien veloittamat kulut.

Elintärkeiden avustustarvikkeiden ja niiden toimituskulujen lisäksi katastrofirahaston varoilla voidaan kattaa katastrofi- ja kriisialueilla toimivien Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden palkkakuluja. Avustustyöntekijöitä ovat esimerkiksi alueilla työskentelevät lääkärit, terveydenhoitajat ja logistikot. Suomen Punainen Risti ei tee kansainvälistä avustustoimintaa Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin. 

Avun kohdemaissa avustustyöntekijöiden ja paikallisten vapaaehtoisten osuus avustustyöstä vaihtelee tilanteesta ja tehtävästä riippuen. Esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla palkattuja työntekijöitä on 50 % ja vapaaehtoisia 50 %, kun taas avustusjakelussa voi olla vaikkapa yksi organisoinnista vastaava työntekijä 50:tä jakelusta vastaavaa vapaaehtoista kohden. 

Suomen Punaisen Ristin kiinteästä henkilökunnasta vain varainhankintaa työkseen tekevien palkkoja maksetaan katastrofirahaston keräystuotoista. Suomessa toimivan muun henkilöstön palkat rahoitetaan useista eri lähteistä, kuten Suomen Punaisen Ristin tuotteiden myyntituotoista, jäsenmaksuista sekä eri ministeriöiden ja STEA:n avustuksista.

Suomessa Punaisen Ristin työntekijät tukevat vapaaehtoisia näiden tehtävissä. Itse avustustyön tekevät Suomessa vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi psykologin koulutusta vaativat tehtävät kriisitilanteissa.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset ympäri maailman ovat mukana vapaaehtoisesti, auttamisen halusta.

Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta sääntelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä. Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, ja myös muilta Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä edellytetään vuosittaista tilintarkastusta. Koska Punaisen Ristin kansainvälinen liike toimii lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää.

Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, autamme kumppaniamme kehittämään toimintaansa. Jos sekään ei auta, vetäydymme yhteistyöstä. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.

Joissain kohteissa Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja pysyvästi, toisissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.

Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, heidän omat edustajansa käyvät avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa ja rahat on käytetty sovitusti.

Valvomme tarkkaan myös sitä, että avustustarvikkeet menevät suurimmassa hädässä oleville.

Katastrofirahaston lahjoituksista noin 90 % saadaan yksityisiltä lahjoittajilta. Sinun tukesi on ensiarvoisen tärkeää!

Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi muun muassa ulkoministeriö ja Euroopan unionin humanitaarisen avun toimisto ECHO. Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi ilman lahjoittajiamme.

Lämmin kiitos avustasi!