Rasisminvastainen viikko Tampereella huipentui Yhdenvertaisuusmarssiin

Altti Näsi
Altti Näsi
Altti Näsi
Altti Näsi
Altti Näsi
Altti Näsi
Altti Näsi

Punaisen Ristin Hämeen piirissä vietettiin aktiivista rasisminvastaista viikkoa 16.-22.3. Tampereella viikko huipentui perjantaina paneelikeskusteluun sekä lauantaina Yhdenvertaisuusmarssiin.

Rasisminvastaisen viikon perjantaina Tampereella Elokuvateatteri Niagarassa järjestetyssä paneelissa oli mukana merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia; elokuvaohjaaja Dome Karukoski, Aspa -säätiön suunnittelija Milla Ilonen, Tampereen kaupunginvaltuutettu Olli-Poika Parviainen, Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen sekä paneelin juontaja toimittaja Maryan Abdulkarim, joka tituleerasi itsensä mustaksi feministiksi. Yleisöä paikalla oli hieman toista sataa.

Tunnustus yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Tilaisuudessa luovutettiin Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustus Postimuseon johtaja Kimmo Antilalle. Yhdenvertaisuuslain hengen mukaisesti Punaisen Ristin Hämeen piiri katsoi, että tämän vuoden Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen saaja on uskaltanut toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi kontekstista riippumatta ja jopa perinteisiä raja-aitoja rikkomalla. Yhdenvertaisuustoiminnan ytimenähän on kaikkien ihmisryhmien tasavertainen tarkastelu.

Tunnustuksen myöntämisen yhtenä valintaperusteena pidettiin sitä, kuinka ihmisten monimuotoisuus on näkynyt tunnustuksen saaman organisaation toiminnassa. Postimuseon Tom of Finland -näyttelyn keskiössä onkin vahvasti henkilö, teosten tekijä, Touko Laaksonen. Postimuseo on toiminnallaan rohkeasti ja monipuolisesti tuonut esiin yhteiskuntamme vähemmistöjä koskevia kysymyksiä sekä ilmiöitä.

Vapriikissa esillä olevan Salaisuuksin suljettu – kirjeiden Tom of Finland -näyttelyn avulla Postimuseo on avannut ihmisen elämän monimuotoisuutta ja viestinnällään edistänyt yhdenvertaisuuskysymysten esiin nostamista sekä osallistunut yhdenvertaisuutta käsittelevään keskusteluun.

Ihmisten kategorisointi ihmetyttää

Dome Karukosken läsnäolo tilaisuudessa oli merkittävä asia, sillä paneelin jälkeen esitettiin hänen ohjaamansa Leijonasydän –elokuva. Karukoski avasikin yleisölle tarinankerronnan historiaa ja sitä, miten elokuvissa pelkistetty hyvä – paha –asetelma varmasti lisää ihmisten yksinkertaista kategorisointia. Esimerkiksi amerikkalaisissa toimintaelokuvissa on usein selkeä vihollinen, joka edustaa tiettyä maanosaa, etnistä taustaa tai vaikka ihonväriä. Tällainen asetelma vahvistaa stereotypioita ja vastakkainasettelua.

Aspa -säätiön suunnittelija Milla Ilonen jatkoi samaa aihetta kuvailemalla puheenvuorossaan, miten välillä on ollut ihmeellistä seurata pakonomaista tarvetta kategorisoida ihmisiä. Hän mainitsikin, että jokainen voi miettiä omalla kohdallaan, mihin kategorioihin itse kuuluu tai joutuu.

Ilonen pohti myös missä vaiheessa kasvua ihmisille tulee tarve lokeroida muita. Ilonen arvioi, että mikäli esimerkiksi vammaiset kävisivät alusta asti päiväkodeissa ja kouluissa ei-vammaisten kanssa, voisi kategorisoinnin tarve olla pienempi myöhemmin elämässä. Ihmisten erityistarpeista, ulkonäöstä tai taustoista ei välttämättä tehtäisi niin isoa numeroa.

Yhdessä yhdenvertaisuuden puolesta

Tampereen kaupunginvaltuutettu Olli-Poika Parviainen näki kulttuurin merkityksen vähintään yhtä tärkeänä rasismia vähentävänä tekijänä kuin poliittiset ratkaisut.

- Vaikuttaminen kulttuurin avulla avaa uusia näkökulmia usein paremmin kuin lainsäädäntö. Toki molempia tarvitaan, Parviainen arvioi.

Pirkanmaan Setan toiminnanjohtaja Mikko Väisänen puolestaan pohti henkilökohtaisella tasolla sen tärkeyttä, että ihminen pystyy turvallisin mielin määrittelemään oman identiteettinsä: Millainen ihminen minä olen? Eri asia on se, tarvitseeko omaa identiteettiä jakaa muiden kanssa. Muiden ihmisten asenteiden pelko onkin myrkkyä yhdenvertaisuusajattelulle.

Paneelin juontaja Maryan Abdulkarim kiinnitti huomiota varsinkin lähihistorian tapahtumiin ja kyseli napakasti paneeliin osallistuneilta siitä, kuinka syrjintää voitaisiin yhteiskunnassa vähentää. Punaisen Ristin monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Anu-Rohima Mylläri vastasi, että yksi tapa vähentää syrjintää on osallistua seuraavan päivän yhdenvertaisuusmarssille.

Lauantaina moni edellisen illan keskustelijoista olikin teeman viitoittamana löytänyt tiensä myös Tampereen Hämeenkadun marssille, jossa osallistujia oli reilusti yli kolmesataa. Punaisen Ristin lisäksi edustettuina oli myös monia muita järjestöjä, esimerkiksi Amnesty, Pirkanmaan SETA ry, Sirkusrakkauspumpum ry, Vasemmistoliitto, Vihreät, Nuorisokahvila Uniikki ja Didar - hanke. Marssi kulki Rhythms of Resistancen rummuttajien johtamana Hämeenkadun päästä päähän.

teksti Altti Näsi