Suomen Punainen Risti perustettiin auttamaan sotilaita Turkin sodassa

Punaisen Ristin idea sotilaiden puolueettomasta hoitamisesta juurtui Suomeen 140 vuotta sitten. Autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan perustettiin yhdistys ”sairasten ja haavoitettujen” auttamiseksi.

Kerro tarinasi meille!

Suomen Punainen Risti viettää 140-vuotisjuhlavuotta 2017. Vuoden aikana kerromme järjestön työstä Suomen historian käännekohdissa.

Millaisia muistoja sinulla on Suomen Punaisesta Rististä? Oletko saanut apua Punaiselta Ristiltä tai ollut vapaaehtoisena? Haluatko jakaa jonkin muun tarinan historiamme varrelta?

Lähetä tarinasi osoitteeseen info@punainenristi.fi. Julkaisemme osan tarinoista Punaisen Ristin viestintäkanavissa. Voit lähettää myös kuvia.

Kerro viestissäsi, haluatko tarinan julkaistavaksi nimelläsi vai nimettömänä.

 

Toukokuun 7. päivänä 1877 Helsingfors Dagblad -lehden sivuilla herätti ihmetystä kaksi kilpailevan Punaisen Ristin ilmoitusta.

Suomeen perustetun Venäjän Punaisen Ristin alaosasto vetosi suomalaisia liittymään mukaan yhdistyksen toimintaan ja keräämään varoja Turkin sodassa haavoittuneiden auttamiseksi.

Toisessa ilmoituksessa kaupunkilaisia kutsuttiin vielä samana iltana perustamaan Suomeen omaa Punaisen Ristin kansallista yhdistystä. 

Venäjä ja Turkki olivat kuukautta aiemmin ajautuneet sotaan. Koska Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, näytti todennäköiseltä, että myös suomalaisia sotilaita lähetettäisiin taistelemaan Kaukasukselle osana Venäjän armeijaa.

Venäjän Punainen Risti halusi auttaa haavoittuneita sotilaita ja pyysi suomalaisia mukaan avustusoperaatioon. Suomessa kuitenkin pelättiin, että avustustyö olisi suuntautunut vain Venäjän armeijan lääkintähuollon tukemiseen. Parempana vaihtoehtona pidettiin oman yhdistyksen, Suomen Punaisen Ristin perustamista.

Toukokuun 7. päivän perustamiskokous oli menestys. Oma kansallinen yhdistys syntyi, ja sen päätehtäväksi tuli auttaa sairaita ja haavoittuneita sotilaita. Suomen Punainen Risti kuului sodan aikana Venäjän Punaiseen Ristiin ja toimi yhteistyössä sen kanssa. Perustamiskokouksessa korostettiin, että yhdistys oli silti itsenäinen, ja sen tärkeä tehtävä oli myös kotimaan apu.

Asetelma oli joka tapauksessa erikoinen, koska jo tuolloin järjestön periaatteisiin kuului, että kussakin maassa toimii vain yksi Punainen Risti.

Ensimmäinen avustuoperaatio oli kenttäsairaala rintamalle

Uudessa yhdistyksessä ei jääty jahkailemaan. Keräys kenttäsairaalan lähettämiseksi Turkin sotaan käynnistettiin välittömästi.

50-paikkainen ambulanssi, eli kenttäsairaala, saatiin varustettua kahdessa kuukaudessa yhdistyksen perustamisesta.  Sairaala varustettiin niin, että siellä pystyttiin tekemään melko vaativiakin kirurgisia toimenpiteitä ja hoitamaan potilaat terveiksi saakka.

Seitsemäntoista suomalaista työntekijää ja sairaala lähtivät rautateitse kohti rintamaa 9. heinäkuuta 1877. Sairaala sijoitettiin rintaman selustaan Erevaniin, Araratvuoren juurelle, eikä saanut hoidettavakseen niin paljon potilaita kuin oli odotettu. Noin viiden toimintakuukauden aikana sairaalassa hoidettiin noin 160 potilasta. Henkilökunnalle määrä oli suuri pettymys.

Onnistuneempia tarinoita oli kuitenkin edessä tulevina vuosikymmeninä.

Teksti: Kiia Etelävuori

Pääasiallinen lähde: Gunnar Rosén (2002): Sata sodan ja rauhan vuotta.