Läheisen menettäminen muuttaa ajankulun

Katastrofipäivä muistuttaa aina menetyksestä, huolimatta siitä, kuinka kauan tapahtumasta on kulunut, sanoo psykologi Kirsti Palonen.

– Läheisen menettäminen muuttaa ajankulun. Tapahtumista tulee muistojen ja tunteiden kalenteri, toteaa psykologi Kirsti Palonen.

– Katastrofipäivä muistuttaa aina menetyksestä huolimatta siitä, kuinka kauan tapahtumasta on kulunut. Läheisen löytymispäivä, hautajaispäivä, syntymäpäivä, kaikki saavat erityisen merkityksen. Kokemus on osaa elämää, vaikka suru ei enää värjäisi jokaista päivää.
 
Palonen oli mukana järjestämässä vertaistukea tsunamissa läheisensä menettäneille. Suomen Punaisen Ristin rahoittama hanke oli yksi suurimmista vertaistuen hankkeista Suomessa. Vuosien 2005–2007 välillä viisi omaisten ryhmää kokoontui neljänä viikonloppuna purkamaan kokemuksiaan psykologien kanssa. Tilaisuuksissa oli mukana 320 suomalaista, joista neljännes oli lapsia. Suurin osa katastrofirahaston kotimaahan tarkoitetuista tsunamilahjoituksista käytettiin tuen antamiseen omaisille.

Tsunamista tuli yhteistä omaisuutta

Tsunami oli laajuudessaan ja vaikuttavuudessa Suomessa hyvin poikkeuksellinen tapahtuma. Tämä vaikutti myös omaisten surutyöhön.

– Tsunamia käsiteltiin paljon mediassa, jolloin tapahtumasta ja surusta tuli julkista omaisuutta. Kirsti Palonen huomauttaa. Toisille omaisista julkisuus oli lohduttavaa, mutta toisissa se herätti kiukkua. Alussa omaisten tilannetta vaikeutti myös, että tietoa lähimmäisten tilanteesta oli vaikea saada.

Jokaiselta löytyy voimavaroja

Omaisten vertaistuen viimeisessä tapaamisessa vuonna 2007 omaiset ja työntekijät huomasivat, että toipuminen on alkanut. Menetyksen lisäksi omaisten elämä oli saanut uutta sisältöä.

– Jos jotain olen tässä työssä oppinut, niin sen, että jokaisesta menetyksen kokeneesta ihmisestä löytyy voimavaroja kokemuksista selviämiseen, Palonen sanoo. – Se antaa luottamusta siihen, että ihmiset selviävät tilanteista, joista he eivät olisi koskaan uskoneet selviävänsä.

Suru on aina läsnä, mutta ajan kuluessa tunteet ja muistot muuttuvat.

– Asiat, joiden muistelu on aiemmin tuntunut kipeältä, voivat saada uuden, lempeämmän sävyn. Esimerkiksi muisto viimeisestä yhteisestä kesästä ei enää tuota tuskaa vaan tuntuu siunaukselta. Että saatiin viettää niin ihanaa aikaa vielä yhdessä.