Usein kysyttyä lahjoittamisesta

Reijo Hietanen
Kuvaaja: Reijo Hietanen

Onko sinulla kysyttävää Punaiselle Ristille lahjoittamisesta? Kokosimme tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia lahjoittamisesta, keräyksistä ja avun perillemenosta.

Jos et löydä etsimääsi tietoa tältä sivulta, ota yhteyttä Punaisen Ristin jäsen- ja lahjoittajapalveluun.
 
Soita 020 701 2192 (ma-pe klo 8.30-16), tai lähetä sähköpostia [email protected]. Autamme mielellämme.
 
Muutokset kuukausilahjoitukseen teet helposti tällä lomakkeella.
 

Mihin kohteisiin voin lahjoittaa

Voit tukea Punaisen Ristin työtä maailmalla tai Suomessa joko säännöllisesti tai kertaluontoisesti.

Katastrofirahastoon tehtyjen lahjoitusten avulla autetaan sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita. 

Kotimaan toimintaan lahjoittamalla tuet työtä turvallisemman arjen puolesta. Vapaaehtoisia koulutetaan tehtäviinsä jatkuvasti. Kymmenien tuhansien vapaaehtoisten verkostosta löytyy kuuntelija elämässään eksyneelle nuorelle, ystävä vanhukselle ja ensiaputaitoinen auttaja onnettomuuden uhrille.

Mikä on Nälkäpäivä-keräys

Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin keräys, joka järjestetään joka vuosi syyskuussa. Nälkäpäivän äiti oli pälkäneläinen vapaaehtoinen Mailis Korhonen, joka keksi idean ”kaikkien pälkäneläisten rahankeruutalkoista” vuonna 1980.
 
Tapahtuma laajeni nopeasti koko maahan, ja nykyisin se järjestetään lähes jokaisella Suomen paikkakunnalla.
 
Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen. Siksi varoja voidaan käyttää nopeasti siellä, missä avun tarve on suurin.
 
Ole sinäkin mukana Nälkäpäivässä – lahjoittajana tai lipaskerääjänä!
 

Mitä kohteita voin tukea kuukausilahjoittajana?

Kuukausilahjoittajana takaat avun jatkuvuuden. Säännöllisten lahjoitusten ansiosta avustustarvikkeet ja -työntekijät ovat valmiina heti, kun jotain sattuu Suomessa tai maailmalla. 

Kuukausilahjoittajana voit valita kohteeksi joko katastrofirahaston, kotimaan työn tai 50/50 -vaihtoehdon, jolloin lahjoituksesi jakautuu tasan kotimaan työn ja katastrofirahaston kesken.

Liity kuukausilahjoittajaksi >>

Millä tavoin voin tehdä kertalahjoituksen

Lahjoituksen teko on helppoa, ja voit lahjoittaa usealla eri maksutavalla. Helpointa on lahjoittaa netissä.

Alla on lueteltu muita lahjoitusvaihtoehtoja.

Tee tilisiirto katastrofirahastoon

Lahjoita Punaisen Ristin katastrofirahaston tilille OP FI52 5000 0120 4156 73, OKOYFIHH, viite: 5186. Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi tiettyyn tarkoitukseen, kirjoita viestiksi haluamasi lahjoituskohde

Katastrofirahaston muut IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:

  • Aktia FI18 4055 1110 0013 97, HELSFIHH
  • Danske Bank FI02 8000 1900 2250 05, DABAFIHH
  • Handelsbanken FI18 3131 3001 1990 25, HANDFIHH
  • Nordea FI06 2219 1800 0680 00, NDEAFIHH
  • S-Pankki FI91 3939 0012 3129 30, SBANFIHH
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22

Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168, FI-00141 Helsinki, Finland

Lahjoita tilisiirrolla kotimaan toimintaan

Lahjoita Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen tilille OP FI29 5000 0120 4156 99, OKOYFIHH, viite:5335.  Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi tiettyyn tarkoitukseen, kirjoita viestiksi haluamasi lahjoituskohde

Kotimaan toiminnan muut IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:

  • Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63, DABAFIHH
  • Nordea FI29 1572 3000 3727 30, NDEAFIHH

Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168, FI-00141 Helsinki, Finland

Kuinka lahjoitan puhelimitse?

Voit lahjoittaa helposti tekstiviestillä tai soittamalla lahjoituspuhelimeen. Lahjoitus veloittuu puhelinlaskultasi, ja operaattori tilittää lahjoituksen Punaiselle Ristille.Jos käytät MobilePayta, lahjoitus veloittuu pankkitilitäsi tai  luottokortiltasi. 

Lahjoita tekstarilla katastrofirahastoon

  • Lahjoita 10 €, lähetä tekstiviesti SPR10 numeroon 16499 (10 €)

  • Lahjoita 15 €, lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)

  • Lahjoita 20 €, lähetä tekstiviesti SPR20 numeroon 16499 (20 €)

Voit lopettaa tekstiviestilahjoittamisen ilmoittamalla siitä meille [email protected] tai lähettämällä tekstiviestin SULJE numeroon 16499.

Lahjoita tekstarilla kotimaan toimintaan

  • Lahjoita 15 €, lähetä tekstiviesti SPRLAHJA numeroon 16499

Soita lahjoituspuhelimeen

  • Lahjoita 20 € katastrofirahastoon,soita 0600 12220 (20,28 € + pvm/mpm)
  • Lahjoita 10 € katastrofirahastoon, soita 0600 12210 (10,01 € + pvm/mpm)
  • Lahjoita 10 € Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen, soita 0600 15590 (10,01 €/puh + pvm/mpm)

MobilePay lahjoitusnumerot

Punaisen Ristin lahjoitusnumerot ovat:
 
  • 10900 - lahjoitus katastrofirahastoon
  • 32232 - kotimaan toiminnan tuki

Lisäksi Nälkäpäivä-lahjoituksia kerätään myös numeroon 66866. Punaisen Ristin piireillä ja osastoilla on käytössä myös omia lahjoitusnumeroita, joiden lahjoitukset tilitetään katastrofirahastoon. 

Näet aina lahjoituksen vastaanottajan tiedot puhelimesi näytöllä ennen rahan lähettämistä. Tiedoissa lukee Punainen Risti, joko katastrofirahasto tai kotimaan toiminta, tai kyseisen lahjoitusnumeron omaava piiri / osasto.

Meneekö puhelinlahjoituksesta arvonlisävero?

Ei. Puhelinlahjoituksista ei mene arvonlisäveroa. Operaattoreiden teknisten syiden takia puhelinlaskussa saattaa kuitenkin näkyä alv myös lahjoituksen kohdalla.

Miten voin kerätä lahjoituksia Punaiselle Ristille netissä

Voit pyytää läheisiäsi muistamaan merkkipäiväsi ja osoittamaan esimerkiksi synttäri-, hää- tai valmistujaislahjasi Punaisen Ristin avustustyöhön, tai järjestää haastekeräyksen hyvän asian puolesta. Oma keräys on myös kaunis tapa kunnioittaa läheisen muistoa.

Perusta keräys Facebookissa

Voit perustaa  Facebookissa helposti oman syntymäpäivä- tai muun keräyksen ja kerätä lahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Facebook tilittää lahjoitukset lyhentämättömänä Punaiselle Ristille.

Perusta oma nettikeräys

Aloita oma keräys muutamassa minuutissa netissä. Valitse sinulle tärkeä kohde listalta. Saat jaettua tiedon keräyksestäsi kätevästi sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa tai vaikka WhatsAppia käyttäen.
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22

Mikä on katastrofirahasto

Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon tehtyjen lahjoitusten avulla autetaan sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita. Lahjoitusten ansiosta apua voidaan antaa katastrofirahastosta nopeasti ja tehokkaasti vuosittain kymmeniin maihin. Katastrofirahaston lahjoituksista noin 90 % saadaan yksityisiltä lahjoittajilta.
 
Hädän kohdatessa toimitamme katastrofialueelle avustustarvikkeita, esimerkiksi telttoja, huopia, puhdasta juomavettä tai kokonaisen kenttäsairaalan. Hätäavun jälkeen autamme jälleenrakennuksessa ja opetamme toimimaan onnettomuuden sattuessa. Katastrofirahaston avulla tuemme myös kehitysyhteistyöohjelmia ja taistelemme jatkuvasti sairauksia ja nälkää vastaan paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
 
Apu toimitetaan perille yhteistyössä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistyksen kanssa.
 

Kuinka iso osa lahjoituksesta päätyy avun saajalle

Jokaisesta katastrofirahastoon lahjoitetusta eurosta vähintään 80 senttiä menee avustuskohteeseen. Katastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla korkeintaan 20 prosenttia.
 

Mitä katastrofirahaston keräyskulut ovat

Keräyskulut koostuvat keräysvälineistä, lahjoittajahankinnasta, markkinoinnista, lahjoituskanavien kuluista (kuten pankkikulut ja teleoperaattorikulut), sekä varainhankintaa tekevien työntekijöiden palkkakustannuksista. 

Miten katastrofirahaston lahjoitusten käyttöä valvotaan

Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.

Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, jolloin kaikki alkuperäiset kuitit käydään läpi. Edellytämme myös ulkomaisilta kumppaneiltamme, eli Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä, vuosittaista tilintarkastusta. Joskus kumppaninamme on Punaisen Ristin kansainvälinen liitto tai komitea. Komitea auditoi jokaisen projektin, liitto puolestaan auditoi projektit pistokokeittain.

Koska toimimme lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on luonnollisesti oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää. Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, koulutamme partneria ja vaadimme parannuksia. Mikäli tilanne ei kehity, lopetamme yhteistyön tai emme aloita sitä lainkaan. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.

Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, esimerkiksi ECHO, käyvät heidän omat edustajansa lisäksi avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa, kaivot on rakennettu jne.
Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja joissain kohteissa pysyvästi, osassa kohteissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.

Avustustarvikkeiden perillemenoa eniten apua tarvitseville valvotaan myös tarkasti. Identifioimme eniten avun tarpeessa olevat ja usein jaamme heille voucherit, joita vastaan he voivat noutaa avustustarvikkeet jakelupisteestä. Joissain maissa olemme todenneet tarpeelliseksi jakaa voucherit perheen äidille, jotta perheen miehet eivät esimerkiksi möisi avustustarvikkeita eteenpäin. Teemme myös tarkastuskäyntejä varmistaaksemme, että avustustarvikkeet on noudettu ja ovat käytössä.

Kuinka suuri osa katastrofirahaston lahjoitusvaroista jää hallinnon pyörittämiseen Suomessa

Punaisen Ristin kiinteän henkilökunnan palkkoja ei makseta katastrofirahaston keräystuotoista muiden, kuin varainhankintaa työkseen tekevien osalta. Varoista voidaan maksaa katastrofialueella toimivan henkilöstön kuten lääkäreiden, terveydenhoitajien ja logistikkojen palkkakustannuksia. Suomessa toimivan kiinteän henkilökunnan – kuten hallintohenkilöstön – palkkoja rahoitetaan muun muassa jäsenmaksuilla ja SPR:n omien tuotteiden myyntituototoilla sekä ulkopuolisilla avustuksilla kuten STEA-avustukset tai eri ministeriöiltä saaduilla avustuksilla. 

Ulkomailla hallintokulujen perusteet vaihtelevat avun kohteesta ja rahoittajasta riippuen.

Katastrofiapua annettaessa hallintokuluja ei makseta lainkaan keräysvaroista, vaan ne rahoitetaan kokonaan ulkopuolisen rahoittajan toimesta. Hallintokulujen maksimisumma vaihtelee ja saa olla rahoittajasta riippuen 4-10 % rahoittajan osuudesta. Hallintokulut kattavat rahoituksen anomisen, toimeenpanon sekä raportoinnin.

Kehitysyhteistyössä rahoituksen rakenne on toisenlainen. Ulkopuoliseen rahoitukseen vaaditaan aina 15 % omavastuuosuus. Sekä ulkopuolinen rahoitus, että katastrofirahastosta käytetty omavastuuosuus muodostavat ”poolin”, josta korkeintaan 10 % saa mennä hallintokuluihin. Näin ollen voidaan laskea, että lahjoitusvaroista 1,5 % ja ulkopuolisen rahoittajan varoista 8,5 % käytetään hallintokuluihin.

Minkälaista katastrofirahaston apu on

Avustustyötä tehdään kymmenissä maissa vuosittain. Ulkomailla apu on avustustarvikkeita, henkilöapua tai esimerkiksi kokonainen kenttäsairaala.

Avustustarvikkeiden toimitus avustuskohteeseen on itse avustustyötä, eli se maksetaan itse tarvikkeiden ohella katastrofirahastosta. Samoin paikan päälle lähetettävä ammattihenkilöstö (esim. kirurgit ja sairaanhoitajat) saavat työstään palkkaa, joka maksetaan katastrofirahastosta.

Punaisen Ristin periaatteiden mukaan apua lähetetään vain sitä pyydettäessä, eli paikallinen Punainen Risti pyytää ammattihenkilökuntaa tai apua silloin, kuin sitä omassa maassa ei ole saatavilla. Avustustarvikkeet hankitaan aina myös mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman läheltä, jotta kustannukset voidaan minimoida.

 Avustuspäätökset tehdään (ja tarvikkeet ja esim. kuljetusvaihtoehdot kilpailutetaan) aina Suomen Punaisessa Ristissä ja avun perillemenoa valvotaan tarkasti. Avun toimittaa ruohonjuuritasolle aina paikallinen Punainen Risti tai Punainen Puolikuu ja sen työntekijät ja vapaaehtoiset. Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi mm. Ulkoministeriö ja ECHO (Euroopan Unioni). Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi olemassa ilman lahjoittajiamme.astosta

Millaista apua Suomessa rahoitetaan katastrofirahastosta

Suomessa apu on useimmiten henkistä tukea. Apua saavat myös monet esimerkiksi tulipalossa äkillisesti kotinsa menettäneet perheet. Tällöin apua (vaatteita ja elämiseen tarvittavia perustarvikkeita) voi saada 3 ensimmäisen päivän aikana.

Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu auttaa mm. kadonneiden etsinnöissä. Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun toimintaa tuetaan katastrofirahaston avulla. 

Miksi katastrofirahaston keräyskulut vaihtelevat vuosittain

Punaisen Ristin keräystuotto on hyvin riippuvainen siitä, mitkä katastrofit nousevat otsikoihin. Uutiskynnyksen ylittävien katastrofien sattuessa keräystuotto nousee, mutta kulut pysyvät pitkälti samana. Niinpä kuluprosentti voi olla hyvinkin matala niinä vuosina, jolloin keräystuotot ovat korkeat. 

Kuinka suuri osa avustustoiminnan työtunneista on palkkatyötä ja miltä osin nojataan vapaaehtoistyöhön

Kotimaan toiminnan suhteen palkkatyöläisten tehtävänä on tukea vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Esimerkkinä voisi olla esim. palkkatyöläinen, joka työkseen tekee vapaaehtoisille tukimateriaalia ja kouluttaa ensiapuvapaaehtoisia (tai heidän kouluttajiaan). Itse avustustyön tekevät vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esim. psykologin koulutusta vaativat tehtävät katastrofitilanteissa.

Kansainvälistä avustustoimintaa ei tehdä Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin, vaan kaikki suoraan kansainvälisen avustustoiminnan kanssa työtä tekevät ovat palkattuja työntekijöitä.
 
Avun kohdemaissa asia vaihtelee kovin paljon kohteesta ja tehtävästä työstä riippuen. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä jakautuu 50-50 %.

Avustusjakelussa suhde voi olla täysin päinvastainen. Tällöin esimerkiksi yksi kansallisen yhdistyksen palkattu työntekijä organisoi ja kontrolloi, ja 50 kokenutta vapaaehtoista hoitaa itse jakelun. Yhteisöperustaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa suhde voi olla jopa 1-99%. Silloin yksi palkkatyöläinen huolehtii kymmenistä vapaaehtoisista, jotka vaikkapa vievät terveystietoa eteenpäin yhteisöissään.

Muu rahoitus

Lahjoitusten lisäksi Suomen Punainen Risti saa tukea humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön mm. ulkoasiainministeriöltä ja Euroopan komissiolta. Lisäksi kotimaan toimintaa tukevat mm. STEA ja eri ministeriöt.

Minne vaatteita voi lahjoittaa

Kontti-kierrätystavaratalot eri puolilla Suomea, SPR-Kirppikset Länsi-Suomen alueella, ja Punaisen Ristin logistiikkakeskus Tampereen Kalkussa vastaanottavat vaatelahjoituksia sekä myytäväksi että avustuskohteisiin lähetettäväksi.
 
Myymälöistä haetaan myös hätäapua kotimaan katastrofeihin, esimerkiksi kotinsa tulipalossa menettäneille perheille. 
 
Tuo vaatteet paikan päälle aukioloaikoina, jätä lahjoituksesi Kontti-keräyslaatikoihin, tai lähetä ne suoraan logistiikkakeskukseen postin tai Matkahuollon välityksellä. Voit myös kysyä lähimmästä Punaisen Ristin piiritoimistosta mahdollisia yhteiskuljetuksia.
 

Kontti-kierrätystavaratalot

Kontti on Punaisen Ristin kierrätystavaratalo ja second hand -myymäläketju 12 paikkakunnalla.   
 
Konttien tuloksesta 2/3 ohjataan Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan tukemiseen Suomessa, ja 1/3 katastrofirahastoon, jonka varoilla autetaan äkillisissä kriiseissä ja onnettomuuksissa sekä Suomessa että maailmalla.
 

SPR-Kirppikset

SPR-Kirppikset ovat Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin omistama kirppismyymäläketju. 
 
Ketjun tuotto käytetään auttamis- ja vapaaehtoistoimintojen tukemiseen SPR:n Länsi-Suomen piirin alueella. 
 

Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus Tampereella

Osa Kontteihin ja SPR-Kirppiksille lahjoitetuista vaatteista toimitetaan Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen Tampereelle, ja sieltä avustuskohteisiin maailmalle.
 
Voit tuoda vaatteita Tampereen logistiikkakeskukseen mihin kellonaikaan tahansa. Ne voi jättää pääoven vieressä olevaan häkkiin. Pakkaa vaatteet muovipusseihin tai suojaa muuten hyvin, etteivät ne pääse kostumaan. Postin tai Matkahuollon kautta tehdyissä vaatelahjoituksissa lähettäjä maksaa rahdin. 
 
Punaisen Ristin logistiikkakeskuksen osoite ja puhelinnumero:
 
Kalkun kehätie 4
33330 Tampere
 
puh. 03 3142 1400
 

Mitä vaatteita ja tavaroita voin lahjoittaa

Likaiset ja rikkinäiset lahjoitustavarat aiheuttavat jätekustannuksia, jotka vähentävät avustustyöhön ohjattavan tuoton määrää. Tavara, jonka voisit antaa ystävällesi, kelpaa varmasti myös kierrätettäväksi. Konttien ja kirppisten henkilökunta neuvoo lahjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. 
 
 
Kansainväliseen apuun lähetettävät vaatteet ovat hyvälaatuisia, hyvin lajiteltuja ja pakattuja, joten ne on helppo jakaa vaikeissakin olosuhteissa.
 
 

Onko huonekaluille noutopalvelua

Konteilla ja SPR-Kirppiksillä on ilmainen noutopalvelu huonekaluille.
 
Varaa nouto lahjoitukselle etukäteen. Viime kädessä päätös lahjoituksen vastaanottamisesta tehdään noutohetkellä. Samassa yhteydessä voit lahjoittaa myös muuta tavaraa.
 

Oletko yritys tai yhteisö, tai haluat lahjoittaa isompia eriä tai erikoistuotteita? 

Ilmoita materiaali- tai palvelulahjoituksesta tällä lomakkeella. Otamme sinuun yhteyttä ja sovimme yhteistyön yksityiskohdista.