Liisa Tupitsan mukaan vanhojen ihmisten yksinäisyys on silmiinpistävää

Paula Paukku
Kuvaaja: Paula Paukku

Kun Liisa Tupitsa siirtyi eläkkeelle vuonna 2001, kysyi hän heti ensimmäisenä itseltään, mitä sitä nyt alkaisi harrastaa.

Tupitsa on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän toimi 15 vuotta sairaanhoitajana ennen kuin siirtyi perheyritykseen.

– Punainen Risti oli minulle luonnollinen paikka mennä, koska minulla oli pari ystävää, jotka olivat SPR:n toiminnassa mukana, ja he innostivat minut myös liittymään mukaan. Järjestö oli minulle myös tuttu jo lapsuudesta asti. 2001 päätin liittyä Punaisen Ristin Lounais-Espoon osastoon, Tupitsa muistelee.

Heti ensimmäisenä Tupitsa otti kaiken hyödyn irti Punaisen Ristin kattavasta kurssivalikoimasta.

– Kävin kaikki ensiapukurssit ja päivystyspalvelukoulutuksen sekä ystävätoiminnan peruskurssin. Toimin aktiivisena ensiapupäivystäjänä erilaisissa tilaisuuksissa pääkaupunkiseudulla, muun muassa Helsingin Messukeskuksessa ja Vermossa sekä osallistuin etsintöihin pelastuspalvelutyön kautta.

Kymmenisen vuotta Tupitsa päivysti viikoittain ja osallistui ensiapuryhmän toimintaan kerran viikossa sekä kaikkeen muuhun ensiapuryhmän oheistoimintaan, kuten koulujen ensiaputuntien vetämiseen. Vuonna 2010 Tupitsa alkoi parin muun Lounais-Espoon vapaaehtoisen kanssa suunnitella terveyspisteen aloittamista, eikä aikaakaan, kun Kivenlahdessa oli kahden sairaanhoitajan ja yhden vastuuvetäjän ylläpitämä terveyspiste.

Verenpaineen mittauksesta ystävän etsintään

– Yksi silmäänpistävimmistä ongelmista on vanhusten yksinäisyys, Tupitsa kertoo.

– Ihmisillä on matala kynnys tulla tänne mittauttamaan verenpaine ja verensokeri. Siitä sitten selviää useimmiten, että verenpaineen mittaus on väline johonkin muuhun. Kun kyselee miten asiakas on voinut ja miten hän on hoitanut itseään, vähän ajan päästä tulee yksinäisyys esille.

Parhaimmassa tapauksessa terveyspisteen teemailloista tai päivävastaanotolta löytyy kahvi- tai kävelyseuraa. Jos ei, niin Tupitsa voi myös auttaa asiakasta keksimään jotain mukavaa ryhmätoimintaa alueelta tai soittaa asiakkaan kanssa yhdessä ystävätoiminnan puhelimeen ja löytää sitä kautta seuraa alueelta.

– Haluamme, että ihmisillä on mahdollisimman matala kynnys tulla pyytämään täältä apua. Monilla yksinäisillä vanhuksilla ei ole käsitystä omasta terveydentilastaan. Saattaa olla huono olo ja väsymystä, mutta ongelmat eivät tunnu vielä niin vakavilta, että voisi terveyskeskukseen mennä. Silloin me annamme terveysneuvontaa ja ohjaamme mahdollisesti eteenpäin, Tupitsa selittää.

 Turvallista keskusteluseuraa

Lounais-Espoon osaston terveyspiste Kivenlahdessa on yksi Punaisen Ristin 53 terveyspisteestä, joita löytyy ympäri Suomea. Liisa Tupitsan osasto järjestää kerran kuussa teemailtoja, joiden aiheina ovat laidasta laitaan terveyteen liittyvät asiat, kuten: painonhallinta, allergiat, henkinen hyvinvointi ja jaksaminen, muisti, positiivisuus, miesten ja naisten vaihdevuodet tai vaikka jalkojen tai selän hyvinvointi. Teemailtoihin tulee illan teeman ammattilainen pitämään esityksen ja vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin sekä neuvomaan, mistä saisi mahdollista apua.

– Teemailtoihin tulee aina vähintään myös yksi ystävätoiminnan vapaaehtoinen keittämään kahvia, jotta me voimme keskittyä keskustelemaan asiakkaiden kanssa. Tarkoitus on luoda lämmin ja kodikas ilmapiiri, missä jokainen kokisi olonsa turvalliseksi, Tupitsa selittää.

Tupitsa järjestää kollegoineen päivävastaanottoja kerran kuussa Espoon kaupungin asukastila Kivenkolossa, kun kaupungin vapaaehtoisten järjestämä Kaverikammari kokoontuu. Siellä asiakkaat voivat keskustella luottamuksellisesti terveyteensä liittyvistä asioista ja mitata verenpaineen, verensokerin ja painon.

– Moni yksinäinen vanhus on muuttanut kerrostaloalueelle omakotitalosta, kun ei ole voinut enää sitä hoitaa. Asiakas ei välttämättä tunne ketään seudulta eikä myöskään tiedä palveluista, joita seudulla on, kuten esimerkiksi liikunnallisten ryhmien kokoontumisista.

– Joka syksy teemailtoihin on tullut Espoon kaupungin liikunnanohjaaja kertomaan senioreille suunnatusta ilmaisesta syksyn ja talven liikuntatarjonnasta, Tupitsa vinkkaa.

Toisten auttamisesta iloa

– Terveyspisteet ovat todella tarpeellisia ja niihin tarvitaan koko ajan lisää terveydenhuollon ihmisiä. Tämä sopii hyvin vaikka eläkkeelle jäävälle sairaanhoitajalle harrastukseksi, eikä vie paljoa aikaa. Terveyspisteen vapaaehtoisena voi käyttää aikaa kerran kaksi kuussa muutaman tunnin, ja kaiken lisäksi käyttää omia ammatillisia taitoja hyväkseen, Tupitsa hehkuttaa.

Yli 12 vuotta aktiivisena Punaisen Ristin vapaaehtoisena toimineelle Liisa Tupitsalle vapaaehtoisuus on ollut antoisaa aikaa ja tuonut aktiivisuutta ja haasteita elämään.

– Minulle tämä on antanut iloa, kun voin käyttää omaa osaamistani auttamaan toista ihmistä. Terveyspisteen ryhmä on myös niin iloinen ja innostava, että on kiva tavata heitä ja suunnitella asioita yhdessä, Tupitsa hymyilee.

Suomen Punainen Risti on nimennyt vuoden 2013 senioreiden vuodeksi. Sen kunniaksi esittelemme joka kuukausi yhden kokeneen ja Punaiselle Ristille omistautuneen vapaaehtoisen.

 

Tule sinäkin mukaan Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi.