Älä usko näihin kolmeen myyttiin yksinäisyydestä

Kuva: Aleksi Muraja

Yksinäisyys on Suomessa yleistä. Sitä ylläpitävät sitkeät harhaluulot, jotka on aika kitkeä.

– Joskus Elli puhui, miten hän kuolee tähän yksinäisyyteen, kertoo Punaisen Ristin vapaaehtoinen Marja Väänänen, 72.

Hän muistelee viime kevättä, kun korona sulki Suomen. Kuopiolainen Marja oli ollut 86-vuotiaan Elli Väänäsen vapaaehtoinen ystävä jo kuusi vuotta. He tapasivat säännöllisesti, ja Marja autteli arkiasioissa.

Maaliskuussa koronarajoitukset pakottivat vaihtamaan kuulumisia enää puhelimitse. Ellin jaksaminen valvotti Marjaa.

– Olin niin huolissani.

Elli ei ollut ainoa, joka koki yksinäisyyttä.

On aika kumota yleisimmät yksinäisyyteen liittyvät myytit ja jakaa keinot sen vähentämiseen kaikille.

Myytti 1. Vain harva kokee yksinäisyyttä

Yksinäisyys on Suomessa hyvin yleistä. Jo ennen koronaa joka viides suomalainen koki yksinäisyyttä ajoittain ja joka kymmenes jatkuvasti. Se on paljon, yhteensä 500 000 ihmistä.

Kyse on yksinäisyydestä, joka ei ole oma valinta. Siihen liittyy ahdistusta ja toisten ihmisten kaipuuta.

Yleisintä yksinäisyys on aikuisuuden molemmissa päissä. Nuoret kokevat yksinäisyyttä usein aloittaessaan uudet opinnot ja muuttaessaan yksin asumaan. Vanhuusiällä puolestaan lähipiiri vähenee.

Punaisen Ristin vapaaehtoinen ystävä Marja Väänänen käy kuopiolaisen Elli Väänäsen luona. He ulkoilevat ja käyvät muun muassa istuskelemassa läheisen kauppakeskuksen kahviossa.
Punaisen Ristin vapaaehtoinen ystävä Marja Väänänen käy kuopiolaisen Elli Väänäsen luona. He ulkoilevat ja käyvät muun muassa istuskelemassa läheisen kauppakeskuksen kahviossa. Kuva: Aleksi Muraja

Elli jäi leskeksi kymmenen vuotta sitten. Hänen poikansa asuu perheineen Helsingissä melkein 400 kilometrin päässä, joten mummolassa ei noin vain poiketa.

– Jouluna me näimme, mutta sitä ennen oli pitkä tauko, Elli kertoo.

Totuus on, että yksinäisyyttä voi kokea kuka tahansa. Niin lapset, nuoret, perheelliset, uraohjukset kuin sosiaalisen median supervaikuttajatkin.

Yksinäisyys harvoin näkyy päällepäin.

Jouluna me näimme, mutta sitä ennen oli pitkä tauko.
Elli Väänänen, 86

Totuus: Korona on pahentanut yksinäisyyttä

Tyypillisimmin yksinäisyyteen sysää jokin elämäntilanteen muutos, kuten muutto uudelle paikkakunnalle, harrastuksen loppuminen tai ero.

Korona aiheutti tuon elämänmuutoksen. Moni on joutunut tekemään kaikki työt tai opinnot etänä. Harrastukset ovat katkolla eikä ystäviäkään voi helposti nähdä.

Maaperä on yksinäisyyden kasvulle otollinen, kun päälle nakkaa vielä pohjoisen pimeän kaamoksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kokee yksinäisyyden tunteen kasvaneen korona-aikana. THL:n FinSote -tutkimuksessa haastateltiin 16 600 ihmistä syyskuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana.

Jo se, että huomioimme toiset ihmiset kadulla ja kaupassa, auttaa. Monelle yksi puhelinsoitto voi olla viikon kohokohta.
Maaret Alaranta

Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta näkee, että ahdistavilla kokemuksilla voi olla positiivisia seurauksia pitkällä aikavälillä.

– Nyt on ymmärretty, miltä eristys ja yksinäisyys tuntuu. Ehkä se havahduttaa ajattelemaan, mitä voisi itse tehdä asialle, Alaranta sanoo.

– Jo se, että huomioimme toiset ihmiset kadulla ja kaupassa, auttaa. Monelle yksi puhelinsoitto voi olla viikon kohokohta.

Myytti 2. Yksinäisyydestä ei ole suurta haittaa

Suomen johtaviin yksinäisyystutkijoihin kuuluva Niina Junttila on tuonut esiin sitä, että yksinäisyys näkyy aivoissa.

Yksinäiseksi itsensä kokeva kiinnittää sosiaalisissa tilanteissa herkemmin huomiota negatiivisiin asioihin. Positiiviset ja mielihyvää tuottavat asiat jäävät näin huomaamatta.

Tästä muodostuu helposti kierre, jossa sosiaalisia tilanteita välttelee, koska ne tuntuvat raskailta. Lopulta yksinäisyys altistaa masennukselle, unettomuudelle ja monille mielenterveyden häiriöille.

Ihminen kun tarvitsee toisia ihmisiä.

Kuka tahansa voi kokea yksinäisyyttä. Punaisen Ristin ystävätoiminta tarjoaa apua matalalla kynnyksellä.
Kuka tahansa voi kokea yksinäisyyttä. Punaisen Ristin ystävätoiminta tarjoaa apua matalalla kynnyksellä. Kuva: JOONAS BRANDT / SUOMEN PUNAINEN RIST

Totuus: Vaarallisempaa kuin tupakointi

Yksinäisyys on terveydelle haitallisempaa kuin tupakointi tai ylipaino. Se lisää stressihormonin eli kortisolin määrää kehossa, mikä rasittaa elimistöä ja altistaa pitkällä aikavälillä monille sairauksille.

Aivoissa yksinäisyys tuntuu sosiaalisena kipuna samoilla alueilla, missä fyysinenkin kipu tuntuu.

– Laskua yhteiskunnalle syntyy jo siitä, että yksinäiset käyvät enemmän lääkärissä, sanoo Maaret Alaranta.

Ei millään yhteiskunnalla ole varaa menettää viidennestä väestöstä yksinäisyydelle.
Maaret Alaranta

Etenkin pitkittynyt yksinäisyys heikentää terveyttä. Sen tähden Suomen on nyt syytä tarttua ongelmaan. Koronan aiheuttama yksinäisyys ei saa jäädä päälle.

– Ei millään yhteiskunnalla ole varaa menettää viidennestä väestöstä yksinäisyydelle, Alaranta sanoo.

Juuri tästä syystä Iso-Britannia nimitti muutama vuosi sitten yksinäisyysministerin.

Myytti 3. Yksinäisyydestä ei pidä puhua

Punaisen Ristin valmiusryhmän psykologi Nina Lyytinen on huomannut, että yksinäisyyteen voi liittyä voimakastakin häpeää.

– Monet kertovat, että on vaikeampaa sanoa olevansa yksinäinen kuin että on kuormittunut työstä tai jopa masentunut, Lyytinen kertoo.

Yksinäisyydestä puhuminen on tabu.

Häpeään vaikuttaa moni asia, kuten jokaisen oma kasvuympäristö ja suomalainen yksinpärjäämisen kulttuuri. Myös kiillotettu somemaailma voi aiheuttaa paineita ja häpeää siitä, jos oma elämä ei ole täynnä hauskoja asioita.

Lasten ja nuorten keskuudessa yksinäisyys on yleisempää vähävaraisissa perheissä. Yksi syy on, että mahdollisuudet harrastuksiin ovat niukemmat, jolloin ystävyyssuhteita jää solmimatta.

Lisäksi köyhyys aiheuttaa stressiä, joka vie voimia muulta.

Punaisen Ristin valmiusryhmän psykologi ja työterveyspsykologi Nina Lyytinen auttaa työssään myös yksinäisyyttä kokevia.
Punaisen Ristin valmiusryhmän psykologi ja työterveyspsykologi Nina Lyytinen auttaa työssään myös yksinäisyyttä kokevia. Kuva: Mikko Heiskala

Totuus: Yksinäisyyden kokemuksista kannattaa kertoa

Lyytinen sanoo nähneensä viime vuosina häpeän myytin säröilevän. Monet somevaikuttajat ovat ottaneet asiakseen puhua mielenterveydestä, kateudesta, masennuksesta ja kehokuvasta.

– He todella auttavat, Lyytinen kiittää.

Meidän tulisi puhua yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista paljon enemmän, jotta ihmiset ymmärtäisivät, etteivät he ole asian kanssa yksin.
Nina Lyytinen

– Nuoret aikuiset puhuvat näistä asioista nykyään enemmän. Samalla ammattiavun hakemisesta on tullut sallitumpaa.

Myös media on nostanut yksinäisyyttä esiin korona-aikana. Silti Lyytisen mielestä yksinäisyydestä puhutaan yllättävän vähän ottaen huomioon ongelman laajuuden.

– Meidän tulisi puhua yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista paljon enemmän, jotta ihmiset ymmärtäisivät, etteivät he ole asian kanssa yksin, Lyytinen sanoo.

Vertaistuki on tärkeää.

Lyytinen muistuttaa, että usein helpottaa jo se, että ikävän asian tunnistaa ja sen saa sanottua ääneen. Se on ensimmäinen askel ratkaisujen löytymiseen.

Apua kannattaa hakea. Ammattiavun lisäksi esimerkiksi Punaisen Ristin ystävätoiminta tarjoaa tukea yksinäisyyttä kokeville.

Sekä Marja Väänänen että Elli Väänänen saavat Punaisen Ristin ystävätoiminnasta iloa elämäänsä.
Sekä Marja Väänänen että Elli Väänänen saavat Punaisen Ristin ystävätoiminnasta iloa elämäänsä. Kuva: Aleksi Muraja

Vapaaehtoistoiminta jatkuu

Marja ja Elli tapaavat nykyisin vähintään kerran viikossa, koronaturvallisuus huomioiden.

Pehmeä tammikuun aurinko valaisee Ellin keittiön, kun ystävykset vaihtavat kuulumisia.

– Tässä me usein istumme ja puhumme. Jostain se jutun juuri vain alkaa, Marja kuvailee.

Vaikka ystävykset eivät ole koronaepidemian vuoksi voineet halata kohta vuoteen, katse ja kehon eleet kertovat lämmöstä. Ystävyys merkitsee Marjalle ja Ellille paljon.

– Ei tarvitse olla yksin, Elli sanoo.

Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoiset kohtaavat vuosittain noin 25 000 yksinäisyyttä kokevaa. Tue Punaisen Ristin työtä Suomessa.