Usein kysyttyä lahjoittamisesta

Reijo Hietanen
Kuvaaja: Reijo Hietanen

Kysymyksiä ja vastauksia lahjoittamisesta, keräyksistä ja avun perillemenosta.

Jos haluan lahjoittaa tilisiirrolla, mitkä ovat tilinumerot?

Käytä katastrofirahaston tilinumeroa, kun haluat auttaa ihmisiä hädässä lähellä ja kaukana. Lahjoitetut varat käytetään luonnononnettomuuksien ja sotien uhrien tukemiseen, kehitysyhteistyöprojekteihin ja kotimaan hätäapuun.

Katastrofirahaston IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:

  • Aktia FI18 4055 1110 0013 97, HELSFIHH
  • Danske Bank FI02 8000 1900 2250 05, DABAFIHH
  • Handelsbanken FI18 3131 3001 1990 25, HANDFIHH
  • Helsingin OP Pankki FI14 5780 0710 0116 49,  OKOYFIHH
  • Nordea FI06 2219 1800 0680 00, NDEAFIHH
  • S-Pankki FI91 3939 0012 3129 30, SBANFIHH
  • Suupohjan Osuuspankki FI63 4730 4720 0301 89, HELSFIHH
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22

Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168,
FI-00141 Helsinki, Finland

Käytä kotimaan toiminnan tilinumeroa, kun haluat auttaa ja tukea arjen haastavissa tilanteissa kotimaassa. Lahjoitetut varat käytetään kotimaassa esimerkiksi ystävätoiminnan, nuorten turvatalojen ja ensiaputoiminnan tukemiseen.

Kotimaan toiminnan IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:

  • Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63, DABAFIHH
  • Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73, OKOYFIHH
  • Nordea FI29 1572 3000 3727 30, NDEAFIHH

Lahjoituspuhelinnumerot

Katastrofirahaston lahjoitusnumerot, puhelinsoitto:

  • 0600 12220 (20,28 € /puh. + pvm/mpm)
  • 0600 12210 (10,01 e + pvm/mpm)

Katastrofirahaston lahjoitusnumero, tekstiviesti:

  • Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 € / tekstiviesti)
  • Lähetä tekstiviesti SPR10 numeroon 16499 ( 10 € / tekstiviesti)

Katastrofirahaston lahjoitusnumero, MobilePay:

Kotimaan lahjoitusnumero, puhelinsoitto: 

  • 0600 15590 (10,01 €/puh + pvm/mpm)

Kotimaan lahjoitusnumero, tekstiviesti:

  • Lähetä tekstiviesti SPRLAHJA numeroon 16499 (15 € / tekstiviesti)

Katastrofirahaston lahjoitusnumero, MobilePay:

Miten katastrofirahaston lahjoitusten käyttöä valvotaan?

Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, jolloin kaikki alkuperäiset kuitit käydään läpi. Edellytämme myös ulkomaisilta kumppaneiltamme, eli Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä, vuosittaista tilintarkastusta. Joskus kumppaninamme on Punaisen Ristin kansainvälinen liitto tai komitea. Komitea auditoi jokaisen projektin, liitto puolestaan auditoi projektit pistokokeittain.

Koska toimimme lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on luonnollisesti oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää. Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, koulutamme partneria ja vaadimme parannuksia. Mikäli tilanne ei kehity, lopetamme yhteistyön tai emme aloita sitä lainkaan. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.

Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, esimerkiksi ECHO, käyvät heidän omat edustajansa lisäksi avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa, kaivot on rakennettu jne.
Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja joissain kohteissa pysyvästi, osassa kohteissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.

Avustustarvikkeiden perillemenoa eniten apua tarvitseville valvotaan myös tarkasti. Identifioimme eniten avun tarpeessa olevat ja usein jaamme heille voucherit, joita vastaan he voivat noutaa avustustarvikkeet jakelupisteestä. Joissain maissa olemme todenneet tarpeelliseksi jakaa voucherit perheen äidille, jotta perheen miehet eivät esimerkiksi möisi avustustarvikkeita eteenpäin. Teemme myös tarkastuskäyntejä varmistaaksemme, että avustustarvikkeet on noudettu ja ovat käytössä.

Kuinka suuri osa avustustoiminnan työtunneista on palkkatyötä ja miltä osin nojataan vapaaehtoistyöhön?

Kotimaan toiminnan suhteen palkkatyöläisten tehtävänä on tukea vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Esimerkkinä voisi olla esim. palkkatyöläinen, joka työkseen tekee vapaaehtoisille tukimateriaalia ja kouluttaa ensiapuvapaaehtoisia (tai heidän kouluttajiaan). Itse avustustyön tekevät vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esim. psykologin koulutusta vaativat tehtävät katastrofitilanteissa.

Kansainvälistä avustustoimintaa ei tehdä Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin, vaan kaikki suoraan kansainvälisen avustustoiminnan kanssa työtä tekevät ovat palkattuja työntekijöitä.
 
Avun kohdemaissa asia vaihtelee kovin paljon kohteesta ja tehtävästä työstä riippuen. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä jakautuu 50-50 %.

Avustusjakelussa suhde voi olla täysin päinvastainen, jolloin yksi kansallisen yhdistyksen palkattu työntekijä organisoi ja kontrolloi ja 50 kokenutta vapaaehtoista hoitaa itse jakelun. Yhteisöperustaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa suhde voi olla jopa 1-99%. Silloin yksi palkkatyöläinen huolehtii kymmenistä vapaaehtoisista, jotka vaikkapa vievät terveystietoa eteenpäin yhteisöissään.

Kuinka suuri osa katastrofirahaston lahjoitusvaroista jää hallinnon pyörittämiseen Suomessa?

Punaisen Ristin kiinteän henkilökunnan palkkoja ei makseta katastrofirahaston keräystuotoista. Varoista voidaan maksaa katastrofialueella toimivan henkilöstön kuten lääkäreiden, terveydenhoitajien ja logistikkojen palkkakustannuksia. Suomessa toimivan kiinteän henkilökunnan – kuten hallintohenkilöstön – palkkoja rahoitetaan muun muassa jäsenmaksuilla ja SPR:n omien tuotteiden myyntituototoilla sekä ulkopuolisilla avustuksilla kuten RAY-avustukset tai eri ministeriöiltä saaduilla avustuksilla. 

Ulkomailla hallintokulujen perusteet vaihtelevat avun kohteesta ja rahoittajasta riippuen.
Katastrofiavun puolella hallintokuluja ei makseta lainkaan keräysrahoista, vaan ne rahoitetaan kokonaan ulkopuolisen rahoittajan toimesta. Hallintokulujen maksimisumma vaihtelee ja saa olla rahoittajasta riippuen 4-10 % rahoittajan osuudesta. Hallintokulut kattavat rahoituksen anomisen, toimeenpanon sekä raportoinnin. Esimerkiksi hurrikaani Sandyn uhrien auttamiseksi meni 200 000 €, josta ei mennyt yhtään euroa hallintokuluihin.

Kehitysyhteistyöpuolella rakenne on toisenlainen, jolloin ulkopuoliseen rahoitukseen vaaditaan aina 15 % omavastuuosuus. Sekä ulkopuolinen rahoitus, että katastrofirahastosta käytetty omavastuuosuus muodostavat ”poolin”, josta korkeintaan 10 % saa mennä hallintokuluihin. Näin ollen voidaan laskea, että lahjoitusvaroista 1,5 % ja ulkopuolisen rahoittajan varoista 8,5 % käytetään hallintokuluihin.

Mitä katastrofirahaston keräyskulut ovat ja mikä on niiden suuruus vuosittain?

Keräyskulut ovat suoria, lahjoituksen hankkimisesta aiheutuvia kuluja, kuten lahjoituspyyntökirjeiden paino- ja postituskulut, keräyslippaat, keräysliivit, keräysmainonta, (lahjoituksiin liittyvät) pankkikulut. Keräyskulut ovat katastrofirahastossa vuosittain alle 15 %. Suomen Punaisen Ristin organisaation ylläpitokuluja kuten henkilöstökuluja ei makseta katastrofirahaston lahjoituksista. Vähintään 85 % lahjoituksesta menee suoraan avustustyöhön.

Minkälaista katastrofirahaston apu on?

Avustustyötä tehdään kymmenissä maissa vuosittain. Suomessa apu voi olla henkistä tukea suuronnettomuuden sattuessa tai avustuksia esim. kotinsa tulipalossa menettäneille perheille. Tällöin apua (vaatteita ja elämiseen tarvittavia perustarvikkeita) voi saada 3 ensimmäisen päivän aikana.

Ulkomailla apu on avustustarvikkeita, henkilöapua tai esimerkiksi kokonainen kenttäsairaala. Avustustarvikkeiden toimitus avustuskohteeseen on itse avustustyötä, eli se maksetaan itse tarvikkeiden ohella katastrofirahastosta. Samoin paikan päälle lähetettävä ammattihenkilöstö (esim. kirurgit ja sairaanhoitajat) saavat työstään palkkaa, joka maksetaan katastrofirahastosta. Punaisen Ristin periaatteiden mukaan apua lähetetään vain sitä pyydettäessä, eli paikallinen Punainen Risti pyytää ammattihenkilökuntaa tai apua silloin, kuin sitä omassa maassa ei ole saatavilla. Avustustarvikkeet hankitaan aina myös mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman läheltä, jotta kustannukset voidaan minimoida.

Valitettavasti ilman mitään kuluja ei apua voitaisi toimittaa lainkaan.  Avustuspäätökset tehdään (ja tarvikkeet ja esim. kuljetusvaihtoehdot kilpailutetaan) aina Suomen Punaisessa Ristissä ja avun perillemenoa valvotaan tarkasti. Avun toimittaa ruohonjuuritasolle aina paikallinen Punainen Risti tai Punainen Puolikuu ja sen työntekijät ja vapaaehtoiset. Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi mm. Ulkoministeriö ja ECHO (Euroopan Unioni). Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi olemassa ilman lahjoittajiamme.

Miksi katastrofirahaston keräyskulut vaihtelevat vuosittain?

Punaisen Ristin keräystuotto on hyvin riippuvainen siitä, mitkä katastrofit nousevat otsikoihin. Uutiskynnyksen ylittävien katastrofien sattuessa keräystuotto nousee, mutta kulut pysyvät pitkälti samana. Niinpä kuluprosentti voi olla hyvinkin matala niinä vuosina, jolloin keräystuotot ovat korkeat. Viime vuosina olemme investoineet kuukausilahjoittajahankintaan, jotta voisimme säännöllisten lahjoitusten avulla auttaa myös niitä ihmisiä, joiden hätä ei nouse otsikoihin. Se on nostanut keräyskuluamme tilapäisesti korkeammaksi, mutta odotamme, että investointi maksaa itsensä takaisin tulevina vuosina.

Meneekö puhelinlahjoituksesta arvonlisävero?

Ei. Puhelinlahjoituksista ei mene arvonlisäveroa. Operaattoreiden teknisten syiden takia puhelinlaskussa saattaa kuitenkin näkyä alv myös lahjoituksen kohdalla.

  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22