Tutkimus: Ruoka-apuun tukeutuvien haasteet eivät rajoitu toimeentuloon
Tuore tutkimus piirtää kuvaa köyhyyden ympärille kasautuvista ongelmista: yksinäisyys ja ulkopuolisuus näkyvät ruoka-apua hakevien vastauksissa.
Ruoka-avussa asioivien toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet. Ruoka-apua hakevien kokemat haasteet eivät kuitenkaan rajoitu vain toimeentuloon. Taloudellisen niukkuuden lisäksi heitä kuormittavat osattomuus, matala sosiaalinen asema ja yksinäisyys.
Ruoka-apuun tukeutuvat arvioivat oman asemansa yhteiskunnan portaikolla muuta väestöä matalammaksi. Ruoka-avun tutkimuksen alkuvuodesta 2027 julkaistavien tulosten mukaan kokemukset ulkopuolisuudesta ja heikosta asemasta yhteiskunnassa ovat vastaajilla yleisiä.
Suomen Punaisen Ristin ja Tampereen yliopiston yhteistyössä tekemässä ruoka-avun tutkimuksessa tarkastellaan ruoka-apuun tukeutuvien osallisuutta, elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä.
Ruoka-avun tutkimukseen vastasi yli 1 200 ruoka-avussa asioivaa. Aineistonkeruun koordinoinnista vastasi pääosin Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaatiohanke (STEA) ja tutkimuksesta Tampereen yliopisto.
Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset yleisiä ruoka-apua hakevilla
Taloudellinen niukkuus on tunnetusti tärkein ruoka-avun tarpeeseen johtava tekijä. Moni vastaaja kokee, että ruoka-avun rooli on arjessa pärjäämisen kannalta niin merkittävä, että ei pärjäisi ilman sitä. Toisille taas se tuo arkeen tärkeää lisähelpotusta.
Ruoka-avun hakijoiden hyvinvointia ja pärjäämistä tarkastelleessa tutkimuksessa havaittiin, että köyhyys vaikuttaa arjessa kuitenkin monella muullakin tavalla kuin rahattomuudesta seuraavan materiaalisen puutteen kautta.
Tutkimus osoittaa, että erilaiset kuormittavat kokemukset, kuten yksinäisyys ja ulkopuolisuus, ovat ruoka-apuun tukeutuvilla yleisiä. Kokemukset korostuvat erityisesti työttömyyden tai työkyvyttömyyden vuoksi työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla työikäisillä sekä sellaisilla vastaajilla, jotka eivät jaa arkeaan toisen aikuisen kanssa.
– Köyhyys ei näy vain pankkitilillä. Se näkyy yksinäisyytenä, ulkopuolisuutena ja kokemuksena siitä, ettei kuulu joukkoon. Ruoka-avussa jonotetaan ruokaa, mutta tutkimus paljastaa samanaikaisen osallisuuden nälän. Ihmisillä tulisi olla kokemus siitä, että he ovat täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä, kiteyttää Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaatiohankkeesta vastaava Niklas Vaalgamaa.
Ruoka-avun tutkimus osoittaa, että keskeinen hyvinvointiin liittyvä tekijä on kokemus osallisuudesta. Heikompi osallisuuden kokemus taas vaikuttaa olevan yhteydessä matalampaan luottamukseen viranomaisia kohtaan.
– Ruoka-avun merkitys arjessa ei liity vain tulojen riittämättömyyteen. Keskeisenä hyvinvointiin liittyvänä tekijänä tutkimuksessa näyttäytyy kokemus osallisuudesta. Köyhyyden vähentämisen lisäksi hyvinvointia voidaan parantaa lisäämällä osallisuutta. Olisikin tärkeää pohtia, miten voisimme luoda yhteisöjä, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta sekä mahdollistavat osallisuutta. Tähän tarvitaan kuitenkin yhteistä tahtotilaa yhteiskunnassa, toteaa Tampereen yliopiston Vaurauden varjossa -tutkimushankkeessa työskentelevä tutkija Tiina Vaani.
Osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta
Ruoka-avun tutkimus on osa laajempaa Juho Saaren johtamaa Vaurauden varjossa – huono-osaisten sosiaalinen asema 2020-luvun Suomessa -tutkimushanketta. Ruoka-avun lisäksi aineistoa on Vaurauden varjossa -tutkimuksessa kerätty Diakoniatyön ja Diakonissalaitoksen toiminnassa, ylivelkaantuneilta, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa sekä Kotkan ja Porin yhteisöllisissä ruokailuissa. Lisäksi Yle on kerännyt kyselyllä aineistoa ihmisten arjessa pärjäämisestä.
Vaurauden varjossa -tutkimuksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan sähköisenä kirjana alkuvuodesta 2027.
Ruoka-avun tutkimuksen aineistoa kerättiin 1.10.2025–31.1.2026 Suomen Punaisen Ristin ja muiden mukana olevien toimijoiden ruoka-aputapahtumissa eri puolilla Suomea paperisella ja sähköisellä kyselylomakkeella. Suomen Punaisen Ristin lisäksi aineistoa keräsivät Koa ry, Sininauhaliitto ry, Stadin safka, Työttömien keskusjärjestö ry, Viadia ry sekä Vantaan Yhteinen pöytä omissa tapahtumissaan. Suomen Punainen Risti keräsi aineistoa Helsingin ja Uudenmaan, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Oulun, Varsinais-Suomen sekä Åbolandin piiriensä alueella.
Lisäksi täydennysaineistoa kerättiin 11.5.–31.7.2026 Tampereen yliopiston koordinoimana Tampereen ev.lut. Seurakuntien Ruokapankin Puodilta, Seinäjoen ev.lut. Seurakunnan Ruokapankilta, Lakeuden ruoka-avun ruokajaossa, Vantaan Yhteisen pöydän tapahtumissa sekä Jyväskylän katulähetyksen ruoka-avussa.
Lisätietoja antaa:
Niklas Vaalgamaa, koordinaattori, Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaatiohanke (STEA), niklas.vaalgamaa@punainenristi.fi
Tiina Vaani, tutkija, Tampereen yliopiston Vaurauden varjossa -tutkimushanke, tiina.vaani@tuni.fi
