Ydinaseet: ydinräjähdyksen humanitaariset seuraukset olisivat hallitsemattomia
Mikään valtio tai järjestö ei voi vastata humanitaariseen kriisiin, jonka ydinräjähdys aiheuttaisi. Ydinaseita on käytännössä mahdotonta käyttää sodan oikeussääntöjä kunnioittaen. Niiden tuhovoiman ja riskien vuoksi Punainen Risti painottaa, että ainoa realistinen ja vastuullinen lähtökohta on ehkäistä ydinaseiden käyttö.
Ydinaseet ovat tuhoisimpia olemassa olevia aseita. Ydinräjähdyksen aiheuttama kuumuus, paineaalto ja säteily leviäisivät valtavalle alueelle ja tuhoaisivat suuren kaupungin minuuteissa.
Nykyiset ydinaseet ovat tyypillisesti paljon tuhovoimaisempia kuin ne, jotka aiheuttivat Hiroshimassa ja Nagasakissa kymmenien tuhansien ihmisten kuoleman muutamassa sekunnissa. Tähän päivään mennessä nämä vuonna 1945 räjäytetyt ydinpommit ovat aiheuttaneet jälkivaikutuksineen yli 540 000 ihmisen kuoleman.
YK:n aseriisuntatutkimuslaitoksen mukaan yksikään valtio tai kansainvälinen toimija ei pysty vastaamaan ydinaseen aiheuttamaan humanitaariseen hätään, eikä tällaisen valmiuden rakentaminen ole käytännössä mahdollista.
Ydinaseisiin liittyy myös inhimillisen virheen riski. Ydinaseet on suunniteltu toimimaan osana monimutkaisia valvonta-, varoitus- ja komentojärjestelmiä, joista inhimillisten virheiden ja väärinymmärrysten riskiä ei voida koskaan poistaa täysin. Aseiden kuljettamiseen ja käsittelemiseen liittyy samoin vastaavia riskejä.
Näistä syistä ydinasetta ei tule ajatella vain tavallista suurempana pommina.
Sodan oikeussäännöt koskevat myös ydinaseita
On äärimmäisen vaikeaa kuvitella, miten ydinaseita voitaisiin käytännössä käyttää tavalla, joka erottelisi sotilas- ja siviilikohteet toisistaan eikä aiheuttaisi merkittäviä vahinkoja siviiliväestölle ja siviilikohteille.
Sodan oikeussääntöjen keskeinen periaate on, että siviiliväestölle ja siviilikohteille ei saa aiheuttaa vahinkoja, jotka ovat suhteettoman suuria hyökkäyksellä saavutettavaan sotilaalliseen hyötyyn nähden. Humanitaarinen oikeus myös suojaa ympäristöä laajamittaisilta, pitkäaikaisilta ja vakavilta vahingoilta. Sodan oikeussäännöt koskevat kaikkia sodankäynnin keinoja ja menetelmiä – myös ydinaseita.
Ydinasetta ei tule ajatella vain tavallista suurempana pommina.
Ydinaseiden poikkeuksellisten humanitaaristen seurausten ja riskien vuoksi Punainen Risti on vuodesta 1945 lähtien vaatinut ydinaseiden kieltämistä. Taustalla olivat Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden kokemukset yrityksistä auttaa Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten uhreja massiivisen tuhon keskellä.
Ydinasekieltosopimus kieltää ydinaseet kokonaan
Vuonna 1996 Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) totesi, että ydinaseiden käyttö olisi yleisesti ottaen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteiden ja sääntöjen vastaista. Tuomioistuin katsoi myös, että valtioilla on velvollisuus käydä ja saattaa päätökseen neuvotteluja, jotka johtavat ydinaseriisuntaan.
Vuonna 2017 solmittu kansainvälinen ydinasekieltosopimus (Treaty on the Prohibition of Nuclear Weapons , TPNW) tunnustaa, että ydinaseiden käyttö olisi ihmisyyden periaatteiden ja yleisen omantunnon vastaista. Se kieltää ydinaseet kokonaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusteella. Sopimuksen osapuolet sitoutuvat myös ydinaseiden käytön ja testauksen uhrien auttamiseen sekä saastuneiden ympäristöjen ennallistamiseen.
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike kehottaa valtioita liittymään ydinasekieltosopimukseen ja sitoutumaan ydinaseriisuntaan. Tähän mennessä sopimuksen on ratifioinut 74 valtiota (2026). Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.
Lue lisää ydinaseista Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n sivuilta (englanniksi)
Humanitaarinen oikeus kieltää tiettyjen aseiden käytön
