Päihteistä johtuvat ensiaputilanteet – näin autat

Päihteiden käyttö voi aiheuttaa hengenvaarallisia myrkytyksiä. Päihteet altistavat myös tapaturmille ja lisäävät erilaisten sairauksien ilmaantuvuutta. 

Erityisesti päihteiden yhteiskäyttö voi aiheuttaa vakavan päihdemyrkytyksen. Sen seurauksia voivat olla esimerkiksi hengityslama, sydämen rytmihäiriöt, aivoverenvuoto, sydämenpysähdys ja psykoottisuus. 

Tärkeää päihtyneen ensiavussa on tunnistaa henkeä uhkaava tilanne ja hälyttää tarvittaessa lisäapua. Katso ohjeet alta. 

Mistä merkeistä tunnistat henkeä uhkaavan päihdemyrkytystilanteen? 

Päihteiden käyttöön voi liittyä sekavaa puhetta ja epäloogista käytöstä. Vaaralliseksi tilanne muuttuu silloin, kun päihteet aiheuttavat hengityslamaa tai muita henkeä uhkaavia oireita. 

Myrkytysoireiden vakavuus ja etenemisvauhti riippuvat muun muassa käytetystä aineesta, aineen määrästä, aineen käyttötavasta, siitä, milloin ainetta on otettu sekä päihteitä käyttävän ihmisen sietokyvystä kyseiselle aineelle. Elimistön sietokyky eli toleranssi voi madaltua jo yhdessä päivässä. 

Kyseessä on henkeä uhkaava tilanne, jos huomaat päihtyneessä ihmisessä jonkin näistä muutoksista: 

• hänen hengityksensä on katkonaista tai et kuule hänen hengityksensä ääntä 
• hän alkaa valittaa äkillistä kovaa päänsärkyä 
• hän kouristelee 
• hän ei reagoi herättely-yrityksiisi 
• hänelle nousee äkillinen korkea kuume 
• hänen käytöksensä muuttuu itsetuhoiseksi. 

Näissä tilanteissa soita aina hätänumeroon 112. 

Tyypillisesti henkeä uhkaava hätätilanne syntyy, kun henkilö on jäänyt nukkumaan vahvassa päihtymystilassa. Usein vasta seuraavana päivänä havaitaan, että päihtynyt on nukkuessaan kuollut tukehtumisen tai hengityksen lamaantumisen vuoksi. 
 
Seuraa päihtyneen tilaa erityisen tarkasti, jos hän on normaalia väsyneempi ja menossa nukkumaan. Herättele häntä, jos hän nukkuessaan kuorsaa poikkeuksellisesti, huomaat huulten sinertävän ja ihon olevan erityisen kalpea tai hengityksen olevan erityisen hidasta. 

Hälytä lisäapua soittamalla hätänumeroon 112 

Hälytä aina ammattiapua, jos et saa päihtynyttä henkilöä hereille, hengittäminen on vaikeaa tai huulet sinertävät tai päihtyneelle nousee äkisti korkea kuume. 

Anna hätäkeskukseen mahdollisimman tarkat ja oikeat tiedot siitä, mitä päihteitä tiedät tai epäilet henkilön käyttäneen. Näin edistät yhteistyötä ja varmistat, että päihteitä käyttänyt ihminen saa tarvitsemaansa välttämätöntä apua. Soita kuitenkin hätäkeskukseen viiveettä, vaikka et tietäisi vastausta kaikkiin kysymyksiin. 
 
Kerro mahdollisuuksien mukaan nämä asiat: 

• mitä ainetta tai aineita henkilö on ottanut 
• kuinka paljon 
• milloin 
• kuinka nopeasti 
• sietokyky ja aiempi päihteiden käyttö 
• mitä oireita henkilöllä on 

Jos kyseessä ei ole hätätilanne, voit kysyä neuvoa myös päivystysavusta numerosta 116 117 tai Myrkytystietokeskuksesta, jonne voi soittaa myös nimettömänä. Myrkytystietokeskus on avoinna ympäri vuorokauden, puh. 0800 147 111. 

Näin annat ensiapua voimakkaasti päihtyneelle 

Päihdekuoleman voi ehkäistä. Auta päihtynyttä näin: 

• Herättele henkilöä säännöllisesti 
• Soita hätäkeskukseen tarvittaessa 
• Käännä ja tue henkilö kylkiasentoon esimerkiksi asettelemalla tyynyjä selän taakse 
• Varmista, että hengitystiet pysyvät auki 
• Estä lämmönhukka peittelemällä esimerkiksi huovalla 
• Tarkkaile ja jää pitämään silmällä päihtyneen vointia. Älä jätä häntä yksin. 

Sammunut voi olla tajuton – näin autat tajutonta 

Tajuttoman henkilön ensiapu on aina samanlaista riippumatta tajuttomuuden syystä. 

Kun tajunta heikkenee, kieli tukkii helposti hengitystiet.  Päihteitä käyttänyt oksentaa herkästi, ja erityisesti selällään ollessaan hän voi tukehtua oksennukseensa. Siksi päihtyneen jättäminen yksin voi olla kohtalokasta. 

Selvittääksesi, onko päihtynyt ihminen tajuton, voimakas äänenkäyttö ja henkilön reipas ravistaminen voivat olla tarpeen. Sammunut ihminen on tajuton, jos hän ei reagoi herättely-yrityksiisi. Soita silloin aina nopeasti hätänumeroon 112. 

Jos päihtynyt ihminen hengittää, käännä hänet viiveettä kylkiasentoon. Huolehdi, että hänen hengitystiensä pysyvät auki ja että hän pysyy lämpimänä.  

Odota avun saapumista paikalle apua tarvitsevan luona. 

Lue lisää tajuttoman ensiavusta 

Miten toimia, jos päihtynyt ei hengitä? 

Jos autettava ei hengitä normaalisti tai olet siitä epävarma, soita hätänumeroon ja aloita painelu-puhalluselvytys. Painele 30 kertaa keskeltä rintalastaa ja puhalla 2 kertaa niin, että rintakehä nousee. Jos puhaltaminen jostain syystä ei ole mahdollista, jatka paineluelvytystä keskeytyksettä.  

Jatka 30 painelua ja 2 puhallusta -rytmillä, kunnes ensihoidon ammattilaiset antavat luvan lopettaa. 
 
Lue lisää painelu-puhalluselvytyksestä 

Jos päihtynyt kouristelee 

Päihteitä käyttävillä ihmisillä on lisääntynyttä kouristelutaipumusta, joka voi johtua aivovammasta, aivoverenkierron häiriöstä tai vieroitustilasta. 

Soita hätänumeroon 112 ja huolehdi, että päihtynyt ei satuta itseään kouristelun aikana. 
 
Lue lisää kouristelun ensiavusta  

Aina ei ole kyse päihteistä – apua tarvitaan silti 

Päihteitä käyttävillä ihmisillä voi olla myös perussairauksia, jolloin poikkeava käytös ei johdu päihteistä, vaan kyseessä voi olla välitöntä apua vaativa sairauskohtaus. Myös erilaiset tapaturmat, kuten pään iskut ja suuret verenvuodot, voivat aiheuttaa vakaviakin päihteisiin liittymättömiä oireita.  
 
Myös näissä tilanteissa tarvitaan välitöntä ammattiapua. 

Huumekuolemat johtuvat yleensä tapaturmaisesta myrkytyksestä 

Huumeet ja alkoholi aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 2 000 kuolemaa. Koko väestön tasolla huumeet aiheuttavat siis Suomessa enemmän kuolemia kuin liikenneonnettomuudet.  

Suuri osa kaikista huumausainekuolemista on tapaturmaisia myrkytyksiä, esimerkiksi vuonna 2024 selvästi yli puolet. Nuorten osuus huumeisiin liittyvissä kuolemissa on Suomessa ollut poikkeuksellisen suuri verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.  

Päihteiden aiheuttamat myrkytykset ovat yleensä seurausta monien yhdisteiden, kuten lääkeaineiden ja alkoholin tai huumeiden sekakäytöstä. Yleisimmin Suomessa huumekuolemia aiheuttavat opiaattien ja bentsodiatsepiinien yhteiskäyttö.