EU:n ja Turkin välinen siirtolaissopimus: Ei empatiaa, ei inhimillisyyttä

Mirva Helenius / Suomen Punainen Risti
Kreikassa tuhannet ihmiset ovat jumissa odottamassa pääsyä eteenpäin. Olot epävirallisilla pakolaisleireillä ovat usein epäinhimilliset.
Kuvaaja: Mirva Helenius / Suomen Punainen Risti

Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset ovat huolissaan EU:n ja Turkin solmiman sopimuksen humanitaarisista vaikutuksista. Muuttoliikkeen estäminen ei ratkaise humanitaarista kriisiä vaan luo vain uuden kriisin, yhteensä 22 yhdistystä toteaa kannanotossaan.

Me Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset olemme erittäin huolissamme EU:n ja Turkin hiljattain solmiman, Eurooppaan kohdistuvaa maahanmuuttoa rajoittavan sopimuksen humanitaarisista vaikutuksista. Nämä vaikutukset alkavat vähitellen näkyä. Pelkäämme, että sopimuksen soveltaminen saattaa heikentää kansainvälistä ja eurooppalaista pakolais- ja ihmisoikeuslainsäädäntöä. Korostamme, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden humanitaarista kriisiä koskevien toimien tulee olla kansainvälisten velvoitteiden mukaisia.

Näihin velvoitteisiin sisältyy etenkin velvollisuus kunnioittaa kaikkien turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvapaikkaa ja saada osakseen oikeudenmukainen ja tehokas turvapaikkamenettely. Niihin kuuluu myös velvollisuus suojella turvapaikanhakijoita kaikissa olosuhteissa palautuksilta lähtömaahan, mukaan lukien ketjupalautuksilta.

Poliittisen kaupankäynnin, taloudellisten järjestelyjen ja rajojensulkemisyritysten takana on kymmenientuhansien haavoittuvaisten ihmisten – miesten, naisten, isien, äitien ja lasten – ahdinko, ja nämä ihmiset vaarantavat päivittäin henkensä hakeakseen turvaa Euroopasta. Näkemyksemme on, että EU:n ja Turkin välinen sopimus heijastaa empatian ja inhimillisyyden puutetta, ja siinä sivuutetaan se todellinen epätoivo, joka ajaa ihmiset lähtemään näille vaarallisille matkoille.

Kokemuksemme mukaan pelottelupolitiikka ja rajojen sulkeminen eivät juurikaan paranna haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta. Sen sijaan summittaiset rajatarkastukset ja luvattoman muuttoliikkeen kriminalisointi usein altistavat kaikkein hädänalaisimmat ihmiset, etenkin naiset ja lapset, entistä suuremmille vaaroille kuten perheistään erottamiselle, seksuaaliselle hyväksikäytölle, ihmiskaupalle, väkivallalle ja kuolemalle. Kuten olemme monesti nähneet, aina kun yksi raja suljetaan, uusia reittejä ilmestyy nopeasti.

Tilanne Kreikassa

Kreikkaan on syntynyt vakava humanitaarinen hätätila. Tämä on eurooppalainen kriisi, jossa vaaditaan Euroopan valtioilta konkreettisia ja aitoja solidaarisuuden osoituksia. Kreikan tai Turkin ei voida odottaa pystyvän yksin huolehtimaan kaikista alueilleen saapuvista siirtolaisista ja pakolaisista. Vaikka EU on pyrkinyt estämään muuttovirtoja Kreikkaan, sen saarille saapuu noin tuhat hädänalaista ihmistä päivittäin. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan pelkästään vuonna 2016 meriteitse saapuvia ihmisiä on maaliskuun 28. päivään mennessä rekisteröity jo 164 338. Noin 45 000 ihmisen arvioidaan jääneen Kreikkaan ala-arvoisiin olosuhteisiin.

Kuten Kreikan Punaisen Ristin työntekijät sekä Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten Kreikan humanitaarista tilannetta parantamaan lähettämät työntekijät ovat nähneet, ihmiset ovat nukkuneet teltoissa kylmissä olosuhteissa ja ilman varmuutta sanitaatiosta, ruoasta, perustarvikkeista, terveydenhuollosta ja koulutuksesta. EU:n ja Turkin välisen sopimuksen myötä tuhansia ihmisiä on siirretty Kreikan saarilta mantereelle, mikä on synnyttänyt suurta sekaannusta ja paniikkia. Siirto tulee todennäköisesti vain pahentamaan mantereella olevien siirtolaisten ja pakolaisten jo ennestään epävarmoja humanitaarisia olosuhteita.

Kreikassa ja Turkissa olevien siirtolaisten turvallisuuden ja ihmisarvon mukaisten elinolosuhteiden ylläpitäminen vaatii kaikilta EU:n jäsenvaltioilta valtavia yhteistoimia. Pelkkä muuttoliikkeen estäminen ei ratkaise tätä humanitaarista kriisiä – se vain luo uuden kriisin. Meidän tulee muistaa, että kyse on ratkaisemattomien konfliktien sekä äärimmäisen köyhyyden aiheuttamista laajemmista seurauksista, jotka vaativat poliittisia ratkaisuja.

Toimet hädänalaisten auttamiseksi

Samalla kun Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset auttavat ja suojelevat hädänalaisia siirtolaisia näiden matkalla, EU:n jäsenvaltioiden täytyy yhdessä tarttua velvollisuuksiinsa ja löytää kestäviä ja inhimillisempiä ratkaisuja.

Arvostamme EU:n jäsenvaltioiden sitoumusta lisätä ponnisteluja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi. Nykyisen tilanteen mittasuhteet huomioon ottaen sitoumusten tulee olla kattavampia, ja ne tulee panna käytäntöön viipymättä yhdessä muiden suojelujärjestelmien kanssa, kuten humanitaarisen viisumin käyttö sekä perheenyhdistäminen. Kokemuksemme mukaan yli 40 prosenttia Kreikan saarille saapuvista siirtolaisista ja pakolaisista pyrkii muissa EU:n jäsenvaltioissa jo oleskelevien perheenjäsentensä luokse. On tärkeää, että toteutettavat toimenpiteet eivät heikennä muista maista kuten Afganistanista, Irakista ja Eritreasta saapuvien pakolaisten asemaa. Myös he joutuvat tekemään vaarallisia merenylityksiä Eurooppaan saadakseen kansainvälistä suojelua.

Me Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset tiedostamme haasteet, joita nykyinen siirtolaistilanne aiheuttaa EU-maiden hallituksille. Olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että EU:n jäsenvaltioiden sekä EU:ssa toimivien Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten tulee toimia yhdessä. Odotamme hallituksiltamme enemmän ja olemme valmiina antamaan tukemme.

Kehotamme EU:ta:

  • Tarjoamaan kaikille siirtolaisille kotimaasta tai asemasta riippumatta humanitaarista apua ja suojelua läpi koko muuttoreitin, myös rajoilla ja keskittymissä.
  • Varmistamaan, että Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansalliset yhdistykset tavoittavat tehokkaasti kaikki siirtolaiset näiden laillisesta asemasta huolimatta voidakseen antaa humanitaarista apua ja suojelua ilman sanktioita.
  • Varmistamaan, että kaikilla turvapaikanhakijoilla on oikeus hakea pakolaisasemaa ja saada suojelua pakolaisten oikeudellista asemaa koskevan YK:n yleissopimuksen sekä sovellettavan EU-lainsäädännön mukaisesti. Kaikkien turvapaikanhakijoiden tulee saada oikeusapua ja jokaisella tulee olla oikeus hakemuksensa yksilölliseen arviointiin.
  • Luomaan uusia mahdollisuuksia turvallisille ja laillisille reiteille Eurooppaan, myös uudelleensijoituksen, humanitaaristen viisumien ja perheenyhdistämistoimien kautta. Sota ja katastrofit erottavat usein perheenjäseniä toisistaan, jolloin lapset ja vanhukset jäävät jälkeen. Kansainvälisen ja EU-lainsäädännön mukaisesti EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus tarjota apua perheenyhdistämisessä.
  • Järjestämään etsintä- ja pelastusoperaatioita koko Välimeren alueelle ja varmistamaan, että hätää kärsiville siirtolaisille annetaan apua.
  • Priorisoimaan yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa turvallinen, esteetön ja kestävä humanitaarinen apu konfliktien ja väkivallan uhreille. Konflikteihin täytyy löytää kestäviä ratkaisuja. Muussa tapauksessa ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin jättää kotinsa saadakseen turvaa itselleen ja perheilleen.

Tämän kannanoton hyväksyvät:

  • Werner Kerschbaum, pääsihteeri, Itävallan Punainen Risti
  • Pierre Hublet, pääsihteeri, Belgian Punainen Risti – ranskankielinen yhteisö
  • Michael Adamson, toimitusjohtaja, Yhdistyneen kuningaskunnan Punainen Risti
  • Takis Neophytou, pääjohtaja, Kyproksen Punainen Risti
  • Anders Ladekarl, pääsihteeri, Tanskan Punainen Risti
  • Riina Kabi, pääsihteeri, Viron Punainen Risti
  • Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti
  • Professori Jean-Jacques Eledjam, puheenjohtaja, Ranskan Punainen Risti
  • Liam O’Dwyer, pääsihteeri, Irlannin Punainen Risti
  • Francesco Rocca, puheenjohtaja, Italian Punainen Risti
  • Uldis Likops, pääsihteeri, Latvian Punainen Risti
  • Gintarė Guzevičiūtė, virkaatekevä pääsihteeri, Liettuan Punainen Risti
  • Paulette Fenech, pääjohtaja, Maltan Punainen Risti
  • Gijs de Vries, toimitusjohtaja, Alankomaiden Punainen Risti
  • Asne Havnelid, pääsihteeri, Norjan Punainen Risti
  • Silviu Lefter, pääjohtaja, Romanian Punainen Risti
  • Zuzana Rosiarová Kesegová, pääsihteeri, Slovakian Punainen Risti
  • Irena Nečemer, varapuheenjohtaja ja laillinen edustaja, Slovenian Punainen Risti
  • Javier Senent, puheenjohtaja, Espanjan Punainen Risti
  • Ulrika Årehed Kågström, pääsihteeri, Ruotsin Punainen Risti
  • Markus Mader, johtaja, Sveitsin Punainen Risti
  • Hra Luís Barbosa, puheenjohtaja, Portugalin Punainen Risti

EU:n ja Turkin välisessä ”yksi sisään, yksi ulos” -sopimuksessa pyritään uudelleensijoittamaan yksi Turkissa oleskeleva syyrialainen pakolainen jokaista Kreikasta Turkkiin palautettavaa pakolaista kohti, ja sen myötä kaikki Turkista Kreikan saarille ”luvatta” matkustavat siirtolaiset palautetaan EU:n kustannuksella.