Kolme henkilöä asettelee punaisen ristin suojamerkkiä rakennuksen katolle auringonpaisteessa.

Punainen risti – tunnus, joka suojaa

Kuva: Suomen Punainen Risti

Punainen risti valkoisella pohjalla on kansainvälinen suojamerkki, joka turvaa sodassa lääkintähuoltoa ja Punaisen Ristin avustustyötä.

Punainen risti ja punainen puolikuu ovat myös kansainvälisen Punaisen Ristin ja sen kansallisten yhdistysten järjestötunnuksia. Siksi Suomen Punainen Risti voi tietyin rajoituksin käyttää tunnusta toiminnassaan.

Punaisella ristillä, punaisella puolikuulla tai punaisella kristallilla merkittyjä rakennuksia, kulkuneuvoja ja henkilöitä on kaikissa olosuhteissa suojeltava ja kunnioitettava.

Punainen risti ei siis ole ensiavun tai sairaanhoidon tunnus, jota kuka tahansa voisi vapaasti käyttää. Tunnuksen käyttö on rauhankin aikana tarkoin säädettyä, ja merkin väärinkäyttö on rikos.

Mikä on suojamerkki?

Harva tietää, että punaisen ristin erityinen tehtävä on suojella sodissa ja selkkauksissa lääkintätyötä. Punainen risti suojaa konfliktitilanteissa valtuutettuja avustustyöntekijöitä, lääkintälaitoksia ja -kuljetuksia, niiden henkilökuntaa ja potilaita. Se suojaa myös kansainvälisen Punaisen Ristin avustustyötä.

Joissain maissa käytetään punaisen ristin sijasta punaista puolikuuta. Kolmatta suojamerkkiä, punaista kristallia, voidaan käyttää tilanteissa ja maissa, joissa kahden muun tunnuksen käyttö olisi ongelmallista uskontoon tai politiikkaan liittyvien mielikuvien vuoksi.

Punaisella ristillä, punaisella puolikuulla tai punaisella kristallilla merkittyjä rakennuksia, kulkuneuvoja ja henkilöitä on kaikissa olosuhteissa suojeltava ja kunnioitettava. Merkin suojassa ei saa harjoittaa minkäänlaista sotilaallista toimintaa.

Ihmisiä jonossa pakolaisleirilla Punaisen Ristin tunnuksin varustettujen telttojen keskellä.
Punainen risti, punainen puolikuu ja punainen kristalli suojaavat konfliktitilanteissa valtuutettuja avustustyöntekijöitä sekä lääkintälaitoksia ja -kuljetuksia. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea voi käyttää suojamerkkiä sekä sodan että rauhan aikana. Kuva: Mathias Depardon / ICRC

Kuka saa käyttää punainen risti -suojamerkkiä?

Punaisen ristin käytöstä on säädetty yksityiskohtaisesti sodan oikeussäännöissä eli Geneven sopimuksissa ja niihin sitoutuneiden valtioiden omassa lainsäädännössä. Suomi on sitoutunut Geneven sopimuksiin: punainen risti -suojamerkki on maassamme siten valtion omaisuutta ja puolustusvoimien lääkintähuollon tunnus.

Geneven sopimukset syntyivät aikanaan sodan uhreja auttamaan perustetun Punaisen Ristin aloitteesta. Siksi myös kansainvälisellä Punaisella Ristillä on – sopimuksiin sitoutuneiden valtioiden ohella – oikeus käyttää suojamerkkiä kaikissa oloissa.

Sodassa ja selkkauksessa punainen risti -suojamerkkiä voivat käyttää:

• Asevoimien lääkintähuolto
• Punaisen Ristin kansainvälinen komitea
• Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto
• Viranomaisten alaisina ja valtuuttamina toimivat lääkintähenkilöt, kulkuneuvot ja sairaalat.

Rauhan aikana suojamerkkiä voivat käyttää:

• Asevoimien lääkintähuolto
• Punaisen Ristin kansainvälinen komitea
• Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto.

Suomessa myös maksuttomat ambulanssit ja ensiapuasemat voivat rauhan aikana saada erityisluvan käyttää punaista ristiä. Luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Suomen Punaisen Ristin suostumuksella.

Punainen Risti voi käyttää tunnusta toiminnassaan

Punainen Risti -järjestö ei ”omista” suojamerkkiä, vaikka saakin tietyin rajoituksin käyttää sitä toiminnassaan. Punaisen Ristin maailmanliikkeellä on suojamerkin syntyhistorian vuoksi oikeus käyttää sitä myös toimintansa merkitsemiseen.

Suomen Punainen Risti on osa maailmanliikettä ja voi siten käyttää punaista ristiä toiminnassaan, mutta ei miten vain. Tällöin risti on suhteellisen pieni ja sen yhteydessä lukee yleensä järjestön nimi. Punainen Risti voi käyttää punaista ristiä ilman järjestön nimeä esimerkiksi virallisessa lipussaan, viirissään ja rintamerkissään.

Muilla ei ole oikeutta käyttää punaista ristiä

Suomessa punaisen ristin käyttöä säätelee rauhan aikana vuodelta 1979 oleva laki eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä.

Punaista ristiä ei saa luvatta käyttää esimerkiksi mainonnassa, lääkepakkauksissa, apteekeissa eikä muussa markkinoinnissa, leluissa tai viihteessä. Myös punaista ristiä muistuttavan tunnuksen käyttö on kielletty. Kielto koskee niin yksityisiä henkilöitä, järjestöjä ja yrityksiä kuin viranomaisiakin.

Valtio valvoo punaisen ristin käyttöä. Suomen Punainen Risti avustaa siitä tekemällä merkin käyttöä tunnetuksi ja puuttumalla väärinkäytöksiin.

Jos näet, että punaista ristiä käytetään väärin, ota kuva ja lähetä se osoitteeseen info(at)punainenristi.fi. Kiitos, kun välität.

Lue lisää: 
Punaisen Ristin merkkiesite (pdf)

YouTube-upotuksen esikatselukuva
Maailma on täynnä symboleja, mutta mitä tarkoittavat punainen risti, punainen puolikuu ja punainen kristalli? Videolta selviää myös, miksi merkkien kunnioittaminen on erityisen tärkeää. Video: Suomen Punainen Risti
Humanitaarinen oikeus
Humanitaarinen oikeus
Punaisen Ristin toimintaa ohjaa seitsemän periaatetta
Punaisen Ristin toimintaa ohjaa seitsemän periaatetta
Punaisen Ristin toimintaohjeet
Punaisen Ristin toimintaohjeet