Usein kysyttyä lahjoittamisesta

Reijo Hietanen
Kuvaaja: Reijo Hietanen

Tälle sivulle olemme koonneet usein kysyttyjä kysymyksiä lahjoittamisesta, keräyksistä ja avun perillemenosta.

Katso kysymykset ja vastaukset läpi. Jos et löydä etsimääsi tietoa, ota yhteyttä Punaisen Ristin lahjoittajapalveluun. Autamme mielellämme. 

Jos haluat saada onnittelukirjeen postitse, täytä siinä tapauksessa alle osoitetiedot.

- See more at: https://www.punainenristi.fi/node/17541#sthash.9O5Z83FK.dpuf

Soita 020 701 2192 tai lähetä sähköpostia [email protected]

Jos haluat saada onnittelukirjeen postitse, täytä siinä tapauksessa alle osoitetiedot.

- See more at: https://www.punainenristi.fi/node/17541#sthash.9O5Z83FK.dpufSoita 020 701 2192 tai lähetä sähköpostia [email protected]

 

Mihin kohteisiin voin lahjoittaa

Voit tukea Punaisen Ristin työtä maailmalla tai Suomessa joko säännöllisesti tai kertaluontoisesti.

Katastrofirahastoon tehtyjen lahjoitusten avulla autetaan sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita. 

Kotimaan toimintaan lahjoittamalla tuet työtä turvallisemman arjen puolesta. Vapaaehtoisia koulutetaan tehtäviinsä jatkuvasti. Kymmenien tuhansien vapaaehtoisten verkostosta löytyy kuuntelija elämässään eksyneelle nuorelle, ystävä vanhukselle ja ensiaputaitoinen auttaja onnettomuuden uhrille.

Mitä kohteita voin tukea kuukausilahjoittajana?

Kuukausilahjoittajana takaat avun jatkuvuuden. Säännöllisten lahjoitusten ansiosta avustustarvikkeet ja -työntekijät ovat valmiina heti, kun jotain sattuu Suomessa tai maailmalla. 

Kuukausilahjoittajana voit valita kohteeksi joko katastrofirahaston, kotimaan työn tai 50/50 -vaihtoehdon, jolloin lahjoituksesi jakautuu tasan kotimaan työn ja katastrofirahaston kesken.

Liity kuukausilahjoittajaksi >>

Millä tavoin voin tehdä kertalahjoituksen

Lahjoituksen teko on helppoa, ja voit lahjoittaa usealla eri maksutavalla. Helpointa on lahjoittaa netissä.

Alla on lueteltu muita lahjoitusvaihtoehtoja.

Tee tilisiirto katastrofirahastoon

Lahjoita Punaisen Ristin katastrofirahaston tilille FI06 2219 1800 0680 00, viite: 5186. Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi tiettyyn tarkoitukseen, kirjoita viestiksi haluamasi lahjoituskohde

Katastrofirahaston muut IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:

  • Aktia FI18 4055 1110 0013 97, HELSFIHH
  • Danske Bank FI02 8000 1900 2250 05, DABAFIHH
  • Handelsbanken FI18 3131 3001 1990 25, HANDFIHH
  • Helsingin OP Pankki FI14 5780 0710 0116 49,  OKOYFIHH
  • Nordea FI06 2219 1800 0680 00, NDEAFIHH
  • S-Pankki FI91 3939 0012 3129 30, SBANFIHH
  • Suupohjan Osuuspankki FI63 4730 4720 0301 89, HELSFIHH
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22

Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168, FI-00141 Helsinki, Finland

Lahjoita tilisiirrolla kotimaan toimintaan

Lahjoita Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen tilille FI29 1572 3000 3727 30, viite:5335.  Jos haluat kohdistaa lahjoituksesi tiettyyn tarkoitukseen, kirjoita viestiksi haluamasi lahjoituskohde

Kotimaan toiminnan muut IBAN-tilinumerot ja SWIFT/BIC eri pankeissa:

  • Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63, DABAFIHH
  • Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73, OKOYFIHH
  • Nordea FI29 1572 3000 3727 30, NDEAFIHH

Bank account holder: Finnish Red Cross, P.O. Box 168, FI-00141 Helsinki, Finland

Kuinka lahjoitan puhelimitse?

Voit lahjoittaa helposti tekstiviestillä tai soittamalla lahjoituspuhelimeen. Lahjoitus veloittuu puhelinlaskultasi, ja operaattori tilittää lahjoituksen Punaiselle Ristille.

Jos käytät MobilePayta, Pivoa tai Siirtoa, lahjoitus veloittuu pankkitilitäsi tai  luottokortiltasi.

Lahjoita tekstarilla katastrofirahastoon

  • Lähetä tekstiviesti SPR10 numeroon 16499 (10 €)
  • Lähetä tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €)
  • Lähetä tekstiviesti SPR20 numeroon 16499 (20 €)

Lahjoita tekstarilla kotimaan toimintaan

  • Lähetä tekstiviesti SPRLAHJA numeroon 16499 (15 €)

Soita lahjoituspuhelimeen

  • Lahjoita 20 € katastrofirahastoon, 0600-122 20 (20,28 € + pvm/mpm)
  • Lahjoita 10 € katastrofirahastoon, 0600-122 10 (10,01 € + pvm/mpm)
  • Lahjoita 10 € Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen, 0600 15590 (10,01 €/puh + pvm/mpm)

Lahjoita Pivolla tai MobilePayllä

Punaisen Ristin lahjoitusnumerot ovat:
 
  • 1001 - lahjoitus katastrofirahastoon
  • 2002 - kotimaan toiminnan tuki

Siirto-lahjoitus

Auta heidät takaisin jaloilleen -kampanja

  • Siirto-maksu, lahjoitusnumero 040 135 8800

Meneekö puhelinlahjoituksesta arvonlisävero?

Ei. Puhelinlahjoituksista ei mene arvonlisäveroa. Operaattoreiden teknisten syiden takia puhelinlaskussa saattaa kuitenkin näkyä alv myös lahjoituksen kohdalla.

Miten voin kerätä lahjoituksia Punaiselle Ristille

Voit pyytää läheisiäsi muistamaan merkkipäiväsi ja osoittamaan esimerkiksi synttäri-, hää- tai valmistujaislahjasi Punaisen Ristin avustustyöhön, tai järjestää haastekeräyksen hyvän asian puolesta. Oma keräys on myös kaunis tapa kunnioittaa läheisen muistoa.

Perusta keräys Facebookissa

Voit perustaa helposti oman syntymäpäivä- tai muun lahjoituskampanjan Facebookissa ja kerätä lahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon.

Perusta oma nettikeräys

Aloita oma keräys netissä. Valitse sinulle tärkeä kohde listalta, ja haasta tutut - ja tuntemattomatkin - lahjoittamaan yhdessä omilla nettisivuillasi, blogissasi, yrityksesi sivuilla, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa.
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22
  • Ålandsbanken FI24 6601 0001 0027 99, AABA FI 22

Mikä on katastrofirahasto

Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon tehtyjen lahjoitusten avulla autetaan sekä luonnonmullistusten ja sotien uhreja ympäri maailmaa, että Suomessa äkillisen onnettomuuden kohdanneita. Lahjoitusten ansiosta apua voidaan antaa katastrofirahastosta nopeasti ja tehokkaasti vuosittain kymmeniin maihin. Katastrofirahaston lahjoituksista noin 90 % saadaan yksityisiltä lahjoittajilta.
 
Hädän kohdatessa toimitamme katastrofialueelle avustustarvikkeita, esimerkiksi telttoja, huopia, puhdasta juomavettä tai kokonaisen kenttäsairaalan. Hätäavun jälkeen autamme jälleenrakennuksessa ja opetamme toimimaan onnettomuuden sattuessa. Katastrofirahaston avulla tuemme myös kehitysyhteistyöohjelmia ja taistelemme jatkuvasti sairauksia ja nälkää vastaan paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
 
Apu toimitetaan perille yhteistyössä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistyksen kanssa.
 

Miten katastrofirahaston lahjoitusten käyttöä valvotaan?

Suomen Punaisen Ristin kirjanpito auditoidaan projektikohtaisesti vuosittain, jolloin kaikki alkuperäiset kuitit käydään läpi. Edellytämme myös ulkomaisilta kumppaneiltamme, eli Punaisen Ristin kansallisilta yhdistyksiltä, vuosittaista tilintarkastusta. Joskus kumppaninamme on Punaisen Ristin kansainvälinen liitto tai komitea. Komitea auditoi jokaisen projektin, liitto puolestaan auditoi projektit pistokokeittain.

Koska toimimme lähes kaikissa maailman maissa ja jokaisessa kohdemaassa on luonnollisesti oma toimintakulttuurinsa, riskinhallinta on tärkeää. Analysoimme yhteistyökumppanimme, arvioimme heidän kapasiteettinsa valvoa väärinkäytöksiä ja valvomme niitä myös itse. Jos toiminta ei vastaa odotuksiamme, koulutamme partneria ja vaadimme parannuksia. Mikäli tilanne ei kehity, lopetamme yhteistyön tai emme aloita sitä lainkaan. Myös tämä on Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä.

Jos kohteessa on ulkopuolinen rahoittaja, esimerkiksi ECHO, käyvät heidän omat edustajansa lisäksi avustuskohteessa tarkistamassa, että raportoidut asiat pitävät paikkansa, kaivot on rakennettu jne.
Suomen Punaisella Ristillä on oma edustaja joissain kohteissa pysyvästi, osassa kohteissa käydään tarkastuskäynneillä kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin.

Avustustarvikkeiden perillemenoa eniten apua tarvitseville valvotaan myös tarkasti. Identifioimme eniten avun tarpeessa olevat ja usein jaamme heille voucherit, joita vastaan he voivat noutaa avustustarvikkeet jakelupisteestä. Joissain maissa olemme todenneet tarpeelliseksi jakaa voucherit perheen äidille, jotta perheen miehet eivät esimerkiksi möisi avustustarvikkeita eteenpäin. Teemme myös tarkastuskäyntejä varmistaaksemme, että avustustarvikkeet on noudettu ja ovat käytössä.

Kuinka suuri osa katastrofirahaston lahjoitusvaroista jää hallinnon pyörittämiseen Suomessa?

Punaisen Ristin kiinteän henkilökunnan palkkoja ei makseta katastrofirahaston keräystuotoista muiden, kuin varainhankintaa työkseen tekevien osalta. Varoista voidaan maksaa katastrofialueella toimivan henkilöstön kuten lääkäreiden, terveydenhoitajien ja logistikkojen palkkakustannuksia. Suomessa toimivan kiinteän henkilökunnan – kuten hallintohenkilöstön – palkkoja rahoitetaan muun muassa jäsenmaksuilla ja SPR:n omien tuotteiden myyntituototoilla sekä ulkopuolisilla avustuksilla kuten STEA-avustukset tai eri ministeriöiltä saaduilla avustuksilla. 

Ulkomailla hallintokulujen perusteet vaihtelevat avun kohteesta ja rahoittajasta riippuen.

Katastrofiapua annettaessa hallintokuluja ei makseta lainkaan keräysvaroista, vaan ne rahoitetaan kokonaan ulkopuolisen rahoittajan toimesta. Hallintokulujen maksimisumma vaihtelee ja saa olla rahoittajasta riippuen 4-10 % rahoittajan osuudesta. Hallintokulut kattavat rahoituksen anomisen, toimeenpanon sekä raportoinnin.

Kehitysyhteistyössä rahoituksen rakenne on toisenlainen. Ulkopuoliseen rahoitukseen vaaditaan aina 15 % omavastuuosuus. Sekä ulkopuolinen rahoitus, että katastrofirahastosta käytetty omavastuuosuus muodostavat ”poolin”, josta korkeintaan 10 % saa mennä hallintokuluihin. Näin ollen voidaan laskea, että lahjoitusvaroista 1,5 % ja ulkopuolisen rahoittajan varoista 8,5 % käytetään hallintokuluihin.

Mitä katastrofirahaston keräyskulut ovat ja mikä on niiden suuruus?

Keräyskulut koostuvat keräysvälineistä, lahjoittajahankinnasta, markkinoinnista, lahjoituskanavien kuluista (kuten pankkikulut ja teleoperaattorikulut) sekä varainhankintaa tekevien työntekijöiden palkkakustannuksista. Katastrofirahaston säännöt ja tiukka valvonta säätelevät lahjoitettujen rahojen käyttöä.

Katastrofirahaston keräyskulut ovat vuosittain korkeintaan 15 %. Vähintään 85 % lahjoituksesta menee suoraan avustustyöhön.

Minkälaista katastrofirahaston apu on?

Avustustyötä tehdään kymmenissä maissa vuosittain. Ulkomailla apu on avustustarvikkeita, henkilöapua tai esimerkiksi kokonainen kenttäsairaala.

Avustustarvikkeiden toimitus avustuskohteeseen on itse avustustyötä, eli se maksetaan itse tarvikkeiden ohella katastrofirahastosta. Samoin paikan päälle lähetettävä ammattihenkilöstö (esim. kirurgit ja sairaanhoitajat) saavat työstään palkkaa, joka maksetaan katastrofirahastosta.

Punaisen Ristin periaatteiden mukaan apua lähetetään vain sitä pyydettäessä, eli paikallinen Punainen Risti pyytää ammattihenkilökuntaa tai apua silloin, kuin sitä omassa maassa ei ole saatavilla. Avustustarvikkeet hankitaan aina myös mahdollisimman edullisesti ja mahdollisimman läheltä, jotta kustannukset voidaan minimoida.

 Avustuspäätökset tehdään (ja tarvikkeet ja esim. kuljetusvaihtoehdot kilpailutetaan) aina Suomen Punaisessa Ristissä ja avun perillemenoa valvotaan tarkasti. Avun toimittaa ruohonjuuritasolle aina paikallinen Punainen Risti tai Punainen Puolikuu ja sen työntekijät ja vapaaehtoiset. Suomen Punaisen Ristin avustusprojekteja rahoittavat lahjoittajien lisäksi mm. Ulkoministeriö ja ECHO (Euroopan Unioni). Koska kaikkiin projekteihin tarvitaan katastrofirahaston omarahoitusosuus, avustustyötä ei olisi olemassa ilman lahjoittajiamme.astosta

Millaista apua Suomessa rahoitetaan katastrofirahastosta

Suomessa apu on useimmiten henkistä tukea. Apua saavat myös monet esimerkiksi tulipalossa äkillisesti kotinsa menettäneet perheet. Tällöin apua (vaatteita ja elämiseen tarvittavia perustarvikkeita) voi saada 3 ensimmäisen päivän aikana.Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun toimintaa tuetaan katastrofirahaston avulla. Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu auttaa mm. kadonneiden etsinnöissä. Osa varoista käytetään Suomessa vastaanottokeskusten tukena toimivien vapaaehtoisten koulutukseen ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen esimerkiksi ystävätoiminnan ja kielikerhojen avulla.

Miksi katastrofirahaston keräyskulut vaihtelevat vuosittain?

Punaisen Ristin keräystuotto on hyvin riippuvainen siitä, mitkä katastrofit nousevat otsikoihin. Uutiskynnyksen ylittävien katastrofien sattuessa keräystuotto nousee, mutta kulut pysyvät pitkälti samana. Niinpä kuluprosentti voi olla hyvinkin matala niinä vuosina, jolloin keräystuotot ovat korkeat. Viime vuosina olemme investoineet kuukausilahjoittajahankintaan, jotta voisimme säännöllisten lahjoitusten avulla auttaa myös niitä ihmisiä, joiden hätä ei nouse otsikoihin. Se on nostanut keräyskuluamme tilapäisesti korkeammaksi, mutta odotamme, että investointi maksaa itsensä takaisin tulevina vuosina.

Kuinka suuri osa avustustoiminnan työtunneista on palkkatyötä ja miltä osin nojataan vapaaehtoistyöhön?

Kotimaan toiminnan suhteen palkkatyöläisten tehtävänä on tukea vapaaehtoisia vapaaehtoistyössään. Esimerkkinä voisi olla esim. palkkatyöläinen, joka työkseen tekee vapaaehtoisille tukimateriaalia ja kouluttaa ensiapuvapaaehtoisia (tai heidän kouluttajiaan). Itse avustustyön tekevät vapaaehtoiset, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksia ovat esim. psykologin koulutusta vaativat tehtävät katastrofitilanteissa.

Kansainvälistä avustustoimintaa ei tehdä Suomesta käsin vapaaehtoisvoimin, vaan kaikki suoraan kansainvälisen avustustoiminnan kanssa työtä tekevät ovat palkattuja työntekijöitä.
 
Avun kohdemaissa asia vaihtelee kovin paljon kohteesta ja tehtävästä työstä riippuen. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että esimerkiksi kenttäsairaalaklinikalla työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä jakautuu 50-50 %.

Avustusjakelussa suhde voi olla täysin päinvastainen. Tällöin esimerkiksi yksi kansallisen yhdistyksen palkattu työntekijä organisoi ja kontrolloi, ja 50 kokenutta vapaaehtoista hoitaa itse jakelun. Yhteisöperustaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa suhde voi olla jopa 1-99%. Silloin yksi palkkatyöläinen huolehtii kymmenistä vapaaehtoisista, jotka vaikkapa vievät terveystietoa eteenpäin yhteisöissään.

Muu rahoitus

Lahjoitusten lisäksi Suomen Punainen Risti saa tukea humanitaariseen apuun ja kehitysyhteistyöhön mm. ulkoasiainministeriöltä ja Euroopan komissiolta. Lisäksi kotimaan toimintaa tukee mm. Raha-automaattiyhdistys ja eri ministeriöt.

 

Kampanjat