Suomen Punaisen Ristin selvityksen mukaan ystävätoiminnan vapaaehtoinen on osalle ainoa ihmiskontakti
Suomen Punaisen Ristin tuore ystävätoiminnan raportti osoittaa, että apua hakevien tilanteet ovat vaikeampia kuin aikaisemmin: ihmiset ovat entistä yksinäisempiä ja voivat huonommin.
Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan vaikuttavuuskyselyyn vastanneista ystävätoiminnan asiakkaista lähes joka kymmenes kertoo, että he eivät vaihda kuulumisia kenenkään muun kuin vapaaehtoisen ystävän kanssa. Näin vastanneet edustavat eri-ikäisiä ja ovat eri elämäntilanteissa.
Puolet kyselyyn vastanneista ystävätoiminnan asiakkaista ei tapaa ketään muita ystäviä vapaaehtoisen ystävän lisäksi.
– Tuoreen raporttimme luvut viittaavat siihen, että vapaaehtoinen ystävä on joskus jopa ainoa ihmiskontakti kyselyymme vastanneiden elämässä. Monet vastauksista kertovat ihmissuhteiden vähäisestä määrästä ja syvästä yksinäisyyden kokemuksesta, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta.
Apua hakevien tilanteet ovat vaikeampia kuin aikaisemmin
Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan idea on tarjota kohtaamisia matalalla kynnyksellä ja lievittää sitä kautta yksinäisyyttä. Koulutetut vapaaehtoiset toimivat ystävinä yksinäisille kasvokkain tai verkossa. Tuore raportti paljastaa, että apua hakevien tilanteet ovat kuitenkin entistä vaikeampia verrattuna vuoden 2019 tuloksiin. Tuen ja avun piiriin hakeutuvat ihmiset ovat aikaisempaa yksinäisempiä ja voivat henkisesti huonommin. 75 prosenttia tukea hakevista kokee yksinäisyyttä, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
– Tuen hakeminen edellyttää jonkinlaista aloitteellisuutta ja toimintakykyä yksinäisyyttä kokevalta. Mitä pidempään ja voimakkaampana yksinäisyys on jatkunut, sitä enemmän siihen liittyy ajatusvääristymiä, jolloin ihminen alkaa tulkita vuorovaikutustilanteita kielteisesti. Tällaisissa tilanteissa ystävätoiminnan rinnalle tarvittaisiin ammatillistakin tukea, Alaranta sanoo.
Verkossa tapahtuva ystävätoiminta tavoittaa erityisesti apua tarvitsevia nuoria ja miehiä, joille kasvokkaisen tuen hakeminen tuntuu vaikealta.
– Verkkoystävätoiminnasta apua hakeneilla yksinäisyys on vielä syvempää kuin kasvokkaisessa ystävätoiminnassa mukana olevilla ja useammalla on mielenterveysongelmia.
Ystävätoiminnan vapaaehtoisten vaikutukset vastaajien hyvinvointiin ja yksinäisyyden kokemukseen ovat merkittäviä
Suomen Punaisen Ristin kyselyyn vastanneista ystävätoiminnan asiakkaista 70 prosenttia piti ystävätoimintaa itselleen tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vastaajista 67 prosenttia koki, että kohtaamiset vapaaehtoisen ystävän kanssa virkistävät mieltä ja ovat odotettuja.
– Kyselyn tulokset vahvistavat, että tavoitamme ystävätoiminnallamme yksinäisiä sekä muulla tavoin vaikeassa tilanteessa olevia, kuten oman terveytensä heikoksi kokevia. Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä ja yksinäisyyden lievittämisessä, Alaranta sanoo.
Lähes kolmannes vastaajista kokee vapaaehtoisen ystävän lisäävän turvallisuuden tunnetta. Lisäksi kolmannes vastaajista kertoo, että vapaaehtoisen ystävän ansiosta he ovat saaneet rohkeutta ja aktivoituneet muutenkin elämässään.
– Yksinäisyys on syventynyt ja laajentunut koskettamaan yhä useampaa. Ilman vapaaehtoisten tekemää työtä yksinäisten auttamiseksi tilanne olisi vielä huonompi. Vastuu yksinäisyyden vähentämisestä ei voi kuitenkaan levätä yksin vapaaehtoisten ja järjestöjen harteilla. Yksinäisyys on niin suuri yhteiskunnallinen ongelma, ettei se vähene, ellei sitä huomioida poliittisessa päätöksenteossa ja yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Suomen Punainen Risti arvioi ystävätoimintansa vaikuttavuutta sähköisellä kyselyllä. Ystävätoiminnan vaikuttavuuskyselyyn vastasi 437 ystävätoiminnan asiakasta ja se toteutettiin vuonna 2023. Lue koko raportti (pdf): Ystävätoiminnan vaikuttavuuden arviointiraportti 2023.pdf