Yhteisölähtöisen kotoutumisen hanke kasvatti kotoutujien toimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja

Tavoitteena oli tukea kotoutujia löytämään itselleen mielekkäitä yhteisöjä ja juurtumaan siten omalle paikkakunnalleen. Kotoutujien kanssa toimivat paikalliset yhteisökummit, jotka tunsivat hyvin paikkakunnan. 

Hankkeen aikana kertyneet yhteisölähtöisen toiminnan kokemukset olivat positiivisia. Paikalliset yhteisöt vahvistuivat ja niiden keskinäinen yhteistyö tiivistyi. Yhteisöt tulivat kotoutujille tutuiksi yhteisökummien ja muiden vapaaehtoisten tuella. Hankkeessa onnistuttiin lisäämään toiminnan tasaveroisuutta ja yhteistä suunnittelua kummien ja kotoutujien kanssa tasapuolisesti.

Yhteisölähtöisen kotoutumisen hanke lukuina 

• Hanke toteutui 14 paikkakunnalla
  • Paikallista, kotoutumista tukevaa, yhteisöjä vahvistavaa toimintaa toteutettiin ja kehitettiin kaikilla hankepaikkakunnilla.
  • Kotoutujille avautui uusia toimintamahdollisuuksia ja heidän sosiaaliset kontaktinsa lisääntyivät merkittävästi, erityisesti paikallisten kohtaamiskahviloiden ja muiden matalan kynnysten tilojen toimintojen avulla.
  • Merkittävä osa käynnistyneestä toiminnasta jatkuu paikkakunnilla Punaisen Ristin ja paikallisten verkostojen tuella.
• Toimintaan osallistui 414 kiintiöpakolaista
  • Kohderyhmän toiveiden ja ajatusten kuulemiseksi käynnistettiin Mitä kuuluu -keskustelut, joiden kautta saatiin tietoa kiintiöpakolaisten arjesta ja sen haasteista. Tiedon avulla verkostot osasivat muokata toimintaansa esitettyjen toiveiden suuntaan sekä kehittää perinteistä toimintaansa tasaveroisemmaksi.   
  • Mitä kuuluu -keskusteluista tehtyjen yhteenvetojen ja tehtyjen haastattelujen mukaan kotoutujat saivat uusia kontakteja ja ystäviä elämäänsä ja tutustuivat uuden paikkakunnan mahdollisuuksiin. Heidän osallisuuden kokemuksensa lisääntyi. Monet alkoivat itse toimia vapaaehtoistehtävissä esimerkiksi kohtaamiskahviloissa.  
• Yhteisökummeja oli toiminnassa 166 henkilöä
  • Yhteisökummit tarjosivat ohjausta yhteisöihin tutustumisessa ja auttoivat kotoutujia löytämään omia kiinnostuksen kohteitaan. Kummitoiminta jatkuu eri paikkakunnilla ja osittain sulautuu muuhun ohjattuun vapaaehtoistoimintaan.  
• Paikallisia sidosryhmiä osallistui hankkeen toimintaan lähes 200
  • Sidosryhmät olivat järjestöjä, seurakuntia, muita yhteisöjä ja viranomaisia.
  • Pilottihanke tuki paikallisten verkostojen yhteistyön kehittymistä muun muassa kotoutumistarjotin-työpajoissa. Se vahvisti ja rohkaisi ruohonjuuritason toiminnan käynnistämistä inklusiivisesti, yhteistyössä kotoutujien kanssa. Verkostojen toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen.  
• Juurrutusvaiheessa hankkeen reseptejä ja tuotoksia esiteltiin lähes 1700 kotoutumisen asiantuntijalle  

Hankkeen tuloksia 

• Yhteisölähtöisen kotoutumisen toiminta toi uusia, raikkaita lähestymistapoja kotoutujien kanssa toteutettavan vapaaehtoistoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen paikallisesti.
• Kotoutujien osallisuuden ja kuulumisen kokemukset lisääntyivät. Yhteisöihin ja toimintaan löytyi uusia reittejä.
• Kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyö sai siivet, toiminta monipuolistui ja verkostot oivalsivat yhteisen toiminnan hyödyt 
• Toimintaympäristön muutokset ja kansalaisyhteiskunnan resurssien pieneneminen lisäsivät huolia. Hankkeen kuluessa kasvoi ymmärrys, kuinka tärkeää kotoutumiselle ovat paikallinen, vastaanottava ja mukaan kutsuva ilmapiiri ja toiminta. 

Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen päätoteuttaja oli Suomen Punainen Risti. Mukana toteuttajina olivat Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen, Länsi-Suomen, Oulun ja Varsinais-Suomen piirit sekä Kirkkohallitus ja Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK. 

Pilottihankkeen toteuttamisaika oli 1.1.2023–31.12.2025. Lämmin kiitos kaikille osallistujille! Lue lisää toiminnasta täältä.

Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotti oli Amif-rahoitteinen hanke, joka sai osarahoitusta EU:n komissiolta. Kansalliseen rahoitukseen osallistui myös työ- ja elinkeinoministeriö.