Sotarikos, vakava humanitaarisen oikeuden loukkaus

ICRC
Näiden sotavankien surmaaminen olisi sotarikos.
Kuvaaja: ICRC

Sotarikoksiksi katsotaan vakavimmat sodan oikeussääntöjen loukkaukset, joita ovat mm. Geneven sopimuksissa määritellyt törkeät rikokset.

Mikä on sotarikos?

Sotarikoksiksi katsotaan esimerkiksi siviilihenkilöiden tai sotavankien tahallinen surmaaminen, kidutus tai epäinhimillinen kohtelu ja biologiset kokeilut. Myös mm. tahallinen hyökkäys siviiliväestöä kohtaan ja kansainvälisen suojamerkin petollinen käyttö ovat sotarikoksia. Yksittäinenkin teko voi olla sotarikos.

Sotarikoksiin voi syyllistyä myös valtion sisäisissä sodissa. Sotarikokset määritellään useissa sotarikostuomioistuimien peruskirjoissa sekä monien maiden kansallisissa lainsäädännössä. Suomessa sotarikos määritellään rikoslain 11 luvun 5 pykälässä.

Joukkotuhonta ja rikos ihmisyyttä vastaan

Tilanteissa, joissa syyllistytään sotarikoksiin, syyllistytään monesti vielä vakavampiin tekoihin. Erityisen vakavina kansainvälisinä rikoksina pidetään joukkotuhontaa sekä rikosta ihmisyyttä vastaan.

Käytännössä joukkotuhonta ja rikos ihmisyyttä vastaan koostuvat sotarikoksiksi katsottavista teoista, mutta tekojen suunnitelmallisuudesta ja päämääristä johtuen teoilla on omat rikosnimikkeensä. Joukkotuhontaan ja rikokseen ihmisyyttä vastaan voidaan syyllistyä myös rauhan aikana, toisin kun sotarikoksiin.

Joukkotuhonta eli kansanmurha

Joukkotuhonta tarkoittaa mitä tahansa seuraavista teoista, joiden tarkoituksena on kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen joko kokonaan tai osittain:

  • ryhmän jäsenten surmaaminen
  • vaikean ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen ryhmän jäsenille
  • tahallinen sellaisten elinehtojen asettaminen ryhmälle, joiden tarkoituksena on sen fyysinen hävittäminen kokonaan tai osittain
  • ryhtyminen sellaisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on syntyvyyden ehkäiseminen ryhmän keskuudessa
  • lasten siirtäminen pakolla ryhmästä toiseen.

Rikos ihmisyyttä vastaan

Rikos ihmisyyttä vastaan tarkoittaa mitä tahansa seuraavista teoista, kun se tehdään osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä:

  • murha
  • tuhoaminen
  • orjuuttaminen
  • väestön karkottaminen
  • vangitseminen
  • kidutus
  • raiskaus
  • vaino poliittisen mielipiteen, rodun tai uskonnon perusteella
  • muu epäinhimillinen teko.

Sotarikoksista tuomitseminen

Vakaviin rikoksiin syyllistyneet eli sotarikolliset on aina ja kaikkialla asetettava syytteeseen. Valtioilla on velvollisuus tehdä se joko itse tai luovuttaa epäilty toiseen maahan tuomittavaksi.

Toisin kuin rikosoikeudessa yleensä, kaikki valtiot ovat velvoitettuja etsimään ja tuomitsemaan sotarikolliset riippumatta heidän kansallisuudestaan tai paikasta, missä rikos tehtiin. Tällä ns. universaalisuusperiaatteella varmistetaan, että vakavat rikokset voidaan torjua.

Sotarikosoikeudenkäyntejä voivat järjestää joko eri valtioiden kansalliset tuomioistuimet tai kansainvälinen viranomainen. Esimerkiksi entisen Jugoslavian tai Ruandan kansainvälisen sotarikostuomioistuimen tarkoituksena on saada oikeuteen henkilöt, joita syytetetään noissa maissa selkkausten aikana tehdyistä sotarikoksista. Lisäksi Haagissa toimii kansainvälinen sotarikostuomioistuin, jossa voidaan syyttää sen perustamisen (1.7.2002) jälkeen tehdyistä sotarikoksista.

Kaikilla näillä tuomioistuimilla on toimivalta tuomita myös joukkotuhonnasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.