06.06.2026

Marja Lehto on valittu Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää / Suomen Punainen Risti

Suomen Punainen Risti on valinnut puheenjohtajakseen pitkän uran diplomaattina ja kansainvälisen oikeuden parissa tehneen Marja Lehdon. Rovaniemellä 6.–7.6. kokoontuvassa yleiskokouksessa päätetään Suomen Punaisen Ristin tulevien vuosien suuntaviivoista sekä valitaan järjestön korkeimmat luottamushenkilöt.

Oikeustieteen tohtori, valtiotieteen maisteri ja kansainvälisen oikeuden dosentti Marja Lehto on valittu Suomen Punaisen Ristin hallituksen puheenjohtajaksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Lehto on tehnyt työurallaan pitkään yhteistyötä sekä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean että Suomen Punaisen Ristin kanssa.

Lehto on toiminut muun muassa Suomen humanitaarisen oikeuden työryhmän puheenjohtajana. Hän näkee, että Punaisen Ristin periaatteet ja päämäärät ovat edelleen ajankohtaisia, sillä ne tarjoavat kestävän pohjan inhimilliselle, riippumattomalle, tasapuoliselle ja puolueettomalle toiminnalle.

– Suomen Punaiselle Ristille on tärkeää, että avun tarjoaminen heikoimmassa asemassa oleville turvataan – niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Aseellisten konfliktien määrä maailmassa on kasvanut ja näemme aivan liian usein osapuolten piittaamattomuutta sodan oikeussäännöistä ja siviilien kärsimyksistä. Humanitaarisia periaatteita jopa kyseenalaistetaan, sanoo Suomen Punaisen Ristin tuore puheenjohtaja Lehto.

Punainen Risti toimii vastavoimana lisääntyvälle eriarvoisuudelle

Suomen Punaisen Ristin uusi puheenjohtaja Lehto on tehnyt pitkän uran diplomaattina. Hän jäi alkuvuodesta eläkkeelle Suomen ulkoministeriöstä suurlähettilään tehtävästä. Hän on toiminut lukuisissa kansainvälisissä asiantuntijaelimissä, muun muassa puheenjohtajatehtävissä YK:n, EU:n ja Euroopan neuvoston piirissä sekä YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan jäsenenä ja erityisraportoijana ympäristönsuojelusta aseellisissa konflikteissa.

Lehto toimii tällä hetkellä varapuheenjohtajana sekä Humanitaarisen oikeuden kansainvälisessä instituutissa (IIHL) että ETYJin välitys- ja sovittelutuomioistuimessa. Hän on julkaissut kattavan tuotannon kansainvälisen oikeuden kysymyksistä muun muassa aseellisiin konflikteihin liittyen.  

Vuosina 2023–2025 Lehto toimi ulkoministeriön edustajana Suomen Punaisen Ristin valtuustossa. Hän korostaa, että vapaaehtoistoimintaa tulee arvostaa ja vahvistaa Suomessa. Vapaaehtoiset ovat osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja varautumista.

– Suomen Punaisen Ristin merkittävä tehtävä on tuoda humanitaarisia periaatteita näkyvämmiksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Tämä on tärkeää, sillä yhteiskunnallinen ilmapiiri on koventunut: suurtyöttömyys ja lapsiperheköyhyys on ikään kuin hyväksytty, rasistinen puhe on normalisoitunut, ja yksinäisyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet. Suomen Punainen Risti voi toimia vastavoimana niille yhteiskunnan kehityskuluille, jotka lisäävät eriarvoisuutta, yksinäisyyttä ja vähentävät ihmisten keskinäistä luottamusta, Lehto sanoo.

Yleiskokouksessa valittiin järjestön luottamushenkilöt

Joka kolmas vuosi järjestettävä Suomen Punaisen Ristin yleiskokous on järjestön ylin päättävä elin. Se kokoontuu tällä kertaa Rovaniemellä 6.–7. kesäkuuta. Yleiskokouksen osallistujat ovat järjestön paikallisosastojen ja piirien edustajia.

Yleiskokouksessa valitaan järjestön korkeimmat luottamushenkilöt sekä hyväksytään toimintalinjaus, joka määrittää Suomen Punaisen Ristin toiminnan ja talouden suuntaviivat seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Päätökset Suomen Punaisen Ristin vuosien 2027–2029 työtä ohjaavista strategisista suuntaviivoista tehdään sunnuntaina 7.6.

Suomen Punaisen Ristin hallituksen uusiksi varapuheenjohtajiksi on valittu Kristiina Brisk-Mosander, Dan Sundqvist ja Taika Vaulo.

Hallituksen jäseninä seuraavalla kolmivuotiskaudella toimivat Veli-Matti Ahtiainen, Päivi Hurttia, Tuula Oksanen, Marju Sjösten, Tanja Stenvall ja Maarit Villman.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Mikko Sipilä ja valtuuston varapuheenjohtajaksi Kenneth Nygård.

Valtuustoon valitaan 7.6. lisäksi 23 muuta valtuuston jäsentä ja heidän varajäsenensä. Asianomaiset ministeriöt nimeävät omat edustajansa valtuustoon kesäkuun aikana.