Näin Suomen Punainen Risti on huolehtinut henkilöstönsä eläketurvasta

Kaikkien vuoden 1992 jälkeen järjestöön tulleiden työntekijöiden eläketurva perustuu yksinomaan lakisääteiseen eläketurvaan. Ennen vuotta 1993 järjestöllä oli käytössä myös lisäeläkejärjestely, jolla turvattiin työntekijöiden toimeentuloa aikana, jolloin lakisääteinen eläketurva oli nykyistä kapeampi.

Suomen Punaisella Ristillä oli ennen 1960-lukua eläkesääntö, jonka tavoitteena oli turvata työntekijöille vastaavan tasoinen eläketurva kuin valtion terveydenhoitohenkilökunnalla. Kun Suomeen tuli lakisääteinen eläkejärjestelmä vuonna 1962, eläkesääntö muutettiin lisäeläkesäännöksi.

Punaisen Ristin lisäeläkemaksuja ei makseta keräysvaroista eikä julkisista avustuksista.

Myöhemmin lisäeläke-etuuden piiriä laajennettiin. Lisäeläkkeen saajista merkittävä osa oli silti tämän jälkeenkin terveydenhuoltoalan työntekijöitä, joiden yleisen palkkatason perusteella pelkän lakisääteisen eläketurvan katsottiin jäävän matalaksi.

Monien muiden työnantajien tapaan myös Punaisen Ristin lisäeläkejärjestely täydensi lakisääteistä eläketurvaa aikana, jolloin lisäeläkejärjestelyt olivat yleisiä yhteiskunnan tarjoaman eläketurvan vähäisyyden vuoksi. Lisäeläkejärjestely turvasi työntekijöiden toimeentuloa vanhuuden tai työkyvyttömyyden kohdatessa. 

Lisäeläkejärjestelystä luovuttiin sulkemalla se vuonna 1992, kun lakisääteinen eläketurva oli kehittynyt paremmin vastaamaan ihmisten toimeentulon tarpeita. Tämän jälkeen uusia työntekijöitä ei ole otettu järjestelyn piiriin.

Nykyisen pääsihteerin, johdon ja kaikkien muidenkin vuoden 1992 jälkeen järjestöön tulleiden työntekijöiden eläketurva perustuu yksinomaan lakisääteiseen eläketurvaan.

Lisäeläkemaksuja ei makseta keräysvaroista eikä julkisista avustuksista

Työnantajana järjestö huolehtii jäljellä olevista lisäeläkemaksuista niiden työntekijöiden osalta, jotka yhä kuuluvat 34 vuotta sitten suljetun järjestelyn piiriin.

Näitä lisäeläkemaksuja ei makseta keräysvaroista, eikä myöskään julkisista avustuksista. Lisäeläkemaksun vakuuttaminen ja jäljellä olevat lisäeläkemaksut katetaan järjestön omaisuuden myynnistä saaduilla tuotoilla.

Etuusperusteinen lisäeläkejärjestely muutettiin maksuperusteiseksi vuonna 2012 siten, että järjestö otti ryhmäeläkevakuutuksen lisäeläkevastuun piirissä yhä oleville työntekijöille. Muutos tarkoitti, että järjestö ei enää taannut järjestelyn piirissä oleville työntekijöille eläkettä, joka olisi tietty osuus palkasta. Sen sijaan järjestö maksoi kertavakuutusmaksun jälkeen vakuutetuista ainoastaan kiinteää vakuutusmaksua työsuhteen loppuun tai 63 vuoden ikään asti. Tätä maksua maksetaan samoilla perusteilla kaikille vakuutetuille työtehtävästä riippumatta.

Muutos tehtiin taloudellisten riskien poistamiseksi. Vakuutuksen myötä järjestö pystyi ennakoimaan tulevat maksut ja poistamaan etuusperusteiseen järjestelyyn liittyneen riskin kulujen kasvusta.

Kertaluonteinen vakuutusmaksu vuosikymmenten aikana kertyneestä lisäeläkevastuusta maksettiin pääosin myymällä järjestön toiminnalle tarpeettomiksi käyneitä kiinteistöjä. Vakuutusta ei maksettu keräysvaroista, eikä siihen käytetty julkisia avustuksia.

Lähes kaikki työntekijät yksinomaan lakisääteisen eläketurvan piirissä

Lisäeläkkeiden vakuutusmaksut ovat pienentyneet vuosi vuodelta, sillä lisäeläkejärjestely suljettiin vuonna 1992, ja maksut vakuutuksen piirissä oleville päättyvät viimeistään 63 vuoden iässä tai työsuhteen päättymiseen. Noin puolet nykyisistä vakuutetuista täyttää 63 vuoden iän seuraavan kahden vuoden aikana.

Vuonna 2026 lisäeläkejärjestelyn piirissä on kokonaisuudessaan 24 työsuhteessa olevaa henkilöä ja arvioitu vakuutusmaksu vuonna 2026 tähän järjestelyyn on yhteensä noin 37 500 euroa. Kaikkiaan Suomen Punaisella Ristillä on yli 1800 työntekijää, joten tällä hetkellä jo noin 99 prosenttia järjestön työsuhteessa olevista työntekijöistä on yksinomaan lakisääteisen eläketurvan piirissä.

Tiedot järjestön taloudesta ovat avoimesti saatavilla järjestön tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista.