Osaamiskartoituksesta vauhtia työllistymiseen

Daniel Rosenqvist
Daniel Rosenqvist

Lapin matkailusesonki työllistää myös turvapaikanhakijoita. Siivouspalveluyritys N-Cleanillä oli maaliskuussa Lapin alueella runsaat kymmenen miestä päivätöissä pitämässä paikkoja siisteinä.

Keloiglut ja mökit Kakslauttasessa Sodankylässä täyttyvät turisteista joulukuusta kevääseen asti. Matkailijoita saapuu erityisesti Aasiasta suomalaista talvea kokemaan.
 
Yksi heistä on irakilainen Mohammad Jamshir, 28. Hän on jo toista talvea töissä N-Cleanilla Kakslauttasessa.
 
– En tykkää olla tekemättä mitään. Olen onnellinen, kun saan tehdä töitä.
 
Jamshir sai vastaanottokeskuksessa tehdystä osaamiskartoituksesta vauhtia työllistymiseen. Osaamiskartoitus on haastattelu, jos selvitetään turvapaikanhakijan kielitaito, koulutus, aikaisempi työkokemus sekä mahdolliset kouluttautumis- ja työllistymistoiveet.
 
Jamshir pääsi muutaman viikon sisällä kartoituksesta työelämään tutustumis- eli TET-jaksolle metsätöihin.
 
– Meitä oli minun lisäkseni neljä miestä. Kaadoimme isompia ja pienempiä puita.
 
Osaamiskartoitusta hän pitää hyvänä ideana.
 
– Kyllä se auttoi, hän sanoo.
 
Pari kuukautta työelämään tutustumisjakson jälkeen Jamshir pääsi jo palkkatöihin siivoojaksi. Kesällä hänellä on vakaa aikomus jatkaa työuraa pohjoisessa Suomessa.

 

Hyvää palautetta turvapaikanhakijoista

N-Cleanin palveluesimies Marja Rosenqvist on pestannut turvapaikanhakijoita siivoojiksi Leville ja Kakslauttaseen parin vuoden ajan.
 
Ensin tuli yksi turvapaikanhakija, sitten joukko laajeni, kun mukaan pyydettiin kavereita. Moni on tullut Rovaniemen vastaanottokeskuksen kautta.
 
– Tämä sesonki on ollut hyvä, vanhat tekijät auttavat uusia. Parempia poikia ei ole. Kaikki kehuvat heitä, sanoo Rosenqvist.
 
Työntekijät ovat alle 30-vuotiaita miehiä.
 
– He ovat ihania, kohteliaita, iloisia ja ahkeria.
 
Työ on melko fyysistä. Siivousvälineitä vedetään pulkalla paikasta toiseen kaikenlaisissa keleissä. Suomalaiset siivoojat ovat täällä vähissä. Jamshir on tottunut olosuhteisiin. 
 
– Ei työ ole raskasta. Olen myös tottunut lumeen, koska olen ollut Suomessa jo yli kolme vuotta. Aluksi oli vaikeaa, kun pakkasta oli 15 astetta. Nyt -20 tai -25 tuntuu normaalilta.
 

Osa työntekijöistä saanut työperäisen oleskeluluvan

Yleensä N-Cleanin työsopimukset ovat määräaikaisia, ja jakso alkaa kahden viikon palkallisella koulutuksella. Siinä ajassa nähdään soveltuvuus alalle.

– Jos ei kahden viikon päästä löydä siivouskomeroa, emme ota töihin. Ymmärtävät sen itsekin, jos eivät saa sänkyä petattua tai vessaa siivottua, Rosenqvist sanoo.
 
Osalla työt jatkuvat sesongin jälkeenkin. Neljä vakituiseen työsuhteeseen N-Cleanilla palkattua irakilaista on tähän mennessä saanut työperusteisen oleskeluluvan.
 
Jamshir toivoo, että saa jatkaa N-Cleanillä. 
 

Haasteena kieli, toisinaan säännöt

N-Cleanillä on pohjoisessa tarjolla työntekijöille petipaikkoja loma-asunnoissa. Majoitus maksaa 350 euroa kuukaudessa. Jamshir ja hänen veljensä asuvat työsuhdeasunnossa.
 
– Asumme isossa talossa, jossa on neljä huonetta. Minulla ja veljelläni on siellä huone. 
 
Haasteitakin työpaikalla on ollut. Ne ovat liittyneet usein kieleen ja sääntöihin. Työnantajan toiveena on, että työntekijä puhuu suomea tai englantia.
 
– Joskus on pitänyt ottaa vain arabiaa osaava. Silloin toinen työntekijä on toiminut tarvittaessa tulkkina, sanoo Rosenqvist.
 
Löytötavaroista Rosenqvistin on pitänyt puhua vakavasti palavereissa.
 
– Me sanotaan, että löytötavarat eivät ole sun. Ne täytyy palauttaa asiakkaalle. Niitä ei voi viedä kotiin.
 
Ongelmat ovat vähentyneet. Kun sesonki alkaa, käydään läpi säännöt, ja muun muassa tervehtimiseen ja työvaatteisiin liittyvät asiat.
 

Siivoojan työ ei ole vain pölypalloja

Jamshirille on tärkeää tehdä töitä.

– Saan tuloni palkasta, en pidä sosiaalirahan vastaanottamisesta. Voin ansaita itse elantoni.
 
Irakissa hän toimi vuosia kangasmyyjänä. Siivoojan työssä hän näkee paljon muutakin kuin pölypallot ja likatahrat.
 
– Näen ihmisiä eri puolilta maailmaa: Saksasta, Englannista ja Ranskasta. Opin miten he elävät ja kommunikoivat.
 
– Olen oppinut jo suomalaisista, ja voin oppia enemmän. Kun aasialaiset näkevät lunta ensimmäistä kertaa he ovat iloisia. He hyppäävät bussista hankeen ja heittelevät tosiaan lumella. 
 
Teksti: Marja Juonala